Jo muinaiset kreikkalaiset nerot tiesivät, että musiikin voima on valtava. Aristoteles suositteli huilumusiikkia tunnekuohuista vapautumiseen, Platon sanoi musiikin palauttavan sielun harmonian ja tyytyväisyyden, Pythagoras uskoi musiikin rytmin parantaviin vaikutuksiin.

Monet viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että musiikki hellii ja hoitaa ihmistä monin tavoin. Aivokuvauksista on paljastunut, että musiikki aktivoi niitä aivojen alueita, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua, muistia, tunteita sekä liikkeitä. Kaikkein voimakkain positiivinen vaikutus on oman lempimusiikin kuuntelemisella.

Musiikki on monen tutkijan mielestä jopa elintärkeää ihmiselle. Eikä tarvitse olla nero tai tieteilijä huomatakseen, kuinka musiikki on tavalla tai toisella jokaista ihmistä lähellä ensimmäisestä kehtolaulusta viimeiseen virteen asti.

Ei mikään ihme, että musiikintekijät ovat hullaantuneita työstään. He ovat musiikin parantavan voiman alkulähteillä ja jos eivät lääkärin liksoille pääsekään, niin tekevät työtä, joka palkitsee monella muulla tapaa. Musiikintekijöillä on mahdollisuus purkaa työhön omia tuntemuksiaan ja lupa liikuttua työnsä jäljestä. Musiikin tekeminen on mielekästä ja tärkeää työtä.

Tässä lehdessä ammatin iloista, ja varjoistakin, kertovat pitkän uran tehneet musiikintekijät Heikki Salo ja PK Keränen sekä nuorempaa tekijäsukupolvea edustava Sannaliisa Ilkka. He kaikki ovat määrätietoisia ja periksiantamattomia työläisiä, joille on jo varhaisessa iässä ollut selvää, että oman musiikin luominen se, mikä antaa kaikkein eniten.

Mukavia lukuhetkiä ja työn iloa!

Sanna Korkee

Päätoimittaja