Musiikintekijät -logo

Kulttuuriministerin kyselytunti - "Valitettavasti kysymykseni käsittelee rahaa"

Kulttuuriministerin kyselytunti – ”Valitettavasti kysymykseni käsittelee rahaa”

Taiteilijajärjestöjen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, Forum Artis, oli puheenjohtajansa Ilkka Niemeläisen johdolla kutsunut Suomen taiteilijajärjestöt tammikuussa Säätytalolle tenttaamaan kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä ajankohtaisista asioista. Tällä kulttuuriministerin kyselytunnilla taiteilijoiden huoli toimeentulosta ja ammattikuvan muuttumisesta kuvastui useista puheenvuoroista. ”Valitettavasti kysymykseni käsittelee rahaa”, oli yleinen aloitusrepliikki.

Kysymykset oli viikkoja aikaisemmin laadittu ja toimitettu ministeriöön, mistä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kiittelikin.

– Hienoa, että kysymykset ovat tulleet hyvissä ajoin. Sain ne käsiini juuri äsken…

Hyvin oli Paavo kuitenkin tilaisuuteen valmistautunut, ja tukenaan hänellä oli osaava joukko ministeriön asiantuntijoita.

Tervehdyspuheenvuorossa huomion varasti odotetusti Guggenheim-museohanke, jota oli juuri suurelle yleisölle esitelty. Kuten tiedämme, ministeri Arhinmäki on näyttänyt hankkeelle kirkkaanpunaista valoa. Ja tottahan on, että tässä taloustilanteessa julkista rahoitusta kaivataan apuun jo olemassa olevissa instituutioissa. Esimerkiksi Museoviraston toimintamäärärahoista leikattiin 3 miljoonaa euroa, mikä johti välittömästi yt-neuvotteluihin ja sittemmin kymmeniin irtisanomisiin ja useiden museoiden sulkemiseen.

Arhinmäki muistutti, että kysymyksessä on pitkälti matkailun edistäminen kulttuurin keinoin, joten mahdollista rahoitusta pitäisi muutenkin etsiä toisaalta kuin kulttuurirahoista.

Puheenvuoroja jaellut Ilkka Niemeläinen aiheellisesti peräänkuulutti  parempaa dialogia kentän kanssa, kun suunnitellaan noin suuria investointeja.

Hyvitystä tiedossa?

Ensimmäisen kysymyksen pääsi esittämään Elvis ry:n toiminnanjohtaja Eija Hinkkala. Hän kiitteli ministeriä kansalaisrohkeudesta, jota tämä viime vuoden lopulla osoitti puolustaessaan tekijöiden oikeuksia ja kannattaessaan hyvitysmaksun laajentamista laitteisiin, joilla tallentaminen tänä päivänä pääasiassa tapahtuu. Esitys kuitenkin kaatui, joten katseet on nyt parasta suunnata hyvitysmaksu-uudistukseen. Eija kysyikin, miten asia etenee ja miten me tekijät voisimme asiaan vaikuttaa.

Ministerin kertoi, että tämän vuoden alussa perustetaan työryhmä, joka lähtee kehittelemään uudistusta Arne Wessbergin selvityksen pohjalta. Tavoitteena on turhaa byrokratiaa ja välikäsiä välttelevä järjestelmä, joka turvaa riittävän kertymän. Jukka Liedes Opetusministeriöstä tarkensi, että aikaa vapaalle keskustelulle ja kannanotoille on tämä kevätkausi 2012. Mahdollisuuksina hän mainitsi viestintärahaston, maksun laajakaistayhteyksille tai maksun lisääminen valtion talousarvioon.

Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan uudistustyöryhmän esitystä. Varmaa on, että  tulikivenkatkuista ja äänekästä keskustelua on luvassa. Toivottavasti myös rakentavaa… viime aikoina niin tutun vastakkainasettelun tekijänoikeuksien ja (netti)sananvapauden välillä soisi jo olevan mennyttä!

Kääntäjä Laura Jänisniemi kysyi kirjastojen lainausmäärärahoista, jotka ovat Suomessa noin viidesosa pohjoismaisesta tasosta. Arhinmäki myönsi, että viimeisin, yhteensä lähes 20 prosentin korotus, oli vielä  liian pieni. Lisäksi opetus-ja tutkimuskirjallisuus olisi saatava korvausten piiriin, mutta mistä rahat?

OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja kommentoi, että koska tavoitteena on tieteen edistäminen ja popularisointi, tulisi rahoitustakin saada myös tieteen puolelta.

Yrittäjyys – pakko vai mahdollisuus?

Kirjailija Suvi Oinonen oli huolissaan kirjailijoiden ajautumisesta yrittäjiksi, mikä heikentää mm. kollektiivista edunvalvontaa. Tämä ns. pakkoyrittäjyys huolettaa ihmisiä kaikilla taiteenaloilla, toisille se sopii paremmin kuin toisille.

Arhinmäki kertoi, että työ- ja verolainsäädännön uudistaminen on käynnistymässä. Työryhmää ollaan juuri perustamassa ja esityksen on määrä olla valmiina v. 2013  loppuun mennessä. Hän korosti, että se voisi hyvin valmistua nopeamminkin,  koska pohjana on valmis, tohtori Tarja Cronbergin kiitosta saanut selvitys Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo.

OKM:n Rauno Anttila täsmensi, että jo tänä vuonna on tavoitteena saada esitys työryhmältä, jossa ovat mukana OKM:nlisäksi Verohallitus, Mela, Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministerö.

Ilkka Niemeläinen muistutti, miten hankalassa välikädessä tekijät usein ovat, kun toisaalta kannustetaan yrittäjyyteen, mutta ei ymmärretä kulttuurialan erityispiirteitä eikä muuttuvia olosuhteita. Esim. pätkätyötä ja pirstaleista työnkuvaa ei vanhentuneessa verolaissa tunneta.

Eijan toinen kysymys liittyikin verotuksen ongelmaan ja erityisesti Teoston käyttökorvauksiin: Miksei Suomessa ole mahdollista tulouttaa tekijänoikeuskorvauksia  omalle yritykselle? Lisäksi pulmia tuottaa se, että verottaja saattaa katsoa osan yrittäjätuloista yllättäen palkkatuloksi. Musiikin alalla moni pitää yrittäjyyttä hyvänä vaihtoehtona, kunhan vain verotuskäytäntö saataisiin toimivaksi.

Eijan kysymykseen vastasi Rauno Anttila, joka muistutti, että alunperin Teoston omat säännöt ovat estäneet yritykselle maksamisen. Nyt sääntöjä ollaan muuttamassa ja Teoston kanta on myönteinen, mutta verottaja  on vielä vastustanut ajatusta. Verolainsäädäntöä uudistavan työryhmän on tarkoitus käsitellä tätäkin asiaa.

Anttila kuitenkin muistutti, että muutos on haasteellinen: Kuinka estetään tekijänoikeusmaksujen ajautuminen yritysten kautta kolmansille tahoille? Korvausten on  kuitenkin pysyttävä henkilökohtaisena  ja ne pitäisi voida tulouttaa vain ja ainoastaan tekijän yritykselle.

Mistä sitten leikattaisiin?

Säveltäjä Kalevi Aho ilmaisi huolensa taidelaitosten ja erityisesti orkestereiden sekä  vapaan kentän avustusten supistamisesta. Saman huolen jakoivat useat kysyjät. Ministeri Arhinmäki ymmärsi huolen, mutta lohdutti hieman: ne, joilta on juuri leikattu, eivät ole seuraavina listalla, kun leikataan lisää. Hän muistutti myös, että leikkaukset on tehty väliaikaisena lakiesityksenä, ja normaalitilanteen pitäisi palautua v. 2016. Ja indeksikorotukset tulevat leikkauksista huolimatta.

Sekä suomen- että ruotsinkieliset Kirjailijat ottivat puheeksi meitä kaikkia kiinnostavan taiteilijaeläkekysymyksen. Ministeri Arhinmäki myönsi, että nykyinen 51 eläkettä vuodessa on liian vähän ja tilannetta yritetään parantaa. Viime vuonna saatiin ylimääräiset 15 eläkettä, mutta tänä vuonna palattiin ruotuun. Vain 10% hakijoista saavat eläkkeen.

Mutta mistä rahat? Arhinmäki vilautti mahdollisuutta lisätä veikkausvoittovarojen osuutta täydentämään budjettivaroja. Hän myös osoitti huolensa liiallista leikkaamista kohtaan; kun muutenkin mennään matalalentoa, saattaa leikkaaminen jyrkentää alamäkeä ja viedä taloutta vielä huonompaan suuntaan.

Säilyykö vertaisarviointi?

Kyselytunnin lopuksi TeMe ry:n toiminnanjohtaja Raimo Söder korosti vertaisarviointiperiaatteen merkitykstä

taidetoimikuntauudistuksessa. Tulevan Taiteen edistämiskeskuksen, entisen Taiteen keskustoiminkunnan, uusi toimintamalli otetaan käyttöön näillä näkymin 2013. Söderin mielestä on taiteen kenttä on niin laaja, että tekijöiden asiantuntijuus ja vertaisarviointi on säilytettävä.

Ministeri Arhinmäki totesi, että tärkeintä uudistuksessa on nimenomaan avoimuus ja läpinäkyvyys, siltä pohjalta taidetoimikunnat tulisi koota. Lisäksi on pohdittava, miten taidetoimikuntien alueellista toimintaa voisi tehostaa. Hän myös muistutti, että taiteen keskustoimikunnan sisällä on ristiriitaisia pyrkimyksiä. Työtä uudistuksen suhteen siis riittää.

Kuunnellaanko meitä?

Kyselytunnin päätteeksi puheenjohtaja Ilkka Niemeläinen korosti dialogin tärkeyttä, jotta päätöksentekijöillä olisi tarvittava tieto tekijöiden näkemyksistä ja koko ajan muuttuvista työolosuhteista. Nyt edetään nopealla aikataululla  monissa meitä musiikintekijöitä koskevissa asioissa. Pidetään siis keskustelua yllä ja päättäjät ajan tasalla!

Kaija Kärkinen


Tämä Kolumni kuuluu osaksi Selvis-lehden numeroa 1/2012.

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2012

Selaa lehden artikkeleita