Musiikintekijät -logo

Lintukodosta Cannes'iin

Lintukodosta Cannes’iin

Elvis ry lähetti tänä vuonna ensimmäistä kertaa edustajansa (Eero Lupari, Tommi Läntinen, Jori Nummelin ja Martti Heikkilä) Midemin musiikkimessuille. Syitä oli kaksi: Suomen isännöinti avajaisiltana sekä se, että tapahtuman aikana järjestettiin useita eurooppalaisten musiikintekijöiden kokouksia. Avajaisillasta ja Musexin voimannäytteestä lisää sivuilla 12–14.

Osa tekijöiden kokouksista liittyi eurooppalaisten elokuva- ja av-säveltäjien kattojärjestön perustamiseen. Aktiivisimpia tässä hankkeessa ovat olleet Ranskan, Espanjan ja Saksan elokuva- ja av-säveltäjien omat yhdistykset (UCMF, Musimagen ja Composers’ Club). Nämä kolme yhdistystä ovat siis erikoistuneita tämän alan yhdistyksiä, joiden toiminnan aktiivisuus ja jäsenmäärä ovat selvässä nousussa. Joulukuussa on myös Sveitsiin perustettu elokuvasäveltäjien yhdistys UFMC.

Ranskan, Espanjan, Saksan ja Sveitsin elokuva- ja av-säveltäjiin keskittyneiden yhdistysten lisäksi Cannesissa olivat edustettuina pohjoismaiset DPA (Tanska), SKAP (Ruotsi) ja Elvis ry. Lisäksi mukana oli Ison Britannian BAC&S.

Tiistaina 24. tammikuuta tämä eurooppalainen yhdistys sitten perustettiin. Nimeksi tuli FFACE eli Federation of Film and Audiovisual Composers in Europe. Elvis ry:stä tuli yksi perustajajäsenistä kuten elokuvasäveltäjien aikoinaan perustaman yhdistyksemme arvolle sopiikin.

FFACEn päätarkoituksena on edistää elokuva- ja av-säveltäjien ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä saattaa heidän äänensä kuuluviin eurooppalaisella tasolla ja siellä, missä päätöksiä tehdään. Heti ensimmäisessä kokouksessaan uuden yhdistyksen hallitus määritteli toiminnan suuntaviivoja näin:

  • Puolustamme kollektiivisen tekijänoikeushallinnoinnin periaatteita.
  • Puolustamme ja edistämme kulttuuriemme moninaisuutta ja rikkautta.
  • Pyrimme kohottamaan elokuvasäveltäjien arvostusta sekä elokuvateollisuuden piirissä että suuren yleisön keskuudessa.
  • Toimimme yhteydenpidon verkostona eurooppalaisten elokuva- ja av-säveltäjien kesken.

Ensimmäinen yhdistyksen jäsenten tapaaminen on Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä ensi toukokuussa.

FFACEn ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Bernard Grimaldi (UCMF, Ranska) ja pääsihteerinä toimii Dominique Verdan samoin Ranskasta. Alkuunsa vetovastuu yhdistyksen käytännön toiminnasta on siis ranskalaisilla. Hallitukseen valittiin edustajat Ranskan lisäksi Espanjasta, Saksasta ja Sveitsistä. Pohjoismaiset seurat jäivät siitä toistaiseksi suosiolla ulkopuolelle.

Vuoden 2006 jäsenmaksuksi päätettiin Elvis ry:n kokoluokassa (20-50 filmi- ja elokuvasäveltäjää) 300 euroa ja liittymismaksuksi 200 euroa.

Samassa yhteydessä keskusteltiin myös BAC&S:n vetämästä European Music Writers’ Network EMWN -hankkeesta, joka sai alkunsa Pariisissa kesäkuussa 2006 pidetyssä kokouksessa. Sen puitteissa järjestettiin myös yksi englantilaisten isännöimä tapaaminen.

***

Milloin kaikkien tekijöiden kattojärjestö?

Eurooppalaisten säveltäjien kokous järjestettiin helmikuun alussa myös Wienissä. Tähän kokoukseen osallistuivat Suomesta Suomen Säveltäjien Mikko Heiniö ja Annu Mikkonen.

Yksi visio eurooppalaisten tekijäjärjestöjen järjestäytymisestä perustuu kolmen ryhmän malliin, jossa omia ryhmiään ovat 1. taidemusiikin säveltäjät, 2. elokuva- ja av-säveltäjät, 3. (muut) kevyen musiikin säveltäjät ja sanoittajat. Tällaista struktuuria ovat kaavailleet englantilaiset ja espanjalaiset ja siihen päädyttiin myös Wienin kokouksessa.

Ryhmä 2 on nyt siis jo organisoitunut. Avoimena on kysymys siitä, tulisiko mahdollisesti ryhmien 1 ja 3 myös perustaa omat eurooppalaiset kattojärjestönsä. Jos näin tehtäisiin, voisivat nämä kolme eurooppalaista järjestöä muodostaa kaikkia eurooppalaisia tekijöitä yhdistävän allianssin (jonka ei välttämättä tarvitsi olla virallisesti järjestäytynyt).

Jo nyt meillä siis on yhdysside omille tämän alueen jäsenillemme ja he saavat tietoa alan tapahtumista sekä kutsuja niihin. Samalla voimme vaikuttaa tämän alueen yhteisiin edunvalvontakysymyksiin (polttavimpana se, että mediayhtiöt vaativat av-säveltäjiltä kustannussopimukset ilman vastiketta).

Todettakoon samalla, että Pohjoismaita lukuunottamatta nimenomaan pop- ja rocktekijät ovat varsin heikosti järjestäytyneet ja monessa maassa heiltä puuttuu yhdistys kokonaan. Tasapainoisen eurooppalaisen kattojärjestön perustaminen koko tekijäkenttään edellyttääkin pop-/rock-tekijöiden aktiivisempaa järjestäytymistä paikallisesti.

Nähtäväksi jää, tuleeko kehitys uusien ja aktivoituvien elokuva- ja av-säveltäjien paikallisissa yhdistyksissä olemaan sama kuin Suomen Elokuvasäveltäjät ry:llä: Tietyn erityisryhmän edunvalvonnan tarpeista syntynyt yhdistys laajenee myös muille kevyen musiikin alueille. Samoin jää nähtäväksi, onko suuntaus kaikkialla lopulta sama kuin Britanniassa: yksi ainoa tekijäyhdistys, johon eri lajien tekijät ovat kattavasti järjestäytyneet. Jos tähän joskus päästään, riittää myös eurooppalaisessa tasolla yksi kattojärjestö. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka.

***

Myös NPU teki historiaa

Cannesissa tehtiin historiaa myös siten, että ensimmäistä kertaa pohjoismaisten kevyen musiikin tekijäjärjestöjen NPU-kokous pidettiin jossain muualla kuin Pohjoismaissa. Elvis ry oli kokouksen isäntä, onhan NPU:n vetovastuu meillä kesästä 2005 kesään 2007.

Myös NPU-kokouksen pääaiheita oli eurooppalaisten tekijöiden järjestäytyminen. Keskustelussa todettiin monenlaisia hankkeita olevan vireillä eikä yhtään liian aikaisin.

Vilkasta keskustelua aiheutti Ruotsin SKAP:n puheenjohtajan Roger Wallisin alustus vertaisverkkojen laillistamisesta. Roger arvioi, että parhaiten tekijöiden etuja ja kulttuuridiversiteettiä palvelisi sellainen malli, jossa operaattori maksaisi sovitun korvauksen oikeudenomistajille tekijänoikeusjärjestöjen välityksellä ja jossa kuluttaja saisi oikeudet musiikin käyttöön operaattorille maksamaansa kuukausimaksua vastaan.

Useimmissa puheenvuoroissa korostettiin, että tekijöiden tulee pitää kiinni yksinoikeudestaan määrätä teostensa käytöstä. Yksi positiivinen mahdollisuus voisi olla etsiytyä entistä aktiivisempaan yhteistyöhön riippumattomien äänitetuottajien kanssa. Islannin Magnus Kjartansson muistutti, että P2P on oikeastaan PTP, jossa kahden käyttäjän välillä on aina teleoperaatori.

Vilkkaasti keskusteltiin myös EU-komission uudesta suosituksesta, jolla komissio pyrkii tekijänoikeusseurojen kilpailuttamiseen. Tästä on ollut jo mm. se seuraus, että EMI Music Publishing on tehnyt kustantamon angloamerikkalaisesta repertuaarista onlinelisensiointia koskevan aiesopimuksen saksalaisen GEMAn ja brittiläisen PRS/MCPS:n kanssa.

Keskustelussa todettiin, että pohjoismaisten seurojen yhteistyön tiivistäminen on nyt välttämätöntä, jotta kilpailussa ei käy kalpaten ja suuret eurooppalaiset seurat jyräävät meidät. Useimmat kokouksen osanottajat pitivät todennäköisenä, että online-lisenssionnissa kansalliset varat eivät tule jatkossa olemaan mahdollisia.

Kokouksen parasta antia olivat myös raportit siitä, mitä eri maissa on tapahtunut sitten viime näkemisen. Ruotsissa STIM on saanut uuden tilitys- ja jakosäännön. Varsinaisesta tilityksestä on kulttuuripolitiikkaa huomattavasti vähennetty ja periaatteena on entistä enemmän ”en krona in – en krona ut”. Kompensaatioksi kulttuuripolitiikan vähentämiselle otetaan käyttöön uusi tuki markkinoilla huonosti menestyville musiikinlajeille. Tuki jaetaan tilityksen mukana ja sen suurus tulee olemaan 5 miljoonaa kruunua vuodessa. Kaikki nämä tilitysjärjestelmän muutokset tehdään viiden vuoden siirtymäajalla.

STIMn jakosääntöä on muutettu mm. siten, että kustantajan osuus voi olla myös pienempi kuin kolmannes. Vastaava muutos ollaan tekemässä myös mallikustannussopimukseen. STIMn kuluprosentti Ruotsista kerätyistä esityskorvauksista on 24 %. Kun näin jäljelle jäävästa 100 kr – 24 kr = 76 kr vähennetään noin 8 kruunua kansallisiin varoihin, 2,5 kruunua STIM-apurahoihin ja runsaat 2 kruunua uusiin tilitysten kulttuuritukiin, jää jäljelle noin 63 kruunua. (vrt. Teosto, jossa 100 eurosta jää kulujen ja kansallisten verojen jälkeen tilitettäväksi 82 euroa).

SKAP on saanut runsaasti uusia, ja etenkin nuoria jäseniä ja jäsenmäärä on nyt lähes 800. Yksi erityishuomion kohde on nyt elokuvamusiikki. SKAP on perustanut uuden alan palkinnon (musikdramatikpris) suuruudeltaan 30.000 kruunua.

Tanskassa ollaan erityisen huolissaan tekijänoikeusseura KODAn imagosta ja sitä pyritään eri tavoin kohentamaan. Noin sata musiikintekijää kiertää kouluissa puhumassa tekijänoikeuksien ja KODAn puolesta. Myös Tanskassa on kiinnitetty erityishuomiota elokuvasäveltäjien etujen ajamiseen ja DJBA:ssa on perustettu heille oma klubi. Spiel Danskt -päivä on jälleen järjestetty samoin kuin Bornholmissa tanskalaisten ja englantilaisten tekijöiden yhteisiä workshoppeja. Tanskassa on astunut voimaan uusi laki hyvitysmaksusta.

Islannin FTT:ssä on jäsenten omia levytyksiä varten perustettu uusi tukirahasto. Erityishuomiota on kiinnitetty nuorten koulutukseen. Kansallisten varojen käytössä STEF (Islannin Teosto) on ottanut tavoitteeksi 6 prosentin pidätyksen.

Myös Norjassa eri tekijänoikeusjärjestöt kampanjoivat tekijänoikeuksien puolesta. Säveltäjäjärjestöt neuvottelevat parhaillaan uudesta sopimuksesta, jolla kevyen musiikin tekijät saisivat puolet TONOn (Norjan Teosto) hallituspaikoista. NOPA on päättänyt nostaa jäsenyyden tulorajaa siten, että tuloja on oltava keskimäärin vähintään 11.000- 13.000 kruunua vuodessa.

Seuraava NPU-kokous päätettiin pitää elokuun lopussa Helsingissä. Ja jo myöhemmin tänä keväänä on odotettavissa eurooppalaisten tekijöiden järjestäytymiseen liittyvä kokous Madridissa. Elvis ry:ssä saamme siis varautua lisääntyvään matkustamiseen, jos taloudelliset rahkeemme riittävät. Jostain muualta on vastaavasti kuluja säästettävä. Lintukodossa olisi ollut helpompaa.

MARTTI HEIKKILÄ


teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 01/2006

Selaa lehden artikkeleita