Itse olen miettinyt erityisesti yhteisöveron roimaa alennusta ja ennen kaikkea sitä, mitä sillä tavoitellaan: uusia työpaikkoja ja kasvua. Mutta tuoko alhainen yhteisövero oikeasti lisää työpaikkoja ja investointeja vai menevätkö ”säästyneet” rahat omistajien taskuun? Suomeen haluttaisiin tietysti myös lisää monikansallisia yrityksiä Irlannin tapaan kasvattamaan yhteisöveropottia. Irlannilla on kuitenkin etunaan kieli ja sijainti sekä 15 %:n yhteisövero.

Epäilen vahvasti alhaisen yhteisöveron hyötyä uusien työpaikkojen synnyttämisessä. Minulla olisi kuitenkin ehdotus, millä uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyisi varmasti. Laitetaan yrittäjien työttömyysturva kuntoon! Mielestäni tämä olisi seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä työelämää koskevista uudistuksista osana sosiaaliturvan uudistamista. Mutta löytyykö rohkeutta?

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen.

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen. Työsuhteisessa työssä olevilla on työttömyysturvan leikkausten ja kiristämisenkin jälkeen ruhtinaalliset oltavat – ainakin jos asiaa katsoo itsensätyöllistäjän, freelancerin tai yksinyrittäjän näkökulmasta. Meillä ei nimittäin ole työttömyysturvaa. Monien on vaikea uskoa tätä, mutta näin se on. Työttömyysturvaa ei ole. PISTE. Jos perustat yrityksen, voit heittää hyvästit turvaverkoille. Ja vaikka sinulla ei edes olisi yritystä, sinut voidaan luokitella yrittäjäksi ja evätä oikeus työttömyysturvaan. Syynä on ”omassa työssä työllistyminen” eli itsensätyöllistäminen.

Jos haluat ammattimaiseksi musiikintekijäksi, sinun on pakko alkaa itsensätyöllistäjäksi joko yrittäjänä tai freelancerina. Ei ole olemassa musiikintekijän työsuhteisia työpaikkoja, eikä niitä tule koskaan olemaankaan. Monissa muissa ammateissa työpaikkoja (onneksi) kuitenkin on. Monia näistä ammateista voi harjoittaa myös yrittäjänä. Tähän perustuukin väittämäni uusista työpaikoista. Kuinka moni uskaltaa perustaa yrityksen, kun tietää menettävänsä työttömyysturvan? Jos tätä ei tarvitsisi pelätä, uskon että uusia yrityksiä – ja samalla työpaikkoja – syntyisi paljon enemmän. Turvaverkko mahdollistaa hyppäämisen tyhjän päälle.

Jostain on aina aloitettava, ja usein yritys syntyy yhden ihmisen ympärille. Hän työllistää itsensä yksinyrittäjänä. Yritys voi kuitenkin kasvaa ja työllistää vuosien kuluttua suurenkin määrän ihmisiä. Ja mitä siitä, vaikka yritys ei kasvaisikaan – on arvokasta ja rohkeaa työllistää itse itsensä.

Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön.

Yrittäjien työttömyysturvan puuttumista perustellaan usein sillä, että valtio ei voi tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Mutta eihän esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva jatku ikuisesti. Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön. Nyt yritys on lopetettava saadakseen mahdollisesti työttömyysturvaa. Ja miten lopetat yrityksen, jos sellaista ei ole alun perin edes ollut? Freelancerit tulkitaan nykyisin monesti yrittäjiksi, vaikka heillä ei ole yritystä.

Jos yrittäjien työttömyysturva laitetaan kuntoon, ratkaistaisiin samalla erittäin ongelmallinen ja jopa mielivaltaisen tulkinnan alla oleva työttömyysturvalain ”omassa työssä työllistymisen” -pykälä. Tällä hetkellä siihen vedoten monen työttömyysturva evätään. 2020-luvulla ei pitäisi olla enää merkitystä sillä, miten työllistyy: työsuhteisessa työpaikassa, yrittäjänä tai freelancerina.

Ymmärrän, että asian ratkaiseminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta onko edes yritetty? Löytyisikö seuraavasta hallituksesta tarpeeksi rohkeutta? Mielestäni Suomen väestön ikääntyessä ei ole varaa menettää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Jos löytyy tahtoa, löytyy keinotkin!

Pauliina Lerche

Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja
Lastenmusiikintekijä