Edellisessä Selviksessä kerrottiin jo tiivistetysti tulokset Turun kauppakorkeakoulussa tehdystä tutkimuksesta ”Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellinen asema Suomessa”. Yksi tutkimuksen ehkä yllättäväkin tuloshan oli se, että Suomen Säveltäjät ry:n jäsenillä on selvästi paremmat kokonaistulot kuin Elvis ry:n jäsenillä. Tähän olivat syynä etenkin moninkertaiset apurahat mutta myös moninkertaiset sävellystilauspalkkiot.

Tässä vielä joitakin yksityiskohtia tutkimuksesta, johon vastasi 200 Elvis ry:n jäsentä ja 53 Suomen Säveltäjät ry:n jäsentä:

Elvisläisistä kolmanneksella (32 %) on yritys, jonka kautta he kanavoivat osan sävellys- sanoitus- ja sovitustuloista. Selvästi yleisin yritysmuoto on osakeyhtiö (59 %).

Elvisläisistä (jotka eivät vielä ole eläkkeellä) viidenneksellä on yrittäjäeläkevakuutus (YEL) ja 15 %:lla yksityinen eläkevakuutus. Jostakin työ- ja virkasuhteesta kertyy eläkettä kahdelle kolmasosalle (67 %).

Kysyttäessä taloudellisessa asemassa tapahtuneista muutoksista puolet elvisläisistä arvioi, että heidän säveltämisestä, sanoittamisesta ja/tai sovittamisesta saamissaan tuloissa on ollut suuria vuosittaisia vaihteluita. Tähän kohtaan oli vastaajilla myös runsaasti sanallisia kommentteja, mm. tällaisia:

”Tuloni vuonna 1999 olivat 78,5-kertaiset kuin tuloni vuonna 1977, kun aloitin nämä hommat. Yleensä tulot kasvavat, kun back-katalogi kasvaa eli on paljon biisejä, joista osa on hengissä ja osa stand by -tilassa. Hitit aiheuttavat piikkejä ja back-katalogi tuo sen perusleivän.”

”Olen päässyt sisälle piireihin = minut tunnetaan ja olen kehittynyt säveltäjänä.”

”Yrittäjänä ja riskinottajana panostaminen oman työn laatuun on terästynyt. Hyvin menestyneet tuotteet ovat lisänneet jonkin verran tuloja joka vuosi. Kaikkiaan pyrkimys tuottaa musiikkia, joka kohtaa asiakkaan, on ollut palkitsevaa. Ns. pöytälaatikkosäveltäminen on jäänyt.”

”Tuloja lisää aika ajoin huomattavasti esim. konserttikiertueet, tuottavat levytysprojektit, ja radiohitit, joista kertyy teosto- ja gramex-tuloja. Eli perustyö on niukkuuden kanssa elämistä, mutta välillä onni potkaisee tuntuvastikin. Tämä työ on paljolti onnenkauppaa.”

”Tuloni ovat vaihdelleet järkyttävän paljon eri vuosina.”

”Teen marginaalimusiikkia, en iskelmää. Vaikeampi sarka! Suomessa hyväksytään ainoastaan tietyn maun ja tyylin sävellyksiä.”

”Taloudellinen tilanne musiikin tekijänä ok. Mutta en voi tehdä ”omaa” omanlaista musiikkia, mitä todella haluaisin tehdä ja käyttää aikani. Tällöin musiikin luominen Suomessa olisi kannattamatonta ja mahdotonta.”

”Kyllä Suomessa pärjää, jos laatu on hyvää ja tuotanto kohtaa yleisön ja kustantajien intressit.”

”Säveltäjät, jotka ovat aktiivisia ja tekevät esim. iskelmämusiikkia, pärjäävät hyvin, mutta taiteilijat, jotka tekee marginaalisempaa musiikkia (esim. jazz) eivät saa samanlaisia korvauksia.”

”Mahdollisuudet erinomaiset, jos tekee käyttömusiikkia. Jos lähtökohtana on taide, mahdollisuudet surkeat.”

”Musiikintekijän taidot punnitaan rahapussissa ja niin sen pitää ollakin! Hyvät pärjäävät ja huonot kuihtuvat pois.”

”Ilman apurahaa ei ole mahdollista paitsi hittimaakareilla ja iskelmämarkkinoilla ja rock-puolella.”

”Täysipäiväinen säveltäjä/sanoittaja tarvitsee (ainakin aluksi) apurahan, koska työn kaupaksi menemisestä ei ole takeita, vaikka laatu on kuinka hyvää.”

”Pieni maa elättää 5-10 säveltäjää.”

”Tunnetut säveltäjät ja sanoittajat, joilla on hyvät yhteydet artisteihin ja levy-yhtiöihin, varmasti tulevat toimeen pelkällä musiikintekemisellä. Heitä on kuitenkin uskoakseni melko vähän.”

”Täysipäiväisenä säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana toimiminen Suomessa on vain harvojen käsissä johtuen ”piiri pieni pyörii” -efektistä. Leikkiin mukaanpääseminen vaatii tietenkin työtä ja näkemystä, mutta ennen kaikkea suhteita.”

”Mahdollisuudet ovat hyvät, jos kehtaa tinkiä tasosta.”

”Täysipäiväinen musiikintekijä saa tehdä leipänsä eteen todella töitä. Se vaatii myös lahjojen ja ammattitaidon lisäksi runsasta verkostoitumista.”

”Täysipäiväisenä tekijänä pärjäisi, kun on riittävästi suhteita ja asuu Helsingin liepeillä. Mahdollisesti myös keskittyminen johonkin (säv/sov/san) auttaisi asiassa. Tietysti täytyy olla hyvä tai ainakin kohtalainen ammattitaito. Verkostoituminen on päivän sana.”

”Kun uhraa kaiken (asunto, auto ym.) taiteensa eteen, on mahdollista joten kuten pärjätä. Hyvällä tuurilla.”

Kysyttäessä tekijöiden tulevaisuudennäkymistä Suomessa arvioi vajaat puolet (43 %) elvisläisistä ne huonoiksi. Hyvinä niitä piti 21 % vastaajista, kun taas 22 % arvioi ne sekä hyviksi että huonoiksi. 14 % vastauksista tutkijat arvioivat sellaisiksi, että tulevaisuuteen suhtauduttiin neutraalisti. Tässä osa tämän kohdan sanallista kommenteista.

”Jos tietotekniikan sovellutuksissa käytettävästä musasta ja muusta sisällöstä saadaan jotakin tietä korvaus tekijälle, niin tulevaisuudessa lisää työtä. Jos tekijät ei saa mitään, niin sitten jakelijat ovat k-ssa, koska jos mulla on esim. 5000 fania, jotka imuroivat minulta suoraan 10 laulua hintaan 10 mk/laulu, niin tienaan 500.000 mk mikä riittää, vaikka laulajalle tapahtuisi jälkeen päin mitä.”

”Tulevaisuus näyttää huonolta. Joka levy-yhtiön johdosta/tuottajista löytyy säveltäjä + sanoittaja. Ajavat vain omia etujaan. Laittavat tuottamilleen levyille ainakin 4-6 biisiä, joskus kaikki.”

”Tuottajat ovat tekijöiden kanssa samalla viivalla. Skitso tilanne! Tuottajilla ei pitäisi olla omia kappaleita niin paljon mukana. Eivät voi aina toimia objektiivisesti.”

”Huonompaan suuntaan mennään. Nykyinen musiikin julkaisupolitiikka ja kapea-alainen tuotanto vähentää monipuolisuutta ja musiikista elantonsa saavien määrää. Ne muutamat, jotka pääsevät ”vihreälle oksalle”, saavat ehkä suuremmat tulot kuin aiemmin ja heillä riittää töitä, mutta suurella osalla työt ja tulot vähenevät.”

”Jos kansainvälistyminen jatkuu tätä vauhtia, tulee Suomeen uusi säveltäjien (ym.) menestyvä kaarti, koska jo muutaman kappaleen saaminen kansainvälisesti menestyneelle levylle takaa työrauhan pitkäksi aikaa taloudellisista huolista, jotka ovat monille alan ihmisille häiritsevin tekijä.”

Elvisläisten näkemykset tulevaisuudesta ja menestymisen edellytyksistä ovat siis joissakin asioissa yhteneväiset, mutta menevät myös monessa kohtaa ristiin. Onko todella niin, että muutamat pärjäävät aina vain paremmin mutta tekijöiden enemmistö aina vain huonommin? Tai onko laadulle aina kysyntää?

Martti Heikkilä

PS. Viime Selviksessä Jussi Leinonen kirjoitti palstallaan erilaisista kuulopuheista, jotka koskivat Yleisradiota. Kuultu oli mm. sellaista, että erilaiset soittolistat ja formaatit ovat edelleen yleistymässä ja että myös Radio Suomen yöradiossa oltaisiin siirtymässä soittolistoihin ja sitomassa loputkin musiikkitoimittajien kädet.

Jussi toivoi, että nämä kuulopuheet olisivat ”vain kuulopuheita ja todellisuudessa Yleisradio kiinnittää lisää ammattitaitoista henkilökuntaa monipuolisia ohjelmia toimittamaan huolehtien musiikkitarjonnasta koko kirjossaan kuulijoilleen.”

Myöhemmin kesällä kuulopuheet osoittautuivat juuri niin todeksi kuin pelättiin. Kansanedustajat hoi, kuinka kauan te sallitte tällaisen lupamaksuvarojen väärinkäytön?

---

teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä