Slush Musicissa keskusteltiin rikkinäisestä metadatasta

Markus Nordenstreng

Slush Musicissa keskusteltiin rikkinäisestä metadatasta

Elvis ry järjesti Slush Music -tapahtumassa 30.11.2016 workshopin metadatan nykytilasta. Pääviestinä keskusteluista jäi käteen ymmärrystä paluusta ongelman alkulähteille. Onkin keskeisen tärkeää, että myös me musiikintekijät tarkastamme säännöllisesti, että teosrekisterimme on ajan tasalla.

Vedin keskustelua yhdessä Hans-Peter Rothin kanssa. Hän työskentelee Online Services Directorina NMP:ssä eli Network of Music Partners -organisaatiossa Tanskassa. Keskustelussa oli aktiivisesti mukana myös ruotsalaisenglantilainen Helienne Lindvall, joka edusti Auddly-startupia.

Rothin esittämät statistiikat todistivat, että vielä viime vuonna Spotifyn top 100 -listan hittikappaleista liki 20 prosenttia oli vailla riittäviä metadatatietoja. Toisin sanoen näistä hiteistä on biisintekijöiden turha odottaa korvauksiakaan. Tilanne on Rothin mukaan hieman parantunut tämän vuoden aikana, mutta merkittäviä puutteita on yhä. Lindvallin mukaan metadataketju on todella puutteellinen, eivätkä useimpien suoratoistopalveluntarjoajien tietojärjestelmät kykene tällä hetkellä edes prosessoimaan metadatatiedoista säveltäjätietoja, puhumattakaan siitä, että julkaisisivat niitä.

Ongelma ei ole vain metadatatietojen välittäjissä, vaan myös alkulähteessä. Yhä useammin tekijät eivät rekisteröi teoksiaan. Laiminlyöntejä tehdään Rothin ja Lindvallin mukaan myös levy-yhtiöissä ja aggregaattoreissa. Jopa merkittävät musiikkikustantajat ovat unohtaneet rekisteröidä Spotify-hittejä.

Mutta suuri ongelma on myös biisintekijät itse. Jokaisen tekijän tulisi säännöllisesti valvoa teosrekisteristään, että omat kappaleet varmasti rekisteröityvät. Asiaa helpottaisi, jos tekijätiedot saataisiin näkyviin suoratoistopalveluihin ja päätettäisiin nykyisenkaltainen anonyymin musiikin aikakausi.

Lindvallin edustama Auddly on kehittänyt appin, johon kappale rekisteröityy jo biisintekovaiheessa, ja johon myös säveltäjä- ja sanoittajaosuudet saadaan merkittyä heti kalkkiviivoilla. Tässä oiva esimerkki modernista palvelusta, jota tekijänoikeusjärjestöt voisivat ryhtyä tarjoamaan omille asiakkailleen!

Musiikkituottajia edustanut Tapio Korjus piti puolestaan tärkeänä, että tuottajat, kustantajat ja tekijänoikeusjärjestöt kykenisivät kommunikoimaan keskenään nykyistä paremmin. Hans-Peter Roth myös painotti, että näkyvissä on positiivisia signaaleja, ja että toisaalta pohjoismaalaisissa tekijänoikeusjärjestöissä ymmärrys metadataan liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisumalleista ovat pidemmällä kuin muualla. Osaltaan tätä selittää pohjoismaalaisten suoratoistovoittoiset musiikinkulutustottumukset sekä pohjoismaiden korkea digitalisaation taso.

Markus Nordenstreng
Kirjoittaja on muusikko-musiikintekijä, toimittaja ja Elvis ry:n varapuheenjohtaja