Miksi häirinnästä on vaikea kertoa?

BLOGI

Miksi häirinnästä on vaikea kertoa?

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä on verrattain yleistä musiikkialalla. Suomen Musiikintekijät on tarjonnut vuoden ajan häirintäyhteyshenkilön palveluja jäsenilleen. Videovastaanotto- tai puhelinaikoja ei kuitenkaan ole juurikaan varattu. Vaikuttaa siltä, että näissä asioissa avun hakemiselle on henkisiä esteitä. Tässä blogitekstissä esittelen viisi yleisintä syytä sille, miksi avun hakeminen on  vaikeaa ja miksi se silti kannattaa.

1.Pelko työmahdollisuuksien menettämisestä. Osa häirintätapauksista on sellaisia, joissa vaikutusvaltaisessa asemassa oleva henkilö kohtelee esimerkiksi alalle pyrkivää artistia tai lauluntekijää epäasiallisesti. Tällöin kohteeksi joutunut voi pelätä omien työmahdollisuuksiensa puolesta, eikä sen vuoksi kerro tilanteesta kenellekään. Voidaan pelätä niin sanotulle mustalle listalle joutumista. Häirintäyhteyshenkilön palvelut ovat kuitenkin täysin luottamuksellisia ja voit turvallisesti puhua ilman, että asiaasi viedään tahtomattasi eteenpäin.

2.Häpeän tunne. Monet häirityksi joutuneet kokevat itse häpeää tapahtuneesta ja joskus myös syyttävät itseään, vaikkei siihen ole aihetta. Tämä voi vaikeuttaa asiasta puhumista, vaikka juuri tilanteesta kertominen turvallisessa ilmapiirissä yleensä helpottaa häpeän tunteita.

3.Epävarmuus siitä, mistä on kyse. Joskus on vaikea sanoa, onko tilanteessa kyse häirinnästä, epäasiallisesta kohtelusta, kiusaamisesta, erimielisyydesta vai väärinymmärryksestä. Kuitenkin, jos tilanne on jäänyt sinua itseäsi vaivaamaan, siitä voi olla hyvä puhua jonkun kanssa. Häirintäyhteyshenkilölle voi varata aikaa myös epäselvissä tilanteissa.

4.Tiedon puute siitä, mikä on normaalia. Häirintää on esimerkiksi uhkailu, pelottelu, ilkeät tai vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon perusteeton arvostelu tai vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, eristäminen ja seksuaalinen häirintä. Yhteydenottoa voi vaikeuttaa myös, se, että kyseessä on itsenäisten toimijoiden väliset tilanteet, jolloin ei ole esimerkiksi yhteistä työnantajaa, joka olisi velvollinen selvittämään tilannetta. Tällaisissa tilanteissa häirintäyhteyshenkilön tuki voi toisaalta olla erityisen tarpeellista.

5.Epäselvyys siitä, mistä apua on saatavilla. Tällä hetkellä avun saannin mahdollisuudet on järjestetty eri tavoin eri järjestöissä, työnantajilla ja yhteisöissä. Suomen Musiikintekijöillä on jäsenten käytössä häirintäyhteyshenkilö, jolle voit varata videovastaanoton tai puhelinajan. Alla varaustiedot ja ohjeet.

Muita tahoja, joista voit hakea apua ovat muun muassa Kriisipuhelin, Naisten linja, Nollalinja, terveydenhuolto, työterveyshuolto ja opiskeluterveydenhuolto. Terapiatoverit tarjoaa lyhytterapiaa Suomen musiikintekijöiden jäsenille 50% alennuksella.

Voit varata ajan häirintäyhteyshenkilölle matalalla kynnyksellä. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Lisätiedot ja varausohjeet.

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden häirintäyhteyshenkilö, psykologi ja lauluntekijä Hanna Kivistö.