Sanassa sanotaan: Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Hyvä tapa vaatii??? Kuka määrittelee hyvät tavat? Oi aikoja, oi hyviä tapoja!

Yksinkertaistaen hyvillä tavoilla tarkoitetaan käyttäytymisnormistoa, jonka avulla ihmiset mahdollisimman vähän pahoittavat toistensa mieliä, eivätkä puheillaan tai teoillaan aiheuta lähimmäisilleen aineellista tai henkistä vahinkoa. Tällä periaatteella – ja tarvittaessa muutama raamatullinen vielä mausteeksi – luulisi ihmisten pärjäävän toistensa kanssa. 

Nykyaikaisia tapoja määrittää yhä nopeampaan rytmiin alistaminen; aikayksikköön pitää mahtua enemmän tapahtumia ja kustannustehokkaasti tuotettua sisältöä. Tämä taas on suoraan verrannollista saavutettavaan voittoon. Hektisyys on päivän sana eikä siinä enää ehdi pohtia, tuliko toimittua kuten on hyvänä tapana – korkeintaan piiloudutaan maan tavan taa, kun omatunto vetelee viimeisiään.

Sähköisen median eri ilmenemismuodot ovat erinomainen esimerkki tämän kehityksen etenemisestä. Nopeatempoisuus ja halvalla tuottaminen ovat nakertaneet laatua – sisällön kirjo kapenee ja asiantuntevuus loistaa poissaolollaan. Nöyryyttämis-, tirkistely- ja muut halvalla tuotettavat ohjelmaformaatit, joissa ihmisen raadollisimmat piirteet houkutellaan ovelasti esiin, täyttävät tv-kanavat. Radiokanavilla mölyää totaalisen tyhjää sontaa jauhavia, toinen toistaan lapsellisempia juontajapareja, joiden musiikkiasiantuntemus rajoittuu toptenillä välähtävien tähdenlentojen viimeisimpiin lööppijuoruihin. 

Voidaan tietenkin kysyä, oliko entisaikojen tapakulttuurin ulkokultaisuus kaikkine herrasmiesten leidien eteen lätäköihin viskomine päällystakkeineen yhtään sen mielekkäämpää – varsinkin kun selkään puukottaminen ja pintakiillon alla piilevä mädännäisyys oli vähintään yhtä reipasta kuin nykyään? Onko Suomisen Olli moraalisesti hyväksyttävämpi veitikka kuin Lou Reed?

Ollin ihanteellisesta koti-kirkko-isänmaa -käytöksestä ei kuitenkaan ole pitkä matka vanhaan Yleisradioon, missä vielä 60-luvulla Carl-Erik Creutz ja Kaisu Puuska-Joki mainitsivat aina esittäjien lisäksi teoksien tekijät. Saatoimme esimerkiksi kuulla seuraavanlaisen radiokuulutuksen: ”Kuulemme nyt laulu- ja soitinyhtye The Rolling Stonesin esittämänä Jaggerin ja Richardsin kappaleen (I Can’t Get No) Satisfaction”. Tunnustan; tämä tuntui kyllä tahattoman koomiselta, sillä sitä oli silloin itse niin tuhannen blues, proge, rock ja dsjääs. Mutta aina kyllä sai tietää, ketkä olivat biisin takana! 

Elvis ry on lukuisia kertoja pyrkinyt vaikuttamaan mm. Yleen isyysoikeuden kunnioittamisessa. Joskus jotain pientä on saavutettukin – esimerkiksi tv-ohjelmissa (myös maikkarin) alkoi 90-luvulla näkyä enemmän tekijätietoja, kun meni jakeluun, että töllössä ei ole todellakaan vaikeaa toimia lain kirjaimen mukaan ja noudattaa hyviä tapoja laittamalla tiedot ruutuun. Muuten on poljettu lähes paikallaan tai jopa taannuttu. Selityksenä on toistuvasti kuultu, että tietynlaisiin ohjelmaformaatteihin on kohtuutonta sisällyttää tekijöiden mainitseminen ohjelman luonteen siitä ratkaisevasti kärsimättä. Ok, myönnän, että joissain tapauksissa tämä on ymmärrettävää (vaikkapa Alivaltiosihteeri tai vastaavat, joissa musiikki toimii kokonaisuutta rytmittävässä ominaisuudessa). 

Mutta tänään on tilanne ratkaisevalla tavalla toinen, kun Ylenkin alter ego sijaitsee bittivirtoina internetissä. Olen surffaillut urakalla ja havainnut, että Ylen radio-ohjelmissa soitettavat biisit esittäjineen on kiitettävästi luetteloitu ohjelmakohtaisilla sivuilla (mm. Pop eilen – toissapäivänä, Iskelmäradio…). Mutta niin helppoa kuin se olisi, niin eipä vaan ole saatu tekijöitä mainituiksi näissä muuten seikkaperäisissä luetteloissa (Alivaltiosihteerinkin kohdalla on vain virallinen biisilista ilman tekijätietoja)! Löytyy myös ”nyt soi” -linkkejä (mm. YleX ja tietenkin kaupalliset paikallisradiot) vaan ei mainintaa tekijöistä! – ja niin kätevää kuin se netissä olisi toteuttaa. Reilua on tässä myös mainita, että löysin poikkeuksenkin, mutta tv-viihteen puolelta: Uutishuone-sarjan täydelliset musiikkitiedot löytyvät ko. ohjelman sivuilta – onnittelut! 

Hyväksykäämme se, että moni pitää Josefia puhtopoikana, mitä tulee aikamme merkittävimpään mediatapahtumaan. Sen sijaan kun meille yritetään uskotella, että myös biisit syntyvät pelkällä taivaallisella tatsilla, emme voi vaieta seurakunnassa. Musiikki ei sikise pyhästä hengestä, vaikka joku uskoisikin kirjoittavan kätensä olevan jumalisen voiman välikappale! Kyllä se on ihan raakaa inspiraation kanavointia säveliksi ja sanoiksi. Luovuuden hedelmistä kasvaa parhaimmillaan ikuisesti vihreä melodian, harmonian ja rytmin symbioosi, mutta tämän kauniin prosessin hedelmöittäjälle annetaan piupaut. Elvis ry:n on siis aika aloittaa uusi kierros isyysvääryyksien korjaamisessa. 

***

11. – 13.9. Kööpenhaminassa vietetyn NPU:n (Nordisk Popularauktor Union) 60-vuotisjuhlan yhteydessä pidettiin myös pohjoismaisten jäsenyhdistysten kongressi. Yhteinen linjanveto ja vaikuttaminen niin keskuudessamme kuin suhteessa kansainvälisellä tasolla tehtävään päätöksentekoon ja tekijänoikeuksien hallinnointiin on yhä tärkeämpää. Pohjoismaathan ovat mm. alamme eurooppalaisen lobbausjärjestön, ECSA:n (The European Composer & Songwriter Alliance) tunnustettuja ja vaikutusvaltaisia jäseniä.

Nyt päätettiin mm. uudesta järjestelmästä, joka mahdollistaa NPU:n jäsenyhdistykselle taloudellisen riskittömyyden lähteä hakemaan oikeutta jossain yhteisesti merkityksellisessä jäsentään koskevassa jutussa. Olennaista on, että oikeuteen mennään vasta silloin, kun mahdollisuudet voittaa ovat riittävän suuret ja voitettaessahan kuluja ei luonnollisesti koituisi ollenkaan. Kaikille yhdistyksille kuuluva veto-oikeus takaa, että päätös yhteisvastuusta tapahtuu yksimielisesti tai ei ollenkaan.  

Jo pitkään suunnitteilla ollut pohjoismainen elokuvamusiikkipalkinto sai lopullista vihreää valoa. Ensimmäinen laatuaan tullaan jakamaan 29.1 – 8.2 2010 pidettävillä Göteborgin kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Kustakin maasta valitaan kisaan yksi ehdokas ja voittajan lisäksi kaikki viisi valittua saavat kosolti huomiota ja heidän tuotantoaan esitetään. Kaikki voittavat ja yksi vielä vähän enemmän!

Suomen edustajat toivat kongressissa esiin online-jakeluun ja tilityksiin liittyvät tekniset ongelmat ja tekijöiden suhteessa liian pienet jako-osuudet per ladattu tai striimattu raita. Ongelmat tunnustettiin ja ponnistelumme tämän suhteen jatkuvat pohjoismaisella tasolla. 

Oikein hyvää, lämmintä ja luovaa kesää toivottaen

Janne Louhivuori

janne.louhivuori@elvisry.fi 

---

-Louhipaja