Riku Niemi Orchestra RNO on hyväksytty uutena orkesterina vakituisen valtionavun piiriin. Sen saama tuki vastaa yhdeksää henkilötyövuotta. Ensi vuonna tuki on yhteensä noin 180.000 euroa.  

RNO on viides pysyvän valtionavun piiriin päässyt rytmimusiikin orkesteri. Muut ovat UMO, Tallari, Vantaan Viihdeorkesteri ja Loiskis. Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis pääsi tähän joukkoon vuonna 2003 ja muut jo aikaisemmin.

Demari-lehti julkaisi 4.11.2010 (Marja Luumin kirjoittaman) näyttävän jutun RNO:n pääsemisestä “jaolle valtiontuesta”. Se julkaisi myös orkestereiden tuesta vuonna 2011 alustavan laskelman, johon seuraavat tiedot vos-orkestereiden osalta perustuvat.

Klassisen musiikin orkestereita tämän valtionavun piirissä on 23. Suurin tuen saaja on Helsingin kaupunginorkesteri, jonka tuki ensi vuonna on noin 2,7 miljoonaa euroa.

Valtionosuusjärjestelmään kuuluvien vos-orkestereiden tuet ovat vuonna 2011 yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Klassisen musiikin orkesterit saavat tästä lähes 20 miljoonaa ja muut noin 1,2 miljoonaa.   

UMO saa tukea vajaat 730.000 euroa, Vantaan Viihdeorkesteri noin 180.000 euroa sekä Tallari ja Loiskis kumpikin noin 80.000 euroa.

Radio Sinfoniaorkesteri ei kuulu tämän tuen piiriin, vaan sen yhteiskunnalta saama tuki rahoitetaan Yleisradion lupamaksuvaroista. Summa on noin kolminkertainen Helsingin kaupunginorkesterin valtiolta saamaan tukeen verrattuna eli lähes 8 miljoonaa vuodessa. Kansallisoopperan yhteiskunnalta saama tuki liikkuu sitten vielä ihan eri summissa, toki vain osa siitä on säveltaiteen tukea, suuri osa näyttämötaiteen ja tanssitaiteen tukea.

Poliitikkojen asenteet muuttumassa

Lakisääteinen valtionapu tarkoittaa sitä, että teatteri- ja orkesterilain mukaisesti näille orkestereille on taattu vuotuiset valtionosuudet henkilötyövuotta kohden. Niihin liittyvät automaattiset indeksikorotukset. Orkesteri voi näin laskea toimintansa pysyvän vuotuisen tuen varaan. Toki riskinä silti on, että henkilötyövuosia vähennetään.

RNO:n pääsemistä tähän joukkoon vastustettiin tietyissä piireissä ankarasti. Elvis ry oli vahvasti mukana hanketta edistämässä. Ikävää päätöksessä on se, että näitä yhdeksää henkilötyövuotta vastaava tuki jouduttiin karsimaan muilta orkestereilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätyi ratkaisuun, jossa Helsingin kaupunginorkesterilta vähennettiin kaksi henkilötyövuotta ja muilta suurimmilta orkestereilta yksi henkilötyövuosi.

Uuden rytmimusiikin orkesterin pääseminen tähän tukea saavien orkestereiden joukkoon on ilman muuta sulka kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) hattuun. Eduskunnassa yksi uudenlaista kulttuuripoliittista ajattelua edustava kansanedustaja on Merja Kuusisto (sd), joka yhdessä usean muun demarikansanedustajan kanssa on tehnyt jo kolmena syksynä (2008, 2009 ja 2010) aloitteen rytmimusiikin orkestereiden miljoonan euron lisämäärärahasta valtion budjettiin. Selvästi myös opetus- ja kulttuuriministeriön johtavat virkamiehet ymmärtävät, että vanha taide-viihde-jako on jo aikansa elänyt.

Koko Suomen orkesteri

Riku Niemi Orchestra RNO perustettiin vuonna 2005. Se on ammattiorkesteri, jonka muodostavat 15-henkinen big band -kokoonpano ja 10-henkinen jousisoitinryhmä. Se esiintyy myös pienempinä kokoonpanoina. Tähän mennessä se on esiintynyt jo 80 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja sitä voidaankin pitää koko Suomen orkesterina. Sen ohjelmisto edustaa monipuolista rytmimusiikkia ja se tilaa teoksia kotimaisilta säveltäjiltä ja sovittajilta. RNO:n vakituisena solistina on vuodesta 2006 lähtien ollut Jorma Kääriäinen.

Riku Niemen mukaan valtion tuki tulee olemaan vain pieni osa orkesterin kokonaiskuluista. 80-90 prosenttia toiminnasta tullaan jatkossakin rahoittamaan muulla tavoin.

Ammattiorkestereiden edunvalvontaa hoitaa Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Sen jäsenistöstä ylivoimainen enemmistö on klassisen musiikin orkestereita. Rytmimusiikin orkestereista sen jäseniä ovat UMO ja Vantaan Viihdeorkesteri.

Onko Suomen Sinfoniaorkesterit ry jo kysynyt uutta vos-orkesteria jäseneksi?

– Ei ole. Enkä jaksa uskoakaan, että rytmimusiikin orkestereiden edunvalvontaa voitaisiin toistaiseksi hoitaa sen kautta, Riku Niemi vastaa.

Ainoaksi vaihtoehdoksi hän näkee nykytilanteessa rytmimusiikin ammattiorkestereiden oman yhdistyksen. Sen yksi tehtävä on osallistua siihen tilastojen kokoamiseen, joihin valtion orkesteripolitiikka osittain perustuu. Nykyinen tilastointi ei tee oikeutta rytmimusiikin orkestereille.

– Mutta en missään nimessä halua viljellä riidan ilmapiiriä. Haluan vain, että Suomessa harjoitetaan rehellistä ja puolueetonta kulttuuripolitiikka kansalaisten parhaaksi.

Selvis julkaisi numerossa 3/2009 Sanna Korkeen kirjoittaman monisivuisen jutun Riku Niemestä ja hänen orkesteristaan sekä siitä, millaista orkesteripolitiikka valtio harjoittaa. Jutussa haastateltiin myös Stefan Wallinia ja Raija Vahasaloa. MH