Iloa ja itsehallinnointia musiikkipainotteisten näyttämöesitysten osalta!
Me musiikintekijät iloitsemme siitä, että jo olemassa olevien, muita tarkoituksia varten tehtyjen laulujen ympärille koottujen näytelmien osuus teatterien ohjelmistoissa on lisääntynyt. Tyypillinen esitys on esimerkiksi yhden musiikintekijän tai muusikon elämäntarinan varaan rakentuva näytelmä, jossa esitetään teoksia hänen uransa varrelta.
Tähän saakka teatterit ovat sopineet näyttämömusiikista keskitetysti Teoston kanssa, poikkeuksena ns. suurten oikeuksien musiikki, joka on tehty jo alun perin tiettyä näyttämöteosta varten. Näin oikeudenhaltijoilla ei yleensä ole ollut nokan koputtamista siihen, haluaako antaa musiikkinsa johonkin produktioon, sen olennaiseksi osaksi. Esimerkiksi kesäteatterit ovat ilmoittaneet esityksistään ja Teoston laskutuksen perusteena olevista lipputuloista vasta esitysten jälkeen. Tekijän moraaliset oikeudet eivät ole tällä systeemillä toteutuneet, eikä oikeuksien haltijoiden ole tietenkään ollut mahdollista sopia itse musiikinkäytön korvauksista.
1.9. 2009 alkaen kaikki on toisin! Musiikintekijät ja/tai kustantajat voivat neuvotella itse omien teostensa käytöstä, kun musiikki on esityksen keskeisenä sisältönä. Uudistus koskee näytelmiä, joiden kestosta vähintään 50% on musiikkia ja joilla on koko esityksen läpi jatkuva juoni. Esimerkiksi kabaree jää määritelmän ulkopuolelle. Itsehallinnointi koskee myös tanssiteatteriesityksiä, jos koreografia on suunniteltu tietyn musiikin perusteella ja esityksestä vähintään 50% sisältää musiikkia.
Käytännössä itsehallinnointi hoituu seuraavanlaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa teatteri tekee alustavan hahmotelman näyttämöteoksesta ja siinä käytettävistä teoksista. Alustavan suunnitelman pohjalta tehdään Teostoon kaikkien musiikkiteosten, kaikkien oikeudenhaltijoiden allekirjoittama itsehallinnointi-ilmoitus (tähän laaditaan valmis kaavake). Teosto kirjaa kyseiset teokset pois normaalimandaatista, ne siirtyvät kyseisen näyttämöteoksen osalta itsehallinnoinnin piiriin. Ilmoitus on tärkeä, koska vasta se käynnistää itsehallinnointiprosessin!
Suunnitteluvaiheessa on huomioitava, että homma toimii kaikki tai ei mitään -periaatteella. Näyttämöesityksen kaikkien teosten on oltava itsehallinnoinnin piirissä, sikisoki-malli ei ole mahdollinen. Mahdollisiin konflikteihin näissä neuvotteluissa ei Teosto voi osallistua. Kahakat käydään esityksen tuottajan ja teosten oikeudenhaltijoiden kesken.
Kakkosvaiheessa Teoston ohjelmistoasiamies varmistaa, että esitys täyttää ylempänä mainitut itsehallinnoinnin vaatimat kriteerit. Sen jälkeen tehdään sitova päätös näyttämöteoksesta, teokselle annetaan nimi, tehdään luettelo teoksista, käsikirjoitetaan juoni ja tarkistetaan musiikin prosenttiosuudet kokonaiskestosta. Teosluetteloa voidaan myöhemmin vielä täydentää.
Toimintamalli on voimassa toistaiseksi eikä varmastikaan ole vielä täydellinen. Sitä on pohdittu hyvässä yhteisymmärryksessä Teoston, Suomen Musiikkikustantajien, Suomen Säveltäjien ja Elvisin kesken. Kiitos aloitteellisuudesta kuuluu Musiikkikustantajille! Tarkoitus on kokeilla systeemiä ensin vuoden ajan ja sitten hioa sitä tarpeen mukaan. Kerään mielelläni hiontaa varten kaikenlaista palautetta teiltä tekijöiltä, jotka uuden systeemin kanssa pääsette tekemisiin.
Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnon perusteet valmiina käyttöön!
Suomessa on vuodesta 1995 kehitetty tutkintorakennetta tavoitteena, että jokaisella kansalaisella on ammattialasta, ammattitaidon hankkimistavasta tai iästä riippumatta oltava mahdollisuus tunnistuttaa ja tunnustuttaa oma ammattitaitonsa. Yksikaistaisten, entisten opiskelumahdollisuuksien systeemiä on täydennetty perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kehittämällä. Erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on kehitetty aikuisille. Tutkintoja on yhteensä jo monta sataa.
Sitkeän ponnistelun jälkeen saatiin 2007 tutkintorakenteeseen rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto. Tutkintoa ei ole voinut kukaan vielä kuitenkaan suorittaa, koska perusteiden laatimiseen on kulunut lähes pari vuotta. Elvis on ollut vahvasti mukana niitä laatimassa ja nyt monen typistyksen jälkeen ne on hyväksytty. Perusteet ovat kaikkien kiinnostuneiden luettavissa opetushallituksen sivuilla (www.oph.fi). Perusteissa määritellään tutkinnon suorittamiseen vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon pakolliset ja valinnaiset osat. Ammattitaidon voi hankkia alalla toimimisen, intensiivisen harrastamisen tai koulutuksen tuloksena.
Oppilaitokset voivat hakea musiikkialan tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestämisoikeuksia. Tutkintotoimikunta tekee järjestämissopimukset niiden oppilaitosten kanssa, joilla on edellytykset järjestää tutkintotilaisuuksia näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti.
Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa tuotanto- ja palvelutilanteissa. Tutkinto suoritetaan yleensä osa kerrallaan. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus. Rytmimusiikkitutkinnon eri osaamisaloja, joista suoritetaan yksi, ovat ohjelmatuottajan, äänitetuottajan, ääniteknikon ja lauluntekijän osaamisala.
Julistan tässä ja täten epävirallisen kilpailun siitä, mikä oppilaitos pääsee ensimmäisenä järjestämään rytmimusiikkituotannon ammattitutkinnon ja kuka on Suomen ensimmäinen kyseisen tutkinnon suorittaja. Paikoillanne, valmiina, HEP!
Elämme jännittäviä aikoja!
Pikkulinnut ovat visertäneet, että ehdotus tekijänoikeuslakiin ns. työsuhdeolettamaksi on valmis. Ministeri Stefan Wallin on luvannut tehdä päätöksensä ehdotuksen mitätöimisestä tai eteenpäin viemisestä lokakuun alussa. Wallin on nyt paljon vartijana, toivokaamme ja uskokaamme hänen oikeamielisyyteensä ja siihen, että hänen koneensa delete-näppäin on hyvin öljytty.
Luovaa syksyä toivotellen, Eija H.
-Eijan kipinät
