Musiikintekijät -logo

Missä rock luuraa?

Missä rock luuraa?

Kulttuuriministeri Suvi Lindén sanoo tämän lehden haastattelussa vierastavansa genreajattelua. Uskotaan. Mutta valitettavasti hänen tontilleen kuuluvassa valtion kulttuuripolitiikassa on genreajattelua yhä yllin kyllin. Yksi esimerkki tästä ovat ne musiikkifestivaalien ja -tapahtumien tukimarkat, joita valtio viime vuonna jakoi yli kymmenen miljoonaa markkaa.

Tästä kakusta vakavan musiikin tapahtumat saivat yli 7 miljoonaa. Kansanmusiikki sai runsaan miljoonan ja jazz vajaan miljoonan, joten nekin pärjäsivät kohtuullisesti. Muu kevyt musiikki sai vielä puoli miljoonaa, mutta miten kävi rockin: vaivaiset 20.000 markkaa Down by the Laituri -festarille. Paremmin ei käynyt myöskään lastenmusiikille; Kotkan Meripäivät sai ainoana 30.000 markkaa Lasten Meripäivien järjestämiseen.

Ministeri Lindén perustelee rockin pientä osuutta sillä, että menestyvät rocktapahtumat pystyvät kustantamaan itsensä. Tällainen perustelu on juuri sitä genreajattelua, jonka mukaan musiikin laji ratkaisee musiikin taiteellisen laadun ja kaupallisen menestyksen. Oletus lähtee siitä, että klassinen ja vakava musiikki on korkeatasoista taidetta ja jonkinlaiseen laatuluokkaan on viime aikoina hyväksytty myös jazz ja kansanmusiikki. Sen sijaan sellaiset populaarimusiikin lajit kuin rock, pop ja iskelmä edustavat kaupallisesti menestyvää musiikkia, joka ei yhteiskunnan kulttuuritukea tarvitse. Tarkkaan ottaen Suvi Lindén sanoo kyllä arvostavansa näitäkin musiikin lajeja. Hänen genreajattelunsa on sitä, että hän olettaa kaiken rockin, popin ja iskelmän käyvän hyvin kaupaksi, vaikka todellisuus on paljon monivivahteisempi.

Ja kyllä Savonlinnan Oopperajuhlat, Pori Jazz ja Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat ovat nekin nykyisin melkoisen menestyviä tilaisuuksia ainakin yleisömäärillä mitattuna. Ja erilaisia tähtiä hankitaan yleisön houkuttimeksi niin näissä kuin monissa muissakin tukea saaneissa tapahtumissa. Toisaalta taas kaupallisiksi luokiteltujen musiikkitapahtumien joukosta löytyy paljon sellaisia, jotka eivät suinkaan ole mitään yleisömenestyksiä.

Yksi toimiva resepti taitaakin tänä päivänä olla se, että tapahtuma syntyy ”oikean” musiikinlajin ympärille, mutta sitä laajennetaan ”kaupalliselle” puolelle. Näin saadaan sekä hyvät lipputulot että valtion tuki.

Valtion kulttuuripolitiikka kuuluu tässä maailmassa niihin laivoihin, jotka kääntyvät hitaasti. Yhden ministerin aikana ei paljon ehdi tapahtua. Mutta toivoa sopii, että Suvi Lindénin aikana tuulet puhaltavat ihan oikeasti siihen suuntaan, että musiikin genreajattelu jää historiaan. Musiikin taiteellista laatua ei ratkaise se, mitä musiikin lajia se edustaa. Eikä jonkin musiikkiteoksen tai esityksen saama suosio automaattisesti todista, että se on taiteellisesti huonoa. Kansan maku voi olla myös oikeassa.

Martti Heikkilä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2000

Selaa lehden artikkeleita