Musiikintekijät -logo

Vuosikertakatsaus - SIVUJEN SANOMAA

Vuosikertakatsaus – SIVUJEN SANOMAA

Viisitoista vuotta sitten annettiin ELVIS ry:n jäsentiedotteelle nimeksi SELVIS. Neljä A4-sivua piti sisällään puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan kirjoituksia yhdistyksestä ja sen toimialan aiheista. Tiedottamisen lisäksi mielipidekirjoittelu oli ”lehden” sisältöä aivan alusta asti.

Sivuille alkoi ilmestyä kokousraportteja, sekä taustaa niissä esitetyille (tai esitettäviksi aiotuille) esityksille. Erityisesti tietenkin Teoston vuosikokous on saanut aina paljon palstatilaa. Ja kun yhdistyksen jäsentiedotteesta on kyse, puitiin sen sivuilla luonnollisesti kaikkia yhdistyksen omiakin asioita, voimakkaitakaan sävyjä kaihtamatta. Valmisteilla olevat niteet ELVISin historiasta kertaavat kaikkea tätä seikkaperäisesti, joten en tässä mene yksityiskohtiin.

SELVISin sivumäärä alkoi kasvaa, valokuvia oli mukana säännöllisesti, ja kirjoittajiakin ilmaantui lisää. Silloin tällöin myös rivijäsenistön piiristä lohkesi kirjoituksia lehden sivuille. Kymmenen vuoden jälkeen toukokuussa 1997 sivumäärä oli jo kuusitoista, ja puheenjohtaja Leinosen (”pääkirjoitus”), toiminnanjohtaja Heikkilän (useita artikkeleita) ja asiamies Fuhrmannin (nekrologi) kirjoitusten lisäksi mukana sivuilla olivat Anne Koivunen (Teoston kokous) sekä Pekka Tegelman (raportit tekijäillasta Turusta ja musiikkijournalismipaneelista Helsingistä). Vakiopalstana oli jo musiikkikustantajien kontaktitiedot. Jäsenpostina julkaistiin liuskan mittainen Mikko Alatalon kysymys ”Keitä varten ESEK on olemassa?”.

TIEDOTTEESTA LEHDEKSI

ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen pääsi vastaamaan Alatalolle vuoden 1997 kolmannessa SELVIS-numerossa, joka olikin jo ihan oikea lehti, kansikuvassaan Petri Laaksonen pienenä poikana. Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:n jäsenlehden päätoimittajana oli Martti Heikkilä, ja toimitusneuvoston muodostivat Otto A., Jussi Asu, Vesa Huhtala, Pia Perkiö sekä Heikki Salo.

Sisältöä oli runsaasti: suomalaisen musiikin päivä, tradmelodioiden sovittaminen, ja sovittaminen muutenkin, kotimainen puhallinmusiikki, Teoston tilityksen ”musiikkipolitiikka”, Teoston jakosäännön muuttaminen, oikeudenkäynnit kustantajia vastaan, Arkiviisut-kuplettitapahtuma, sekä kansikuvapoika Laaksosen haastattelu. Lisäksi löytyivät Saksittua-palsta, Kontakti-palsta, Onnittelut-palsta, tapahtumakalenteri, posti ja nippu ilmoituksia, sekä Vitsi-palsta. Eli ihan oikea lehtihän se oli. Ulkoasusta vastasi Illuusio Suunnittelu Oy.

”Samassa yhteydessä tämä oikea lehti alkoi ilmestyä myös täällä ELVISin kotisivuilla!”, webmaster huomauttaa 😉

Puheenjohtaja Juhani Leinonen aloitti Jussin jupinat -kolumninsa seuraavassa numerossa, ja tenttaus myös oman jäsenistön suhteen alkoi. Syyspaneelin yhteydessä kysyttiin Marjatta Meritähdeltä, Jaana Rinteeltä, Chrisse Johanssonilta, Janne Louhivuorelta, Jussi Sydänmäeltä ja Jari Knuutiselta kustantajan, sovittajan, kääntäjän, säveltäjän ja sanoittajan osuuksista.

Kikka Laitinen ilmestyi lehden toimitusneuvostoon vuoden 1998 alusta, ja hänen kynänjälkensä alkoi myös näkyä mittavasti lehden sivuilla. Kikan tekemiä haastatteluja on SELVISissä julkaistu runsaasti, Heikki Silvennoisesta aloitettiin. SELVISin kaltaisen jäsenlehden yksi etu on siinä, että on oikeutus ja mahdollisuus esitellä henkilöitä valtavirran ulkopuolelta. Itselleni ensimmäinen tällainen tulee vuosikertoja selaillessa vastaan numerossa 2/98. Kyseessä on hengellisen musiikin puolella mittavasti tekstejä kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen, haastattelun on tehnyt Pia Perkiö.

Henkilöhaastattelujen määrä lisääntyi lehdessä nopeasti, se lienee ollut yksi tärkeistä lehden tarkoituksistakin. Anna-Mari Kaskisen lisäksi vuoden 1998 toisessa numerossa haastateltiin Jan Noposta, Otto Donneria ja Juice Leskistä. Kikka Laitinen työsti kehittämäänsä kysymyskaavaa, Perkiö ja Tegelman kirjoittivat vapaamuotoisemman keskustelun pohjalta.

Hara Laukkanen ilmaantuu kolumnistiksi numerossa 3/98, otsikolla Haran horinat. Hän aloitti mielenkiintoisella ”Saiskos luvan?”-selvityksellä kokemuksistaan luvanhankitareissuilla orkesterinsa Turo´s Hevi Gee ohjelmiston kokoamisessa. Samassa numerossa Martti Heikkilä esittelee ELVISin upouudet kotisivut, ja surffailee samantien muillakin suositeltavilla sivuilla.

LUONTEVAA KEHITYSTÄ

Toimitusneuvosto täydentyi vuoden 1999 keväällä Kirsi Snellmanilla ja Jussi Sydänmäellä, Pia Perkiön astuessa sivuun (Pia valittiin silloin yhdistyksen johtokuntaan, periaateena on ollut, ettei toimituskunnassa ole johtokunnan jäseniä). Ensinmainittu debytoi myös kirjoittajana numerossa 2/99. Haastattelun kohteena on elektronisen musiikin parista Ines Reingold. Samassa numerossa on Kikka Laitisen mielenkiintoinen Ilkka Talasranta -haastattelu (Lemmenlähde-musikaalin säveltäjä), ja myös Kikan tekemät Toni Lähteenmäki- ja Jukka Virtanen – haastattelut, jotka on jo taitettu melko isosti. Lehden jutut saattavat olla jo varsin pitkiäkin, kuten edelleen samassa numerossa julkaistu Kari Tuomisaaren ansiokas katsaus sanoitustariffin historiaan.

Alaan liittyvää infoa sekä uutisointia on lisätty, eikä jäsententtaus ole laantunut hetkeksikään. Numerossa 3/99 Teoston kulttuuripoliittisista kompensaatioista kysellään peräti yhdeksän kysymyksen voimin Tuomo Hämäläiseltä, Aarno Alikoskelta, Samuli Laiholta, Kikke Heikkiseltä, Pentti Lasaselta ja Matti Kontiolta. Jorma Toiviainen aloittaa kolumnin Terveisiä Teoston johtokunnasta!. Kirsi Snellmanin tekemän Johnny Lee Michaels -haastattelun yhteydessä julkaistaan luettelo hänen tuotannostaan – erinomainen idea, jota aletaan noudattaa lehdessä jatkossakin.

Vakion ”oman” porukan lisäksi sivuilla vilahtelevat kirjoittajina Jussi Collin ja Merja Salonen. Myös toimitusneuvoston jäsen Sydänmäki debytoi lehden kirjoittajana. Haastattelut saattavat olla jo yli kaksi aukeamaa, ja myös asia-artikkelitkin. Esimerkiksi Tuomo Hämäläisen esitysraportointia tutkiva journalismi taittuu kolmelle sivulle numerossa 1/00. Samoihin aikoihin Kirsi Snellman vetäytyy toimitusneuvostosta (tultuaan valituksi johtokuntaan), mutta jatkaa kirjoittamista toki.

Vuoden 2000 kolmannesta numerosta ilmaantuu taittajaksi Riemukaari Oy, ja nimi ”Koivu” on myös esillä ensimmäistä kertaa. Tosin Matti Koivu oli jo pitkään ollut taittajana, aiemman yhtiönimen suojissa.

Pale Saarinen ja Juha Kaarsalo ilmaantuvat kirjoittajien joukkoon. Palen Erik Lindström -haastattelu mahtuu neljälle sivulle, mutta Kirsi Snellmanin tekemä Pekka Ruuska -haastattelu vie yhden enemmän. Kontaktipalsta on jo kaksi sivua, Arthurland-kolumni edelleen aukeama, Heikkilän Nuotin vierestä -kolumnin koko hieman vaihtelee. Jussin jupinat jatkuvat edelleen, ja Tegelman sekä Sydänmäki pakinoitsevat silloin tällöin. Juha Kaarsalon Turkka Mali -haastattelu vie seitsemän sivua numerossa 4/00, lehti sinällään on jo 40-sivuinen lukupaketti.

MENO JATKUU

Vuoden 2001 ensimmäisessä numerossa täräyttää Otto A. neljän sivun verran Tommi Lindell -haastattelulla, ja Pale Saarinen julkaisee edellisen vuoden lopulla edesmenneen Seppo Rannikon koostehaastattelun. Vuoden toisessa numerossa Arthurlandiassa on asiaa neljän sivun verran, ja Otto Donner vierailee Teoston johtokuntapalstalla. Allekirjoittanut debytoi SELVIS-kirjoittajana Hector-haastattelun muodossa.

Pia Perkiö palaa toimitusneuvostoon loppuvuodesta, ja viisisivuinen Marjatta Pokela -haastattelu ilmestyy vuoden viimeisessä numerossa. Ainakin Rumbasta tuttu Tero Valkonen debytoi SELVISin sivulla M. A. Numminen -haastattelullaan (kansikuvajuttu), ja Pekka Tegelman filosofoi Pekka Hedkrokin kanssa seitsemän sivun verran.

Yhdistyksen satsaus on viiden vuoden kuluessa tuottanut mainion musiikkilehden. SELVIS on aina täynnä asiaa, niin infona kuin mielipiteinäkin. Jäsenistö on varmasti voinut tutustua kollegoihinsa lehden sivuilla aiempaa paremmin, eiväthän kaikki pääse kokouksiin ja illanviettoihin tai seminaareihin.

Lehti on monelle konkreettisin side järjestöönsä, ja se on myös ehdottomasti aina käyntikortti ulospäinkin. Erilaisella yhteisö/laitosjakelulla on lehden kautta saatu varmasti kentälle tietoa ja viihdykettäkin, onhan musiikki mukava asia.

Teksti: Pekka Nissilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2002

Selaa lehden artikkeleita