Eijan kipinät

Eijan kipinät

Kiireinen, kokous-, lausunto- ja neuvontatäyteinen kevät on selätetty. Pahimman kokousrumban jälkeen, ennen hartaasti kaivattua lomaa on kuitenkin hyvä pysähtyä kirkastamaan ajatuksia yhdistyksemme loppuvuoden toiminnasta, sen painopisteistä ja haasteista. Paljon ja vielä enemmän on tehtävää, mutta halustamme ja innostamme huolimatta on vain pystyttävä elämään sen tosiasian kanssa, että maailmaa ei voi kerralla ja hetkessä pelastaa. Ei ainakaan, jos aikoo pelastaa itselleen palan muutakin kuin Elvis-elämää, niin mielenkiintoista kuin se onkin.

Ohjelmaraportointi, närästystä aina ja iankaikkisesti?

Moninaisesta valistuksesta ja tiedon levittämisestä huolimatta löytyy raportoimattomia esiintyjiä vielä luvattoman paljon. Kyse on tietenkin sellaisista lusmuilijoista, jotka eivät esitä omaa tuotantoaan. Toki omaa tuotantoaan esittävillekin sattuu unohduksia, joita ei jälkikäteen enää edes voi korjata. Poikkeuksellisesti tämän asian osalta voinee kuitenkin todeta, että oma syy, jos suksi ei luista.

Hyvät esiintyvät tekijät, muistakaa siis uudehkot raportointi-deadlinet, jotka vahvistetaan vuosittain ja joista ilmoitetaan Teostosta useaankin otteeseen. Ne löytyvät myös esim. SELVIS-lehden sivuilta. Samaan liturgiaan muistutus myös teosilmoitusten täyttämisestä ajallaan!

Ja varsinaiseen aiheeseen. Olemme perustaneet tehotiimin, jolla on jo nyt monenlaisia ideanpoikasia raportoinnin parantamiseksi. Yritämme sinnikkäästi hyvää hyvällä, mutta keppikeinojenkaan mahdollisuutta ei ole haudattu. Selvittelemme ideoidemme käytännön toteutusmahdollisuuksia yhdessä Teoston raportointitoimikunnan ja toimihenkilöiden kanssa. Uskon, että meillä on uutta ja hyvää kerrottavaa syksyn jälkeen.

Yksi askel oikeaan suuntaan on ideamme pohjalta yhteistyössä Teoston kanssa kehitetty Vuoden Raportööri -palkinto,  joka luovutettiin Teoston Varaslähtö Vappuun -tilaisuudessa Charles Plogmanille.

Yksityisen kopioinnin rajaton taivas kuluttajille, helvetti tekijöille?

Niin sanottu EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että luovan työn tekijät saavat  yksityisestä kopioinnista sopivan hyvityksen. Ilman hyvityksen järjestämistä, yksityistä kopiointia ei siis saisi sallia lainkaan ja hyvitys tulee järjestää, tapahtuipa kopiointi millä tekniikalla tahansa.
Suomessa hyväksytyksi tulleen lain mukaan  hyvitysmaksun ehdoksi asetettiin se, että välinettä käytetään ”merkittävissä määrin” yksityiseen kopiointiin.

Tämän logiikan vastaista on, että edelleenkään eivät mp3-puhelimet, usb-muistitikut eivätkä tietokoneen ulkoiset kovalevyt kuulu hyvitysmaksun piiriin. On tutkittu, että lähes sata miljoonaa musiikkiteosta kopioidaan yksityisesti näihin laitteisiin, mutta tekijät muiden tekijänoikeuksien omistajien kanssa jäävät nuolemaan näppejään. Raaka totuus on, että hyvitysmaksujen kokonaissumma on puolittunut huimaa vauhtia. Tämä näkyy ja tuntuu tekijän tilipussissa!

Saamme aivan lähiaikoina uusimmat tutkimustulokset kopioinnin määristä. Varmaa on, että ne ovat nousseet räjähdysmäisesti juuri niiden laitteiden osalta, joista laitevalmistajan ei tarvitse hyvitysmaksua maksaa! Kyllä nousun pitäisi hemmetti vieköön tekijänkin tilipussia lämmittää! Uuden tutkimustuloksen valossa (tässä ennemminkin varjossa) on syytä lähteä syksyllä mellakoimaan valtioneuvoston nurkille.

Musiikkia verkossa, ilmaiseksi?

Kehitys hyvä, vai? Musiikin kulutus on lisääntynyt ja lisääntymässä. Hyvä! Fyysinen levymyynti laskee ja musiikin jakelu siirtyy yhä enemmän verkkoon. Ei sekään puhtaasti asiana kai paha? Mutta aivan liian moni haluaakin kaiken verkossa liikkuvaan ilmaiseksi. Se on paha! Laitekehittäjät kehittelevät hienoja ja kuluttajaystävällisiä laitteita ja systeemejä, kylkiäisinä kaiken maailman musiikit ja muut viihdesisällöt. Mikäpä siinäkään sinänsä. On vain niin, että laitevalmistaja saa laitteista käyvän hinnan tuotekehitysvaivansa palkaksi, sisällön luoja saa vain hassuja rippusia, vaikka miten hienoa ja miljoonille elämyksiä tuottavaa olisi kehitellyt!

Musiikin laiton verkkolataus on kaikista tähänastisista toimistaan huolimatta vahvasti voimissaan ja ylittänee 90 % kaikista latauksista. Ensisijaisen tärkeää on saada tämä kuriin, jotta kaikkia tuotannon osapuolia (myös tekijöitä!) taloudellisesti hyödyttävälle lailliselle verkkokaupalle luodaan menestymismahdollisuuksia.

Meneillään on luovien alojen yritysten ja järjestöjen yhteinen asennekampanja, jonka tavoitteena on edistää kulttuurituotteiden laillista verkkokauppaa. Kampanja kohdistetaan etupäässä nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Alkuvaiheessa kampanja keskittyy verkkoon. Kampanjan keulakuvana on Captain Nation -hahmo, joka toimii omassa www.widenation.fi-verkkopalvelussaan ja on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Myöhemmin tämä humoristinen hahmo tullaan näkemään myös televisiossa.

Pienistä, mutta tärkeistä askelista puhuttaessa on Elvis ry:llä kehitteillä laillisen verkkokaupan lisäämiseksi oma pilotti Reilun musiikin kaupasta (=työnimi). Tilitysten teknisen toteutuksen suhteen on vielä pientä viilattavaa, mutta tavoite on julkistaa ja käynnistää kyseinen pilotti alkusyksystä.  

Teostossa on aloitteestamme perustettu myös online-asioihin paneutuva työryhmä, jossa edustajinamme ovat Eero Lupari ja Janne Louhivuori.

Tekosyy

Viisi vuotta ansiokkaasti Gloriassa toiminut Lauluntekijäklubi on nostettu telakalle. Syksyllä käynnistetään sen sijaan Tokoinrannan Cafe Pirittassa aivan uudella konseptilla toimiva yhdistyksemme tekijäklubi Tekosyy. Tekosyy-klubille on varattu oma paikkansa muiden Pirittaklubien joukkoon aina kuukauden neljännelle keskiviikolle. Ensimmäinen Tekosyyklubi on syyskuussa.   

Joka klubilla on sama perusrunko, joka koostuu eri osista. On biisisynnytystä, tekijä- tai tekijäparirupattelua tekijyydestä ja teoksista, yllättäviä esityksiä tekijävieraiden  teoksista, tekijätulokkaiden esittelyä ja esityksiä ja yleisökisailua. Kun klubi-isäntänä häärää Heikki Salo, niin meininki on rentoa ja hauskaa, vaikka tarkoitus onkin tehdä tekijyyttä ja sen haasteita tunnetuksi. Aiomme olla myös aktiivisia sen suhteen, että saamme vaikuttajia ja päättäjiä mukaan tutustumaan tekijän työhön  

Puitteet klubille ovat mitä mahtavimmat ja järjestäjätiimi mitä innostunein. Siitähän voi seurata ainoastaan hyvää! Merkatkaa illat siis nyt jo kalenteriinne!

Kirmaillaan iloisesti rallatellen kesälaitumilla, jotta elokuussa tekeminen taas maistuu! Sitä kun piisaa!

Eija Hinkkala

eija.hinkkala@elvisry.fi


Eijan kipinät


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2010

Selaa lehden artikkeleita