Kustannussopimusta saa toivoa mutta ei vaatia

Ruotsin markkinatuomioistuin on hylännyt sisarjärjestömme SKAP:n vaatimuksen siitä, että markkinatuomioistuin kieltäisi Ruotsin TV4 AB:tä harjoittamasta musiikin kustannustoimintaa. Päätös syntyi äänin 3-1. Eriävän mielipiteen mukaan yhtiöltä olisi pitänyt kieltää kustannussopimusten tekeminen tilausmusiikin yhteydessä. Enemmistön mukaan toivomuksen kustannussopimuksesta saa jatkossakin esittää.

Tekijöiden näkökulmasta päätös ei ole lopputuloksen kannalta paras mahdollinen, mutta eriävän mielipiteen lisäksi markkinatuomioistuimen päätökseen ja koko prosessiin sisältyy yhtä ja toista hyvääkin.

TV4 on kaupallinen tv-yhtiö, jonka suuromistaja Bonnier on myös Suomen MTV3:n pääomistaja. TV4 on 90-luvun lopulta lähtien toiminut myös musiikinkustantajana ja se on Teoston sisarseuran STIM:in kustantaja-asiakas.

Tekijöiden näkökulmasta voidaan sanoa, että TV4 ei kuitenkaan varsinaisesti harjoita minkäänlaista kustannustoimintaa. Kuitenkin yhtiö on vuodesta 1999 lähtien solminut runsaasta 50 teoksesta kustannussopimukset. Kyse on ollut tilausmusiikista, jonka yhtiö on tilannut säveltäjiltä omiin ohjelmiinsa. Se on ollut esimerkiksi tunnusmusiikkia tai taustamusiikkia yhtiön tuottamiin tv-ohjelmiin, joihin säveltäjä on tämän musiikin vartavasten säveltänyt.

Musiikin käyttäjä palauttaa korvauksia itselleen

Ruotsalaisia kevyen musiikin tekijöitä edustava SKAP perusteli vaatimustaan sillä, että TV4 on asettanut ehdoksi kustannussopimuksen ennen kuin se suostuu tilaamaan säveltäjältä musiikkia. Kun TV4 on samanaikaisesti STIM:n käyttäjäasiakas ja maksaa esittämästään musiikista STIM:lle esityskorvaukset, se palauttaa kustannussopimusten kautta kolmanneksen maksamistaan korvauksista itselleen.

Tekijä ei puolestaan saa juuri mitään vastinetta sille, että hän luopuu kolmanneksesta tekijänoikeuskorvauksiaan. Ainoa muodollinen vastine on hallinnollinen, jonka käytännön merkitys on kuitenkin pieni. SKAP:n mukaan tekijä on näissä sopimussuhteissa isoa mediayhtiötä selvästi heikompi osapuoli. Koska TV4 siis ei harjoita varsinaista kustannustoimintaa, vaan pyrkii ainoastaan kustannussopimusten avulla minimoimaan kulujaan, vaati SKAP, että markkinatuomioistuimen tulisi kieltää tällaiset kustannussopimukset kohtuuttomina.

TV4 korostaa omassa vastauksessaan, että tilausmusiikin säveltäjät ovat saaneet täysin vapaasti päättää, tekevätkö kustannussopimuksen vaiko eivät. Vuodesta 1999 lähtien TV4 on tilannut noin 150 teosta ja kustannussopimus on siis tehty vain runsaasta 50:stä.

TV4 korostaa myös, että kyseiset säveltäjät ovat kokeneita ammattilaisia, jotka hyvin tietävät, mistä kustannussopimuksessa on kyse. Monet heistä ovat tehneet kustannussopimuksen useisiin eri teoksiin. TV4 perustelee sopimuksia lisäksi sillä, että yhtiö tarvitsee kattavasti oikeudet tuottamiinsa ohjelmiin. Sopimuksissa on noudatettu STIM: n jakosääntöä ja kustantajan osuus on osassa sopimuksia 25,00 prosenttia, lopuissa 33,33 prosenttia. Lisäksi TV4 on maksanut säveltäjille erillisen tilauspalkkion.

Kohtuuttomat ehdot voidaan kieltää

Ruotsissa markkinatuomioistuin voi lain mukaan puuttua elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin, jos voidaan katsoa, että yksi elinkeinonharjoittaja asettaa toiselle elinkeinonharjoittajalle kohtuuttomia ehtoja. Jos markkinatuomioistuin katsoo, että näin on tehty, se voi kieltää kyseistä elinkeinonharjoittajaa enää jatkossa asettamasta tällaisia tai vastaavia ehtoja. Kyseisen lainkohdan tarkoitus on ennen muuta vahvistaa heikomman osapuolen asemaa elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa.

Markkinatuomioistuin päätyy 15.11. 2006 antamassaan päätöksessä siihen, että SKAP:n ja TV4:n kirjallisten lausuntojen sekä suullisten todistelujen perusteella ei voida pitää kohtuuttomana sitä, että TV4 tietyissä tilanteissa esittää säveltäjälle toivomuksen kustannussopimuksen tekemisestä. Päätöksessä viitataan myös tekijänoikeuslakiin, jonka mukaan tekijällä on sopimusvapaus luopua tekijänoikeudestaan, kokonaan tai osittain. (Tarkkaan ottaen Ruotsissakaan tekijä ei voi luopua moraalisista oikeuksistaan.)

Eriävä mielipide: sopimusehto ei pelkkä toivomus

Eriävän mielipiteen markkinatuomioistuimen neljästä jäsenestä on jättänyt Per Eklund. Hän muistuttaa ensinnäkin siitä, että TV4 näyttää olevan Ruotsissa ainoa tv-yhtiö, joka käyttää kustannussopimusta sopimusehtona tilatessaan tunnus- ja taustamusiikkia ohjelmiinsa. Siten sillä on myös suhteellisen vahva asema suhteessa tällaisen musiikin säveltäjiin.

Kyseiset säveltäjät puolestaan näyttävät olevan lähes poikkeuksetta yhden henkilön elinkeinonharjoittajia, joille tilauksen saamisella TV4:ltä on suuri taloudellinen merkitys. Eklund arvioikin, että näillä tekijöillä on tyypillisesti heikompi asema suhteessa TV4: ään. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että kyseistä sopimusehtoa ei ole TV4:n sopimuksissa muotoiltu ainoastaan toivomukseksi. Ehdon kohtuuttomuutta ei hänen mielestään muuta se, että kaksi kolmannesta tekijöistä on onnistunut neuvottelemaan tilaussopimuksen ilman kustannussopimusta.

Eklund korostaa myös, että TV4 voi sopia säveltäjän kanssa kaikista tarvitsemistaan tekijänoikeudellisista luvista ilman kustannussopimustakin. Uusista käyttömuodoista voidaan sopia tekijän kanssa myös myöhemmin. Mutta solmimalla kustannussopimuksia TV4 hankkii itselleen oikeuksia, joita se voi myöhemmin myydä tai muulla tavoin hyödyntää taloudellisesti, kun taas tekijä pakotetaan luopumaan kustannusoikeuksista, mikä on tekijälle epäedullista.

Eriävän mielipiteensä lopuksi Eklund tekee sen arvion, että tekijän ja TV4:n välillä ei vallitse osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä kohtuullinen tasapaino ja että asiassa esiintulleet näkökohdat huomioonottaen kyseistä sopimusehtoa kustannussopimuksesta voidaan pitää kohtuuttomana.

ÄKT: levy-yhtiöillä ei pakkokytkentää

Tässä Ruotsissa käsitellyssä tapauksessa on tiettyjä yhtäläisyyksiä toimenpidepyyntöön, jonka Elvis ry teki Suomen kilpailuvirastolle vuonna 1995. Elvis pyysi silloin kilpailuvirastoa selvittämään musiikin kustantamisen ja äänitetuotannon kytkentöjen aiheuttamia kilpailunrajoituksia. Lisäksi Elvis pyysi kilpailuvirastoa ryhtymään toimiin niiden kilpailunrajoitusten poistamiseksi, jotka aiheutuivat siitä, että MTV toimi sekä mediayhtiönä, levytuottajana että kustantajana. (Nyttemmin MTV on luopunut molemmista.)

Tuolloin levy-yhtiöitä edustanut ÄKT totesi vastineessaan, että äänitealalla ei ole hiljaista tai nimenomaista sopimusta, jonka perusteella tuottajat tallentaisivat vain niitä teoksia, jotka sille läheinen kustantaja on kustantanut. ÄKT siis kielsi, että minkäänlaista pakkokytkentää olisi olemassa.

Kilpailuvirasto antoi päätöksensä 31.1.1997. Sen mukaan musiikin kustantamista ja äänitetuotantoa voidaan pitää erillisinä markkinoina, joilla toimivat eri yritykset. Saamiensa tietojen perusteella kilpailuvirasto päätteli, että jotkut äänitetuottajat ovat asettaneet kustannussopimuksen tekemisen edellytykseksi sille, että tietty teos otetaan yhtiön äänitteelle. Tämän jälkeen päätöksessä sanotaan:

”Tällaisen sitovan ehdon asettaminen saattaa äänitetuotannon ja kustannustoiminnan tehtävien erilaisuudesta johtuen olla tietyissä tapauksissa kilpailunrajoituslain 9 §: ssä tarkoitettu vahingollinen kilpailunrajoitus. Koska Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ole saanut tarkempaa tietoa yksittäisistä sidontatapauksista ja niitä toteuttaneista yhtiöistä, virasto ei voi tässä vaiheessa ottaa tarkempaa kantaa sitomisen vahingollisuuteen.”

MTV Oy:stä virasto katsoi, ettei sen harjoittamasta kustannustoiminnasta ollut tässä yhteydessä syytä lausua mitään erillistä. Viraston päätöksessä viitattiin myös siihen, että tekijöiden ja kustantajien välisiin sopimussuhteisiin voidaan mahdollisesti soveltaa sopimustoimintaa koskevien säännösten ohella myös lakia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä. Tämän lain mukaan sopimuksissa ei saa käyttää heikomman osapuolen kannalta kohtuuttomia ehtoja. Kohtuuttomien sopimusehtojen kieltämisestä määrää Suomessa markkinatuomioistuin. Aivan samoin siis kuin Ruotsissakin.

Sitomisyritykset tutkintaan

Yksi konkreettinen hyöty niin Ruotsin uudesta päätöksestä kuin Suomen lähes kymmenen vuoden takaisesta päätöksestä on siis se, että alalla toimivat yritykset tietävät, että ne eivät saa pakottaa tekijöitä erilaisten kytkyjen avulla kustannussopimuksiin. Tämä kannattaa myös kaikkien tekijöiden muistaa, olivatpa uransa alussa tai vanhoja konkareita. Yksittäisten mediayhtiöiden tai levy-yhtiöiden sitomisyritykset voidaan tarvittaessa saattaa kilpailuviraston tutkittavaksi ja kohtuuttomille sopimusehdoille voidaan hakea kieltoa markkinatuomioistuimesta.

Vaikka Ruotsissa jälkimmäisessä tapauksessa nyt tulikin hylkäävä päätös äänin 3-1, Ruotsin TV4:ssä ollaan varmaankin nyt entistä valppaampia, että kustannussopimus tilausmusiikin yhteydessä on aidosti vapaaehtoinen eikä minkäänlainen tilaukseen kytketty ehto. Toivomuksen saa esittää, mutta ei asettaa ehtoja.

Ihan oikeassa kustannustoiminnassa ilman epäterveitä kytkentöjä mediayhtiöön tai levy-yhtiöön pakottamiselle ei tietysti ole edes tarvetta. Kustantaja tekee tekijälle tarjouksen, jonka tämä voi vapaasti hylätä tai hyväksyä. Tällaista kustannustoimintaa myös Elvis ry ja SKAP ovat mielellään edistämässä.

Martti Heikkilä (Selvis 04/2006)

”TV4 ei kuitenkaan varsinaisesti

harjoita minkäänlaista

kustannustoimintaa”

”ei voida pitää kohtuuttomana

sitä, että TV4 tietyissä

tilanteissa esittää säveltäjälle

toivomuksen kustannussopimuksen

tekemisestä”

”tekijän ja TV4:n välillä ei vallitse

osapuolten oikeuksien

ja velvollisuuksien välillä kohtuullinen

tasapaino”

---

teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä