Verohallinto julkaisi 1.1.2026 syventävän vero-ohjeen koskien esiintymispalkkioiden arvonlisäverotusta. Ohjeistusta onkin kaivattu, sillä Musiikintekijöiden neuvontapalveluun tupsahtaa aina välillä kysymyksiä siitä, mikä toiminta on arvonlisäverollista ja mikä ei. Ohjeistus sisältää monta esimerkkiä, mikä helpottaa sen ymmärtämistä käytännössä. Jää nähtäväksi, löytyykö ohjeistuksesta vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Avaan tässä kirjoituksessa pääpiirteittäin, mistä on kyse. 

Onko toiminta liiketoimintaa?

Arvonlisäverollisuutta pohtiessa on tärkeää tunnistaa heti alkuun, onko toiminta liiketoimintaa. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski (ks. kohta 2.1.1. liiketoiminnan tunnusmerkit).  

Pääsääntö: 

• Mikäli kyseessä on liiketoiminta, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverollisuus (”alvillisuus”).  

• Jos toiminta ei ole liiketoimintaa, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverottomuus (”alvittomuus”).  

Mennään sitten syvemmälle. 

Myynnistä ei aina tarvitse suorittaa arvonlisäveroa (”alv”). Näin on esimerkiksi silloin, kun myynti on vähäistä. Suomessa toiminta katsotaan vähäiseksi silloin, kun kalenterivuoden ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Vaikka myynti olisikin liiketoimintaa, on tiettyjä liiketoiminnan muotoja, jotka on erikseen säädetty verottomaksi. Näihin kuuluu mm. esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien esiintymispalkkiot. Esiintyviksi taiteilijoiksi luetaan laulajat, soittajat, näyttelijät ja lausujat. Julkisiksi esiintyjiksi ohjeessa mainitaan esitelmöijät ja juontajat (kts. lisää Verohallinnon syventävät ohjeet).

Mikä on esiintymistä ja mikä koulutusta? 

Musiikintekijä saattaa tekijyyden lisäksi esiintyä muusikkona, antaa luentoja tai toimia kouluttajana. Ensimmäisessä tapauksessa on selvää, että toiminta on alvitonta. Esiintyminen luennoitsijana ja kouluttaminen voivat joskus olla vaikeita erottaa toisistaan. Eron tekeminen näiden välillä on kuitenkin tärkeää, sillä siinä missä esiintyminen on alvitonta, kouluttaminen taas on alvillista. Pelkkä luento tulkitaan esiintymiseksi, mutta mikäli henkilö luennon lisäksi suorittaa kuulijoilla tehtäviä tai tilaisuus on jollain muulla tapaa enemmän opetuksellinen, se katsotaan kouluttamiseksi, eli alvilliseksi. 

Mitä jos joku muu myy esityksen puolestani?

Myös sellainen myynti, jossa joku muu kuin esiintyjä itse, kuten ohjelmatoimisto, myy esiintymisen on alvitonta. Alvittomuus tosin vaatii sen, että ohjelmatoimisto myy esityksen suoraan tilaisuuden järjestäjälle. Tässä skenaariossa ohjelmatoimisto tekee tilaisuuden järjestäjän kanssa sopimuksen esityksestä. Alvittomuus ei sen sijaan koske välitystoimintaa. Välitystoiminnassa keskeistä on se, että ohjelmatoimisto vain saattaa esiintyjän ja tilaisuuden järjestäjän yhteen, jonka jälkeen nämä kaksi solmivat sopimuksen keskenään. Palkkio välitystoiminnasta on alvillinen.  

Voinko lisätä alvin laskuun niin halutessani?  

Alvia ei voi lisätä laskuun noin vain. Esiintyjä voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverolliseksi, vaikka hänen toimintansa olisikin lain mukaan verotonta. Tällöin esiintymispalkkiosta suoritetaan 13,5 prosentin arvonlisävero, eli niin kutsuttu alennettu verokanta. Tämä vapaaehtoinen verollisuus mahdollistaa myös ostovähennysoikeuden niistä hankinnoista, jotka liittyvät esiintyjän toimintaan. Jos esiintyjä on hakeutunut verovelvolliseksi, koskee verollisuus pelkästään esiintymiseen liittyvää palkkiota. Jos esiintyminen tallennetaan audio- tai videotallenteeksi, näihin liittyvien oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus säilyy verottomana.  

Verohallinnon ohjeesta löytyy tästä hyvä esimerkki: 

Muusikko Kai on sopinut esiintymisestä konsertissa. Tilaisuuden järjestäjän kanssa on sovittu, että Kain esiintyminen myös striimataan suorana lähetyksenä. Esiintymisestä on sovittu maksettavaksi Kaille palkkio. Lisäksi striimauksesta hänelle maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvaus. Tilaisuuden järjestäjä myy myös konsertin tallennetta. Tallenne on ladattavissa järjestäjän alustalta konsertin jälkeen.

Kun esiintymispalkkion lisäksi maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvausta siitä, että artistin konsertti voidaan lähettää suorana, on myös tämä korvaus esiintymisestä saatua korvausta. Kai ei suorita AVL 45 §:n nojalla arvonlisäveroa kummastakaan – ei palkkiosta eikä korvauksesta.

Siltä osin kuin palkkio koskee tallenteen lataamista, kyse on sähköisestä palvelusta edellyttäen, että myyntiprosessi on automatisoitu eikä tallenteen lataaminen edellytä ihmisen osallistumista. Tilaisuuden järjestäjä suorittaa yleisen verokannan mukaisen arvonlisäveron tallenteen myynnistä kotimaisille asiakkaille.

Jos pohdit toimintasi alvillisuutta, suosittelen lämpimästi, että käyt lukaisemassa Verohallinnon ohjeistuksen. Mikäli tilanne vaatii vielä lisäpähkäilyä, ota minuun yhteyttä ja katsotaan tilannettasi yhdessä! 

Lumi Ollila
Juristi Musiikintekijöillä
lumi.ollila@musiikintekijat.fi

Alv-ohjeita lisää Musiikintekijöiden neuvontasivuilla.