Mitä Joutsenlaulu-tuomio kertoo alalle?

Akun lataus

Mitä Joutsenlaulu-tuomio kertoo alalle?

Markkinaoikeus vahvisti (tuomio nro 524/19), että Sanoma Media Finland Oy on loukannut Jussi Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla yleisön saataviin Vain elämää -ohjelmaa varten tehtyä muunnelmaa Joutsenlaulu -nimisestä teoksesta television, radion ja internetin välityksellä.

Millä tavoin teosta oli muunneltu – mikä on siis tämän tuomion perusteella muuntelua, johon olisi pitänyt olla tekijän lupa?

Markkinaoikeus viittaa omassa ratkaisussaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoon (TN 2018:1), jossa se arvioi alkuperäistä ja muunneltua versiota. Tekijänoikeusneuvoston mukaan keston lyhentäminen ei tehnyt teoksesta muunnelmaa, eikä soitinintron poistaminen tai kitaran säestyskuvion lisääminen ole muuttanut teoksen kokonaisluonnetta. Sen sijaan laulutekstin muokkaaminen on muuttanut sanoituksen merkitystä ja painotuksia siten, että kyseessä on teoksen muunnelma.

Markkinaoikeuden mukaan tähän muunteluun olisi pitänyt olla lupa. Lupapyyntöihin vastaamatta jättäminen ei markkinaoikeuden mukaan osoita, että Hakulinen olisi antanut suostumuksen.

Sanomien mukaan alalla olisi vallalla käytäntö, jonka mukaan yhteydenottoihin vastaamattomuus ja nimenomaisesti kieltämättä jättäminen olisi hyväksyntä muunnelman tekemiselle. Markkinaoikeus puolestaan totesi, että sen, joka vetoaa sopimuksen perusteella saamaansa oikeuteen, on näytettävä toteen sopimuksen olemassaolo.

Moraalisiin oikeuksiin kuuluvaa respektioikeutta ei markkinaoikeuden mukaan loukattu, eikä korvausvaatimusta siltä osin hyväksytty. Markkinaoikeuden mukaan tässä ei ollut kyse sellaisesta teoksen törkeänlaatuisesta muuttamisesta, että muunnelman saattaminen yleisön saataviin olisi ollut luonteeltaan tekijän taiteellista arvoa loukkaavaa.

Markkinaoikeus katsoi kuitenkin Sanomien loukanneen Hakulisen tekijänoikeutta saattamalla luvattoman muunnelman Joutsenlaulusta yleisön saataville. Tästä Sanomat määrättiin suorittamaan 5000 euron hyvitys Hakuliselle. Hyvitystä määrättäessä markkinaoikeus otti lähtökohdaksi oikeuskäytännössä vakiintuneesti sen vastikkeen, jolla markkinaoikeuden arvion mukaan Sanomat olisi tässä tapauksessa neuvottelujen jälkeen voinut hankkia muunteluluvan Hakuliselta. Hyvitykseen ei sisälly vahingonkorvauksellista ainesta.

Lisäksi Sanomat tuomittiin korvaamaan Hakulisen oikeudenkäyntikulut, noin 21 180 euroa. Sanomille asetettiin kielto saattaa muunnelmaa yleisön saataville, sekä tästä 50 000 euron uhkasakko.

Mitä tämä tuomio kertoo alalle?

Sanomat vetosi markkinaoikeudelle osoittamassa vastauksessaan tämän muunnelman olevan niin sanottu cover-versio, jota oli televisio-ohjelman tarpeiden mukaisesti vähäisesti lyhennetty ja muokattu. Sanomien mukaan vakiintuneen tavan mukaan tällaiseen ei tarvittaisi lupaa.

Markkinaoikeuden ratkaisun perusteluissa ei käytetä ollenkaan cover-versio -termiä. Tämä johtunee termin määrittelemättömyydestä ja epävirallisuudesta. Termi tulee ainakin osittain nyt määriteltyä tämän ratkaisun myötä: niin sanotun cover-version tekemiseenkin tarvitaan lupa, jos teoksen mittaa typistetään merkittävästi.Ainakin tässä tapauksessa mittarina käytettiin sanoituksen, ei sävellyksen typistämistä.

Uudelleensoitintaminen ja rakenteellisten osien muokkaaminen ei sinänsä ollut olennaista markkinaoikeuden ratkaisun kannalta.

Hakulinen haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta sitä ei myönnetty. Valituslupahakemuksessa todettiin tyytymättömyys 5000 euron hyvitykseen sekä siihen, ettei markkinaoikeus tuominnut ollenkaan korvausta kärsimyksestä ja muusta haitasta.

Suomen Musiikintekijät tuki hallituksen päätöksellä Jussi Hakulista taloudellisesti tässä oikeuskäsittelyssä.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2020

Selaa lehden artikkeleita