Apua! Olenkohan ajautunut ADT-tilaan (attention deficit trait), jossa aivoni eivät toimi normaalisti? Muistini pätkii. Minulla on oravan keskittymiskyky ja usein poukkoilen asiasta toiseen.

Lisäksi minun on vaikea erotella työ- ja vapaa-aikaa. Tavallaan freelancer-elämä on ihanaa, enkä helpolla vaihtaisi sitä säännölliseen työaikaan. Mutta jotakin tolkkua tarvitsisin.

Vuorokausirytmini on omanlaisensa. Kirjoittelen juttujani illalla vaikka tiedän, että läppärin suljettuani en saa heti unta. Aamulla poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ole heräämiskunnossa niin sanottuun ihmisten aikaan.

Musiikintekijöiden toukokuisen hyvinvointipäivän asiantuntijavieras oli aivotutkija, professori Minna Huotilainen. Hänen mukaansa se, onko ihminen aktiivisimmillaan aamulla vai illalla, on kirjoitettu geeneihin. Mikäli mahdollista, meidän tulisi kunnioittaa luontaista vuorokausirytmiämme.

Jos ihmisen flow-tila sattuu olemaan illalla, ei se mitään. Ennen nukkumaan menoa kannattaisi kuitenkin vielä puuhastella jotakin, joka ei liity töihin; täyttää vaikka tiskikonetta tai ristikkoa tai rapsutella koiraa. Näin aivot orientoituvat kohti unta, joka on niille tuiki tärkeää. Unen aikana aivot tallentavat uusia tietoja ja taitoja hermoverkkoon, vanhan tiedon rinnalle. Nukkuessamme aivomme säätelevät emootioita, eli työstävät pois epärelevantit, pienet harmin aiheet. Kasaantuva univaje voi aiheuttaa masennusta ja alakuloa.

Viiva työn imun ja työuupumuksen välillä on veteen piirretty, muistutti Huotilainen. Täysi panostus työhön ja työn kehittämiseen vaatii vastapainokseen hyviä palautumiskeinoja. Se, että uni, liikunta ja monipuolinen ravinto ovat aivoterveydelle tärkeitä, ei ole yllätys kenellekään. Mutta miten järjestää työ ja arki aivoystävälliseksi? Siinäpä se. Oman työn piirteitä tulisi pohtia myös aivojen näkökulmasta, ei vain tehokkuuden ja työergonomian.

Kirjoittaja on Musiikintekijä-lehden päätoimittaja