– Piraattitallenteiden maahantuonnin kielto.

– Musiikin esittäminen jumalanpalveluksissa ja hyväntekeväisystilaisuuksissa tekijän yksinoikeuden piiriin.

– Yksityisen kopioinnin hyvitys nykyistä laajemmaksi: maksu kaikkiin laitteisiin, joilla kopioidaan merkittävässä määrin teoksia yksityiseen käyttöön.

Hallitukselta odotetaan parhaillaan esitystä tekijänoikeuslain muutoksiksi. Suurin osa muutoksista on uuden EU-direktiivin edellyttämiä. Tuossa kolme kohtaa musiikintekijöille tärkeiden asioiden listalta.

***

Juhlavuosi alkaa

Juhlavuotemme tapahtumat aloittaa Lauluntekijäklubi 28. tammikuuta Nämä illat jatkuvat keskiviikkoisin kahden viikon välein ainakin 7.4. asti. Elvis ry:n jäsenillä on näihin konsertteihin vapaa pääsy, mikäli tilaa riittää. Koska Gloriaan mahtuu 600 kuuntelijaa, luulisi tilaa olevan. Ovet avautuvat klo 19.30 ja ovella on Elvis ry:n jäsenluettelo, josta jäsenyytesi tarkistetaan. Lippuja myy ennakkoon Tiketti 6 euron hintaan. Juhlavuoden muista tapahtumista AJANKOHTAISTA-sivulla.

Nimiasia juhlavuoden yli

Yhdistyksemme jatkaa nykyisellä nimellään ainakin toistaiseksi. Kuten jäsenkirjeessä 7.11. kerrottiin, jäsenet päättivät kokouksessa 21.10., että kysymys yhdistyksen nimestä palautetaan johtokuntaan uudelleen valmisteltavaksi. Vilkkaan keskustelun jälkeen suoritettiin äänestys, jossa palauttaminen edelleenvalmisteluun sai taakseen 16 ääntä. Johtokunnan esitys (Säveltäjät ja Sanoittajat ry) sai 12 ääntä ja nykyisen nimen säilyttäminen 9 ääntä. Tyhjiä ääniä oli yksi ja hylättyjä kolme.

Johtokunta teki kokouksessaan 19.11. nimiasiassa seuraavat johtopäätökset: Nykyisellä nimellä jatketaan juhlavuoden yli ja mahdollinen uusi esitys nimestä tehdään vuosikokoukselle 2005. Kesken juhlavuoden ei siis nimeä ryhdytä vaihtamaan. Mutta vuosi kuluu nopeasti, joten pitäkää aivonystyrät virkeinä. Jäsenkokouksen yleisin ilmapiiri tuntui olevan sellainen, että ELVIS voitaisiin jo hylätä, mutta johtokunnan ehdotukselle ”Säveltäjät ja Sanoittajat ry” pitäisi löytää jatkossa jotain nasevaa. Kuka keksii?

Musiikille markkinahinta?

Tämän lehden jutussa Yleisradion musiikkipäälliköt valittavat tekijänoikeusmaksujen kalleutta. OTTO DONNER vastaa, että maksaahan Yle täyden hinnan bensastakin.

Mutta mikä on oikea tekijänoikeusmaksun suuruus? Ehkä siihen saataisiin varma vastaus vasta sitten, jos Teoston asiakkaina olevat tekijät ja kustantajat voisivat yksilöllisesti hinnoitella kunkin teoksen kunkin käyttömuodon. Hinta määräytyisi silloin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mainosmusiikin kohdallahan tekijä ja kustantaja voivat hinnan jo päättääkin (tai kieltäytyä mainoskäytöstä kokonaan).

Kuulostaako ajatus pähkähullulta? Kehittyvän tietotekniikan myötä se voi jonain päivänä tulla hyvinkin mahdolliseksi. Mutta haluaisimmeko me tällaista vapaata markkinataloutta? Voisiko se johtaa siihen, että päivän ykköshittien soittaminen tulisi Ylelle paljon nykyistä kalliimmaksi, kun taas harvinaisuuksia se saisi soittaa hyvinkin edullisesti? Kasvaisivatko tekijöiden tuloerot vai voisivatko ne jopa kaventua?

***

Tekijänoikeusseuroista EU-direktiivi

Brysselissä puuhataan parhaillaan EU-direktiiviä, joka koskisi tekijänoikeusseuroja ja tekijänoikeuksien hallinnointia. EU-komissio julkaisi äskettäin tiedonannon, jonka pohjalta direktiiviä tultaneen työstämään.

Tiedonannossa peräänkuulutetaan kilpailua tekijänoikeusseurojen välille – myös saman maan sisällä. Jos kilpailua ei synny itsestään, sitä pitäisi synnnyttää. Ja jos EU:n komissio ja parlamentti todella tälle tielle lähtevät, ei edellä kuvattu yksilöllinen tekijänoikeuksien hinnoittelukaan ole ehkä kovin kaukana.

Raportissa korostetaan, että tekijöillä tulee jo nyt olla vapaus päättää, mitkä osat tekijänoikeuksiensa hallinnoinnista he hoitavat seuran kautta ja mitkä osat itsehallinnointina. Tältä osin Teoston asiakassopimuskin on jo vanhentunut – siitähän ei ilmene, mitä asiakas voi halutessaan hallinnoida itse tai luovuttaa jonkun toisen hallinnoitavaksi.

Vielä jokin aika sitten on Elvis ry:n sisäisissäkin keskusteluissa korostettu, että tekijän on luovutettava kaikki tekijänoikeutensa Teoston hallinnoitavaksi tai sitten jäätävä kokonaan Teoston ja muiden vastaavien seurojen ulkopuolelle. EU-komission tiedonanto muistuttaa, että näin ei ole: Koska Teosto on määräävässä markkina-asemassa paitsi suhteessa musiikin käyttäjiin, niin myös suhteessa tekijöihin ja kustantajiin, ei tällaisia ”kaikki tai ei mitään” -ehtoja saa asettaa. Varsinkaan kun tällaiset ehdot eivät edistä EU-komission peräänkuuluttamaa kilpailua.

Voisiko siis ajatella, että maailmanlaajuisten ja kansallisten ykköshittien tekijät ja kustantajat antaisivat niiden hallinnoinnin jonkin uuden tekijänoikeusjärjestön tai -yrityksen hoidettavaksi ainakin radion, tv:n ja internetin alueilla, mutta jättäisivät muun repertuaarinsa edelleen Teostolle ja sisarseuroille? Varmaan EU-virkamiehistä joku tällaisiakin jo miettii.

EU-tiedonannossa korostetaan myös, että tekijänoikeusseurat voisivat jatkossakin päättää itsenäisesti omista tilitys- ja jakosäännöistään. Mutta vain kahdella ehdolla.

1. Tilitykseen vaikuttavista seikoista täytyy kaikki tieto olla avoimesti niin tekijöiden, kustantajien kuin musiikin käyttäjäasiakkaidenkin saatavilla.

2. Tekijänoikeusseuran päätöksenteon on oltava ehdottoman demokraattista.

Selvää on, että nykyiset vakavan musiikin säveltäjien etuoikeudet eivät Teoston tai sen sisarseurojen päätöksenteossa ole enää mahdollisia, mikäli EU-komissio saa tahtonsa läpi.

Martti Heikkilä

PS. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic täytti marraskuussa 40 vuotta ja Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK 20 vuotta. Onneksi olkoon!

---

teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä