”PARHAAN KYKYNSÄ MUKAAN”

Musiikkikustantajat saivat tahtonsa läpi eli kolmasosan Teoston hallituspaikoista. Uusien sääntöjen mukainen hallitus valitaan kevätkokouksessa 16. huhtikuuta.

Miksi tekijät suostuivat nostamaan kustantajien osuuden viidesosasta kolmasosaan? Siksi että megaluokan kustantajat pitäisivät angloamerikkalaisen repertuaarinsa edelleen Teostossa.

Tosin sääntömuutoskaan ei tätä takaa. Warnerilla, Emillä ja Universalilla voi olla edelleen muita syitä, miksi ne eivät enää halua antaa kustantamiaan englantilaisten ja amerikkalaisten tekijöiden teoksia Teoston lisensioitavaksi, ainakaan verkkoympäristössä.

Isot kustantajat olivat kuitenkin ilmoittaneet, että ne joka tapauksessa vetävät tämän repertuaarinsa niistä tekijänoikeusjärjestöistä, jotka eivät tätä kolmasosan minimiä täytä. Teostossa me tekijät arvioimme, että kiristys mikä kiristys; viisainta on kuitenkin juuri nyt siihen suostua. Katsotaan sitten tilanne uudestaan, jos tietyt kustantajat alkavat siirtyä Teoston kilpailijoiden leiriin.

Miksi angloamerikkalaiset tarvitaan?

Teoston kotimaasta kerätyistä korvauksista huomattava osa on peräisin angloamerikkalaisista teoksista. Ne ovat pääosin sitä englanniksi laulettua hittimusiikkia, joka kanavillamme soi.

Suoraan USA:han ja Iso-Britanniaan tilitettiin viime kesänä yli 7 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Ruotsin Stim tilitti Teostolta saamastaan yli 6 miljoonasta valtaosan edelleen kansainvälisille kustantajille alikustannussopimusten perusteella.  Esityskorvauksia lähti ulkomaille yhteensä noin 17 miljoonaa ja kotimaisille oikeudenomistajille tilitettiin runsaat 13 miljoonaa.

Iso lovi Teoston liikevaihdosta siis lohkeaisi, jos joku muu hoitaisi angloamerikkalaisen musiikin korvausten perinnän ja tilittämisen. Riski tähän on suurin sähköisen median alueella, josta enin osa Teoston laskutuksesta jo nyt muodostuu. Sähköisen median sisällä ns. online-lisensiointi on EU-komission linjauksilla jo avattu kilpailulle ja mitä nopeammin verkko musiikin jakelukanavana valtaa alaa, sitä suuremmat ovat Teostonkin haasteet.

Pitkien neuvottelujen tulos

Vaikka tämä sääntömuutos oli kiristyksen tulosta, oli siinä yhtä ja toista hyvääkin. Hallituksen koon pienentäminen kymmenestä kuuteen oli välttämätöntä Teoston siirtyessä vapaan kilpailun maailmaan, jossa päätökset on tehtävä nopeasti ja markkinoiden ehdoilla. Ja sekin on edistysaskel, että edes yhden tekijäpaikan osalta vanhakantainen genrejako jäi historiaan.

Sääntömuutosta edeltäneet väännöt alkoivat alkusyksystä 2006 ja ne tiivistyivät tänä syksynä. Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n välillä ratkaisevat neuvottelut käytiin 4. lokakuuta ja ne kestivät neljättä tuntia. Tuolloin oltiin jo yhtä mieltä siitä, että kuudesta paikasta kustantajat saakoot kaksi. Neljästä tekijäpaikasta elvisläiset halusivat kolme ja naapurit kaksi. Mahdoton yhtälö ratkaistiin lopulta siten, että vain kolme paikkaa kiintiöitiin ja neljännestä ehdokkaasta tekijäjärjestöt pyrkivät jatkossa sopimaan.

Teoston uusiin sääntöihin otettiin mukaan myös vaalivaliokunta, jonka Teoston hallitus nimeää kevätkokouksen vaaleja valmistelemaan edellisen vuoden loppuun mennessä. Ensi kevättä varten se on jo nimetty: Jari Knuutinen, Sini Perho, Hannu Pohjannoro sekä jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajat Annu Mikkonen, Pekka Sipilä ja Martti Heikkilä.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on esittää ehdokkaat Teoston uuden kuusijäsenisen hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Esitys ei sido Teoston kevätkokousta vaan kokouksessa voi yksittäinen jäsen asettaa myös muita ehdokkaita. Lisäksi vaalivaliokunta tekee esityksen Teoston puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioista.

Elvis ry:n osalta voi todeta tavoitteena tietysti olevan, että vaalivaliokunnan esitys olisi yksimielinen ja sellainen, että myös Elvis ry yhdistyksenä sitä kannattaa.

Ruotsalaisten myllyyn osakkaaksi

Syyskokouksen toinen iso pähkinä oli Teoston liittoutuminen. Johtokunta esitti, että ”yhdistyksen kokous valtuuttaa johtokunnan parhaan kykynsä mukaan neuvottelemaan liittoutumisjärjestelyistä muiden tekijänoikeusorganisaatioiden kanssa.”

Neuvottelujen kohteena on se mylly, joka teosten dokumentoinnin, raportoinnin ja tilitysajojen kautta kuskaa eurot ja sentit musiikin käyttäjän tileiltä tekijöiden tileille. Lisäksi neuvottelujen kohteena ovat oikeuksien hallinnointiin ja lisensiointiin liittyvät kysymykset.

Johtokunta pyysi myös valtuutusta tehdä liittoutumiseen tarvittavat osakekauppa-, osakas- ym. sopimukset muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ”tarkoituksenmukaisiksi katsomillaan ehdoilla” sekä valtuutuksen tarvittaessa irtisanoa yhteispohjoismaisen mekanisointioikeuksien hallinnointia koskevan NCB:n kanssa tehdyn sopimuksen.

Pyytämänsä valtuudet johtokunta sai. Teoston jäsenet kuulivat samalla, että konkreettisimmat neuvottelut ovat käynnissä siitä, että Teosto menisi osakkaaksi Ruotsin Stimin perustamaan CEE-yhtiöön, jonne näitä myllytoimintoja Lauttasaaren toimistosta siirrettäisiin. CEE:n palvelukseen on Stimin toimistosta jo siirtynyt puolensataa työntekijää. Seuraavassa vaiheessa CEE sulautuisi ICE-yhtiöön, jonka Stim ja brittiläinen MCPS-PRS ovat perustaneet.

Mutta kun perinteisestä kollektiivihallinnon maailmasta siirrytään kilpailevien yhtiöiden maailmaan, tarvittaisiin kristallipallo, jotta voitaisiin varmuudella tehdä oikeat ratkaisut. Ja kun sellaista ei ole, ei Teoston hallitus voi muuta kuin toimia parhaan kykynsä mukaan.

Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä