Musiikintekijät -logo

Tuottelias, menestyksekäs sanoittaja

Tuottelias, menestyksekäs sanoittaja

Kirjoittamiseen ei ole koskaan liian vanha, sanoo sanoittaja Jorma Toiviainen, jolla on takataskussaan yli kuusi sataa julkaistua iskelmätekstiä.
Tuottelias ja palkittu, nöyränoloinen ammattimies on kirjoittanut iskelmälyriikkaa lähes kaikille eturivin levyartisteille, kuten Katri Helenalle, Reijo Taipaleelle, Jari Sillanpäälle, Kari Tapiolle, Kirkalle, Janne Tulkille, Topi Sorsakoskelle, Marion Rungille, Lea Lavenille, Matti Eskolle, Tarja Lunnakselle ja Eija Kantolalle. Viimeksi tekstejä päätyi Charliesin, Tony Montanan ja Pentti Hietasen uutukaisiin.

Menneen kesän Seinäjoen Tangomarkkinoilla Toiviainen voitti jo viidennen kerran tangosävellyskilpailut sävelmällä Kuu, Kylmä Kuningatar (säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen) Antti Raiskin laulamana.

Takavuosien megasuosituksi tulleet Atsipoppaa -lastenlevyjen laulutekstit ovat niin ikään pitkälti Jorman käsialaa. Kaunokirjallisuuden puolella on syntynyt yksi romaani ja useita lasten- ja nuortenkirjoja Kirjayhtymän julkaisemina. Vuonna 1980 Jorma Toiviainen kirjoitti ravintola-show- käsikirjoituksen Mirumaru -lauluyhtyeelle. Sarkaa on riittänyt.

EKA HITTI JO URAN ALUSSA

Eurasta kotoisin oleva Jorma Toiviainen (52) sanoo omaavansa verenperintönä vahvan karjalaisen identiteetin, sillä Jorman molemmat vanhemmat muuttivat Länsi-Suomeen siirtolaisina. Jormaa kiinnosti pienestä pitäen kirjojen maailma. Kotona luettiin paljon ja kuunneltiin kotimaista kevyttä musiikkia radiosta. Iskelmäsanoittajista esikuviksi ovat muodostuneet erityisesti Saukki, Kari Tuomisaari, sekä Juha Vainio.

Varsinainen sanoittajan ura alkoi jo 70-luvun lopulla PSO -levy-yhtiön (Pohjoismaiden Sähkö Oy) toimesta. Vuonna 1977 Jorma Toiviainen kirjoitti ensimmäisen julkaistun iskelmäsanoituksensa legendaarisen trumpetisti Jörgen Petersenin sävellykseen. ”Oikein Vai Väärin” -nimisen kappaleen levytti Eija Sinikka. Samaisena vuonna tämä sävelmä päätyi Syksyn Sävelen karsittuihin. Uudelle sanoittajalle oli hurja onnenpotku kuulla ja nähdä oma tekstinsä televisiossa esitettynä.

– PSO:n silloinen levytuottaja Timo Lindström ja edesmennyt Maisa Kanerva olivat alussa tärkeimmät taustavaikuttajani. Sain tilaustyönä kirjoittaa kolme tekstiä Paula Koivuniemen Lady Sentimental -pitkäsoitolle. Kapteeni Aika- käännöstekstistä tuli varsinainen läpimurto. Se oli viides iskelmäsanoitukseni ja on edelleen yksi läheisimmistä, mies muistelee.


”Koen yhteisen edun valvonnan tärkeäksi. Tätä
kautta myös Elviksen toiminta on merkittävää.
Elviksen pitää keskittyä ennen kaikkea musiikin
ammattilaisten etujen ajamiseen.”

USEITA VOITTOJA

Sanoitustyöt lisääntyivät. 1980-luvun puolella tekstinikkarilla oli jo täysi vauhti päällä. Jormaa alkoivat työllistää lähes kaikki eturivin levy-yhtiöt. Ja tekstiä syntyi. 90-luvulla hän osallistui kevyen musiikin sävellys- ja sanoituskilpailuihin. SM-voitto tuli kupletinteossa (1998) ja kaksi kertaa (1990, 1994) Pilkkalaulujen puolella. Menestystä on piisannut Seinäjoen Tangomarkkinoillakin. Jorma Toiviainen on rustannut tekstiä peräti viiteen voittosävelmään: ”Yön Kuningatar” (säv. Mika Toivanen, 1993), ”Mun Aika Mennä On” (säv. Mika Toivanen, 1995), ”Syttyi Rakkaus” (säv. Jukka Koivisto, 1998) Oot Tässä, Oot poissa (säv. Hauge Piispanen, 2000) ja nyt 2001 Timo Forsströmin säveltämään tangoon ”Kuu, Kylmä Kuningatar”.

Eija Kantolan laulama Yön Kuningatar ja nuorena menehtyneen Sauli Lehtosen viimeinen single Mun Aika Mennä On muodostuivat jo ensi-esityksistä saakka ikivihreiksi tangoiksi. Toiviainen kertoilee:

– Edesmenneiden Sauli Lehtosen ja Raimo Roihan kanssa minulla oli vireillä yhteistyötä biisien tiimoilta. Roihan kanssa olin ehtinyt työskennellä jo pidempäänkin.

Minkälainen tango vetoaa arvovaltaiseen tuomaristoon? Jormalla on tästä oma selkeä näkemyksensä:

– Voittobiisin tunnelman täytyy olla ehjä. Viimeistelen kilpailukappaleen muotoa huolella tahti tahdilta. Kompromissiratkaisut, säveltäjän ja sanoittajan välillä, ovat työprosessin aikana hyvinkin yleisiä.

– Luotan puhtaisiin riimeihin ja loppusointuihin. Puoliriimejä en viljele. Olen vanhan liiton mies, joka on saanut opastusta muun muassa Toivo Kärjeltä ja Jaakko Salolta. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi Neumann on Dingo-tuotantonsa parissa pystynyt kirjoittamaan joukon nerokkaita tekstejä puoliriimein tai jopa ilman riimejä.

– Jukka Koivisto on tuotteliain aisaparini. Viimeisen viidentoista vuoden aikana olemme julkaisseet 150 yhteistä sävelmää. Jukalla on säveltäjänä oma tunnistettava tyylinsä. Koiviston Jukan kuuluisa twist-poljento tuli kansalle tutuksi Rainer Frimanin hittilevyjen kautta.

BMG:n Seppo Matintalo ja Edelin Ilkka Vainio ovat levytuottajia, joiden kanssa keravalainen sanoittaja tekee tätä nykyä eniten yhteistyötä. Toiviaisella on ollut kunnia tehdä pari tekstiä myös Unto Monosen ja Olavi Virran sävellyksiin.

– Viime vuosina olen pyrkinyt säännölliseen työrytmiin. 80-luvun liukuhihnatuotannon aikana jouduin usein kirjoittamaan tekstiä melkoisessa kiireessä, jopa läpi yön aamutunneille asti. Näin vanhemmiten tällainen työtahti ei enää tunnu mielekkäältä. Haluan työskennellä riittävällä aika- välillä.

– Koen yhteisen edun valvonnan tärkeäksi. Tätä kautta myös Elviksen toiminta on merkittävää. Elviksen pitää keskittyä ennen kaikkea musiikin ammattilaisten etujen ajamiseen. Tällöin myös ne musiikintekijät, jotka eivät tee tätä työtä päätoimisesti, saavat parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, sympaattinen Jorma Toiviainen sanoo.

ELVIS ry:n jäsen Jorma on ollut vuodesta 1979. Johtokunnassakin hän on ollut vuoden ajan (1991).


Otteita Jorma Toiviaisen teksteistä:
 
1970-luku:
 
Kapteeni Aika (säv. P. Massara, suom.san. Jorma Toiviainen)
Ensilevytys: Paula Koivuniemi/ Lady Sentimental (PSO, 1978)
 
"Taisi olla juuri teidän tyttärenne,
jonka kapteeni tuo äsken mukanansa vei.
Hänen käyntinsä on vanhemmille enne,
että tytär pikku lapsi enää ole ei.
Vaan astuu lapsenkengistään
hän nyt nuoruuteensa,
joka puhkee nupustansa kukkaan herkimpään.
Pappa dappa dappappaa..."
 
1980-luku:
 
Maailman Yksinäisin Merimies (säv. Jyrki Niskanen, san. Jorma Toiviainen, kust. Levysävel Oy)
Ensilevytys: Kari Tapio/Olen Suomalainen (Scandia, 1983)
 
"Merimies on maailman yksinäisin
huokaa meri tyrskyin vaahtopäisin.
Pakenee se läheltäni
turhaa on tää elämäni
aallotkin on minut hylänneet..."
 
Rautakangen Päänsärky (säv. Reino Markkula, san. Jorma Toiviainen, kust. Vip-Music Oy)
Ensilevytys: Toivo-setä alias Jorma Toiviainen/Atsipoppaa 2 (K-tel, 1984)
 
"Äkkiä kuin makaroni
meni kanki veteläks.
Matkalla jo kysyi moni,
joko henki siltä läks.
Mä kalpeaksi huolesta
jo tulin kangen puolesta.
Oisko kyse noidannuolesta,
mä hiljaa tuumailin..."
 
1990-luku:
 
Savon Uhvo (säv. Pekka Hartonen, san. Jorma Toiviainen, kust. Bahama Music Oy)
Ensilevytys: Jaakko Teppo/Persaukisten Piiritarkastaja (AXR, 1995)
 
"Hyvvee päevee, sanoi vihreä mies,
jonka nuama ol ouvon soikija.
Onko Juuhan af Krann teille tuttu ies?
Se on kuulemma Savon poikija..."
 
2000-luku:
 
Kuu, Kylmä Kuningatar (säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen, kust. Saarnipuu Kustannus Oy)
Ensilevytys: Antti Raiski/Tangomarkkinat 14 (Mediamusiikki, 2001)
 
"Kuu, kylmä kuningatar
sun kaltaises on.
Sen valtakunta on yö
ja hovina tähtivyö.
Kuu, kylmä kuningatar
kun siihen katson,
niin tiedän yksin mä vaan
oon määrätty kulkemaan..."
 
NYKYISET LUOTTAMUSTOIMET:
 
Toista kautta Teoston johtokunnassa 
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (MIC) neuvottelukunnassa
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2001

Selaa lehden artikkeleita