Nyt luodaan yhteistä historiaa

Kolumni

Nyt luodaan yhteistä historiaa


Kim Kuusi

Kuva: Markku Mattila

Musiikki on yhä halutumpi tuotannontekijä monenlaisessa liiketoiminnassa. Sen vaivattomampi hyödyntäminen etenkin uusissa innovaatioissa ja ketterämpi liikkuvuus yli aluerajojen on jo vuosia ollut huolen aiheena Euroopan Unionissa. Myös musiikin kuluttajien etujen vaaliminen on ollut EU:n sydäntä lähellä – monen mielestä jopa liiaksi tekijöiden ja tuottajien etujen kustannuksella.

Euroopan Unioni julkaisi heinäkuussa vuosia valmistellun direktiiviesityksen musiikin tekijänoikeuksien kollektiivihallinnosta. Yksi direktiivin monista tavoitteista on patistaa eri maiden tekijänoikeusjärjestöjä liittoutumaan ylikansallisiksi hubeiksi, joista voisi hankkia helpommin koko Euroopan kattavia musiikkioikeuksia. Pohjoismaiset järjestöt ovat tavallaan käyttäneet eräänlaista hub-mallia jo pitkään NCB:n puitteissa. Ruotsalaisten irtiotto NCB:stä Ison Britannian suuntaan on saanut Tanskan (Koda), Norjan (Tono) ja Suomen (Teosto) tiivistämään yhteistyötään. Tämän niin kutsuttu KTT-ryhmä neuvottelee parhaillaan kollektiivisesti uusia kansainvälisiä yhteistyösopimuksia, jotka tulevat määrittelemään toimintaamme vuosiksi eteenpäin.

Musiikkialan yritykset ovat eläneet jatkuvan muutoksen kourissa internetin tulosta alkaen. Levy-yhtiöiden rooli alan veturina on heikentynyt ja vähentänyt investointihalukkuutta äänitteisiin ja uusien artistien kehittämiseen. Samalla se on siirtänyt artisteille itselleen yhä suuremman taloudellisen ja taiteellisen vastuun omasta urastaan. Avautuneet globaalit yhteistyö- ja jakelumahdollisuudet ovat toisaalta tulleet jokaisen musiikintekijän ulottuville.

Uudet mahdollisuudet ja haasteet edellyttävät uutta asennetta ja uutta osaamista niin musiikin tekemiseen, tuottamiseen kuin esittämiseenkin. Tätä kirjoittaessa valmistelen avauspuheenvuoroa ylihuomiseen työpajaan, jossa työskennellään suomalaisen musiikintekijän menestysputken kehittämiseksi. Teoston käyntiin polkaiseman PUMPPU- hankkeen päämääränä on kasvattaa Suomeen enemmän musiikin huipputekijöitä, ja tätä kautta vahvistaa suomalaisen musiikin asemaa meillä ja maailmalla. PUMPPU on nähty hyvänä esimerkkinä siitä, miten pirstaleinen luova ala voi itse aktiivisesti koota voimansa yhteisen hankkeen taakse edistämään maan kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia.

Myös toimintaansa käynnistävät Music Finland ja Musiikin Edistämissäätiö kokoavat kumpikin historiallisella tavalla yhteen koko toimialan edustaen tekijöitä, tuottajia ja esittäjiä. Alan sisäiset intressiristiriidat, jotka vielä vuosituhannen vaihteessa värittivät voimakkaasti yhteistoimintaa, on nyt siirretty syrjemmälle tärkeämpien yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on hyvä tilaisuus luoda yhdessä uusia, vireitä toimintamalleja koko alalle. Samalla voimme näyttää edelläkävijän esimerkkiä siitä, kuinka luovan alan pirstaleisuus saadaan yhdistettyä rikkaaksi ja ymmärrettäväksi kokonaiskuvaksi.

Kim Kuusi on Teoston hallituksen puheenjohtaja.


Ajassa


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2012

Selaa lehden artikkeleita