Teoston jäsenillä oli kerrankin mahdollisuus saada juurtajaksain tietoa NCB:stä, kun tätä varten järjestettiin ylimääräinen kokous. Tilaisuutta käytti hyväkseen 52 jäsentä.

Syyskokous oli hyväksynyt toimintasuunnitelman, jonka mukaan ”tämä kokous pidetään eri päivänä kuin kevätkokous”. Teoston johtokunta oli kuitenkin päättänyt, että kokous pidetään samana päivänä klo 12 (kun kevätkokous alkoi klo 16). Tätä pidettiin eri syistä käytännöllisimpänä ratkaisuna.

Kokouksen aluksi puheenjohtaja Otto Donner kysyi, sopiiko jäsenille, että juuri tämä on se syyskokouksen tarkoittama kokous. Se sopi kaikille muille paitsi Arthur Fuhrmannille, joka jätti asiasta pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Kokouksen ehkä tärkein anti oli lähetetty jäsenille jo etukäteen postissa. Se oli suomenkielinen käännös NCB:n toimintakertomuksesta vuodelta 2000. Kokous päättikin Musiikkikustantajien toiminnanjohtajan Pekka Sipilän ehdotuksesta, että vastaisuudessa Teosto käännättää NCB:n toimintakertomuksen vuosittain ja toimittaa sen osana kokousmateriaalia sääntömääräisen kevätkokouksen osanottajille, minkä lisäksi toimintakertomus käsitellään osana kevätkokouksen asialistaa.

Tanskassa 3,5 miljoonan inhimillinen virhe

Ennen yleiskeskustelua toimitusjohtaja Jaakko Fredmanin piti selkeän esityksen NCB:n talouteen ja tilitykseen liittyvistä seikoista sekä osastopäällikkö Tuomo Metsäkedon esityksen NCB:n tilanteen vaikutuksista Teoston NCB-osaston toimintaan ja päivittäiseen tilanteeseen.

Jaakko Fredman totesi, että NCB:n oma pääoma putosi huolestuttavan alas vuonna 1999 (jos se putoaa nollaan, yhtiö joutuu periaatteessa selvitystilaan). Nyt oli kuitenkin suunta hänen mukaansa parempaan päin.

Surullista kuunneltavaa kokousväelle oli se, että NCB:n tulosta heikensi viime vuodelta ”kolme inhimillistä virhettä, joiden yhteisvaikutus oli 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua”. Virhe syntyi pääosin siitä, että niin sanotusta CEL-tuotannosta unohdettiin pidättää tämän summan edestä provisioita.

Yksi ratkaiseva asia NCB:n tulevaisuuden kannalta on se, mitä tapahtuu, kun nykyinen Cannes-sopimus päättyy joko heinäkuussa tai vuoden lopussa. NCB:n tavoitteena on saada aikaan suurten kustantajien kanssa erillinen pohjoismainen sopimus, joka sallisi täällä korkeamman kuluprovision. Nykyisessä sopimuksessahan tuo kuluprosentti on standardituottajien äänitteillä 6 % ja kertatuottajien 12,5 %, vaikka kertatuottajien äänitteiden hallinnointi ei läheskään aina ole tuplasti kalliimpaa. Tämä ”käänteinen kulttuuripolitiikka” eli kertatuotannon korkeampi provisio paikkasi NCB:n taloutta viime vuonna Otto Donnerin mukaan 1,7 – 1,8 miljoonaa Tanskan kruunua.

Suomalaisten tilitys hyvässä kasvussa

NCB:n tilitys suomalaisille oikeudenhaltijoille on sinänsä kehittynyt myönteisesti eli vuoden 1998 noin 21,2 miljoonasta vuoden 1999 noin 25,9 miljoonaan ja viime vuoden arvioituun 30 miljoonaan. Kotimaisen tuotannon lisensiointi tapahtuukin jo sangen laajasti Suomessa ja lisää toimintoja voidaan tarvittaessa siirtää tänne, jolloin NCB toimisi Teostolle lähinnä ATK-palvelukeskuksena.

Tuomo Metsäketo korosti esityksessään mm. sitä, että NCB:n tämänhetkiset rekisterit ovat hyviä ja toimivia. Hän sanoi myös, että NCB:n palvelutaso on laskenut henkilökunnan vähentämisen myötä (siis Kööpenhaminassa) mutta että toimintojen Suomeen siirtämisen tavoitteena on oikeellisempi tilitys ja parempi tuottaja-asiakkaiden palvelu.

Fuhrmannilla kaksikymmentä kysymystä

Yleiskeskustelussa ylivoimaisesti eniten äänessä oli Arthur Fuhrmann. Hän oli jo etukäteen lähettänyt lähes parinkymmenen kysymyksen listan Teoston johtokunnalle ja toimitusjohtajalle. Tässä muutama poiminta Jaakko Fredmanin antamista vastauksista:

– NCB:n toimitalon omistaa nykyisin NCB (aikaisemmin NCB omisti puolet ja seurat toisen puolen, jolloin Teoston omistus oli 16,6 %). Talo on nyt myynnissä. Sitä, mihin NCB:n toimisto muuttaa, ei vielä tiedetä.

– NCB:n ”sotkujen selvittämisestä” aiheutuneita kustannuksia on mahdotonta rajata tarkasti. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin ollut ihan normaalia.

– NCB:n hallituksen puheenjohtajan palkkio on 93.600 (DKR) vuodessa ja jäsenten palkkio 62.600 (DKR) vuodessa. (Palkkiot maksetaan myös hallituksessa toimiville seurojen palkatuille toimitusjohtajille. Erillisiä kokouspalkkioita ei Jaakko Fredmanin mukaan kenellekään makseta.)

– Kaikista NCB:n vuonna 2000 maksamista tilityksistä tekijät saivat 30,8 % ja kustantajat 61,6 %. Syynä kustantajien tuplaosuuteen on se, että angloamerikkalaisessa repertuarissa kustantajan osuus on jopa 100 %.

– Otto Donner (jonka Teoston johtokunta on yleensä lähettänyt Teoston edustajaksi NCB:n vuotuiseen yhtiökokoukseen välittämättä siitä, että yhtiökokousedustaja Donner samalla on myöntänyt vastuuvapauden hallituksen jäsen Donnerille) ei kerran toiminut yhtiökokousedustajana (ja Teosto jäi ilman edustajaa) norjalaisen edustajan esitettyä kysymyksen asiasta. Donnerin mukaan Teoston johtokunta on käsitellyt tätä asiaa ”hyvin pragmaattisesti”, kun kaikki olennaiset NCB:tä koskevat tiedot ovat vapaasti käytettävissä ja tilinpäätöskokous kestää noin vartin.

Arthur Fuhrmannin esittämiin NCB:n korkohyvityksiä koskeviin kysymyksiin saatiin myös Jaakko Fredmanin ja Piia Keskimaan (Teoston NCB:n asiakaspalvelusta) vastaukset. Siitä, että korkohyvitysten kiemurat eivät kovinkaan monelle nytkään auenneet, ei käy vastaajia moittiminen, vaan syynä oli matemaattisten yksityiskohtien vaikeus ja sekin, että parin tunnin istumisen jälkeen joillakin tarkkaavaisuus jo välillä herpaantui.

Lopuksi lähetettiin parhaat toivotukset NCB:n henkilökunnalle, ”joka taatusti tekee parhaansa yhteisen asiamme eteen”.

Martti Heikkilä