”Lähes sensaatiomaiseen asemaan…”

”Maria Kalaniemi on kansainvälisen huipputason muusikko ja lisäksi lahjakas, omaleimainen säveltäjä. … Maria Kalaniemen maine perustuu, paitsi hänen ainutlaatuiseen herkkyyteensä esittävänä taiteilijana ja pitkälle vietyyn taituruuteensa, hänen kehittämäänsä tapaan käyttää musiikissaan harmonikan ns. melodiabassoversiota. Tämä malli ja sen vaatima soittotekniikka ei ole aiemmin ollut harmonikansoittajilla käytössä ulkopuolella ns. taidemusiikin, ja Kalaniemi nousikin muutamassa vuodessa harmonikan maailmassa lähes sensaatiomaiseen asemaan.” Ote Muusikkojen liiton tunnustuspalkinnon 2004 perusteluista.

– Pienenä tyttönä kirjoitin nuoteille valssin pätkiä. Varsinaiset säveltämiseni alkoivat kuitenkin vuonna 1983, kun aloitin opiskeluni Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Laitisen Heikki ja Ikkelän Merja kannustivat meitä nuoria opiskelijoita omien biisien tekoon.

– Ensimmäisellä soololevylläni oli mukana oma sävellys ”Hermannin riili”, jonka sävelsin niin, että biisistä tuli funkahtava, irkkutyylinen ja jossa on balkanilainen soolo. Tämä on tyypillinen sekoitus eri tyyleissä kulkevaa rytmistä musaa. Sitten tulivat muun muassa ”Ahma” ja ”Lomasävel”, jotka ovat nopeatempoisia, virtuoottisia kappaleita ja pitävät sisällään vapaata soittoa nykykansanmusiikin hengessä. Minulta löytyy myös meditatiivisia biisejä, kuten muun muassa ”Iho”, johon ammensin vaikutteita Kalevalalaisista tunnelmista.

– Olen parhaillani tekemässä jatkotutkintokonsertteja taiteellista tohtorintutkintoani varten. Viime vuoden toukokuussa järjestin solistisen Runonsoitto-nimisen konsertin, jossa esitin kokonaisen tunnin omaa sävellystuotantoani. Tämä oli tavallaan kiteytymä, mitä minun päässäni on liikkunut viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kalevalaisen musiikkiestetiikan ohella olen ottanut paljon aihioita myös runolauluista, itkuvirsistä ja mustalaislauluista. Tähän olen yhdistänyt oman vokalistisen ääneni, niin että se sulautuu soittimeeni toisena instrumenttina. Kyse on kokonaisuudesta ja eräänlaisesta paljelaulusta, 40-vuotias Kalaniemi sanoo.

Maria Kalaniemen omia sävellyksiä kuullaan myös Kansallisteatterin uudessa Niskavuoren Nuori Emäntä- näytelmässä, joka sai ensi-iltansa 17.12.2004. Kansallisteatteri julkaisi Kalaniemen musiikista Cd-levyn.

– Ohjaaja Juha Lehtola otti yhteyttä ja pyysi minua säveltämään näytelmään musiikkia. Hän oli ihastunut Ahma-levystäni, josta muutama kappale myös päätyi tähän esitykseen. Sävelsin musiikin käsikirjoituksen ja ohjaajan välisten keskustelujeni pohjalta. Äänitin nämä kappaleet mieheni kanssa omalla kotistudiollamme.

LOIRIA JA HYNNISTÄ

Viimeksi Maria Kalaniemi on tehnyt musiikillista yhteistyötä muun muassa kahdella Vesa-Matti Loirin Junnu Vainio -levyllä ja Jorma Hynnisen Kyllä tukkipoika tunnetaan -pitkäsoitolla.

– Jorma Hynnisen kanssa yhteistyö oli todella antoisa ja avartava projekti. Tietyt genren ylitykset ovat hyvin haastavia kaikille muusikoille. Vesa-Matti Loirin yhtyeessä minulla on ollut suuri kunnia saada työskennellä 90-luvun alusta lähtien. Vesku on suuri taiteilija, joka saa ainutlaatuisen hengen lauluun kuin lauluun. Viime vuoden maalis- ja lokakuussa olimme näiden kuolemattomien Junnu-laulujen kanssa konserttikiertueella. Seuraava kiertue on kaavailtu ensi syksyksi.

TOHTORIN TUTKINTO TYÖN ALLA

Kalaniemi on saanut äänitetyksi niin ikään seuraavan soololevynsä kotistudiollaan, joka julkaistaan lähitulevaisuudessa. Tämänkin albumin on äänittänyt ja tuottanut Kalaniemen aviomies Olli Varis. Tänä vuonna Maria Kalaniemi keikkailee säästöliekillä. Arvostettu muusikko ja säveltäjä haluaa nyt käyttää suurimman aikansa tohtorin tutkintonsa työstämiseen. Tähän vaaditaan viisi soolokonserttia ja kirjallinen lopputyö. Kaksi konserttia on jo takanapäin. Seuraava soolokonsertti on keväällä. Kalaniemi on laittanut tavoitteekseen tohtoroida vuoden 2006 aikana.

– Tohtorin tutkinnon työstäminen on ollut minulle rauhoittumisen aikaa. Minulla on ollut jo pitkään suuri kaipuu saada kehittyä muusikkona, säveltäjänä ja solistina. Olen tietoisesti vähentänyt väliin keikkoja ja pyrkinyt täysipainoisesti keskittymään tähän isoon ja vaativaan työhön.

Maria Kalaniemi työskentelee nyt sivutoimisena lehtorina Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Tällä hetkellä hänellä on noin kahdeksan viikkotuntia. Syksyllä Kalaniemi jää pois opetustehtävistä siihen saakka, kunnes hän saa tohtorin tutkintonsa tehdyksi.

Helmikuussa Maria Kalaniemi oli kahden viikon kiertueella Ruotsissa Ilmajousiyhtyeen kanssa. Seuraavat Maria Kalaniemi Trion konsertit ovat huhtikuussa Skotlannissa. Kesällä Kalaniemi soolokonsertoi ainoastaan Alavuden kirkkokonsertissa ja Rääkkylän Kihausfestivaaleilla.

Accordion Tribe -produktion viimeisimmästä kiertueesta julkaistiin äskettäin dokumenttielokuva, joka on saanut ylistävää kritiikkiä joka puolelta Eurooppaa. Tässä kansainvälisessä yhtyeessä soittavat Marian lisäksi Bratko Bibic, Lars Hollmer, Otto Lechner ja Guy Klucevsek.

– Olen muusikko, joka haluaa soittaa ja tehdä yhteistyötä hyvin erilaisten muusikkojen ja taiteilijoiden kanssa. Accordion Tribessä me kaikki edustamme täysin omaa tyylisuuntaamme. Tästä huolimatta olemme silti voineet oppia uutta toinen toisiltamme.

Maria Kalaniemen viimeisimpiä mielenkiintoisia produktioita on ollut niin ikään Timo Alakotilan sävellysteos ”Sinfonia Concertante” big bandille ja harmonikalle. Tässä 50-minuutin pituisessa teoksessa Kalaniemi toimi solistina yhdessä Umon kanssa.

– Timon ja minun yli kymmenen vuotta kestänyt yhteistyö on toiminut saumattomasti lämpimässä hengessä. Näiden vuosien varrella olemme konsertoineet ympäri pallonpuoliskoa, Kalaniemi kiittelee.

HAITARI ELÄÄ VAHVAA KAUTTAAN

Harmonikka, hanuri, haitari on kaikilla tavoin läsnä Maria Kalaniemen elämässä.

– Hyvältä näyttävät haitarin uudet aluevaltaukset musiikin eri osa-alueilla. Sen huomaa myös meidän kansanmusiikkiosastolla, jossa ihmiset tekevät upeita sävellyksiä niin yksi- ja kaksirivisellä kuin isoilla standardi- ja melodiabassoharmonikoillakin. Kyllä ”paljespeli” elää hyvin vahvaa kautta. Se traaginen puoli tässä kuitenkin on olemassa, että tätä musiikkia, kun vielä saisi jostain riittävästi kuulla ja nähdä. Toivoisin, että uusia kansanmuusikoita tuotaisiin esille myös Tv:n välityksellä. Nykyisillä radiokanavillakaan ei enää soiteta paljoakaan kansanmusiikkia, Kalaniemi harmittelee.

Maria Kalaniemi on intohimoinen idealisti ja aistiensa varassa itseään kannatteleva ja ympäristöään tarkkaileva persoona. Hän puhuu harkiten, mutta syttyy sitäkin palavammin, kun tulee kyse harmonikasta, eläimistä tai niiden maailmanlaajuisesta suojelusta.

– Ilman luontoa ei syntyisi musiikkia, taidetta, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Ei ole nuorten aktivistien hömpöttelyä että puhutaan luonnonsuojelusta. Ahma-levyni on hiljainen kannanotto erämaan eläintensuojelun puolesta. Ahma on suosikkieläimeni, joka on oman tiensä kulkija, nerokas, viekas ja yksinäinen. Minulla on hyllyssä monta Ahmasta käsittelevää kirjaa.

Maria Kalaniemi liittyi Elvis ry:hyn parisen vuotta sitten.

– Elvis on toimiva organisaatio, joka tuntuu tekevän aktiivista työtä näiden säveltäjä- ja sanoittaja-asioiden parissa. Selvis-lehdessä kirjoitetaan musiikin alan asioista hyvin laajalla spektrillä.