Musiikintekijät -logo

Topi Honkonen - pöydän alta pelimanniksi

Topi Honkonen – pöydän alta pelimanniksi

Toivo "Topi" Honkosen musiikkiura alkoi jo parivuotiaana. Hän osasi laulaa perheen kaikki äänilevyt, joita isä soitti vanhalla gramofonillaan. Vieraille piti laulaa hyljätystä äidistä tai sairaasta kissanpojasta.

– En kehdannut laulaa ovensuusta vaan menin pöydän alle. Sieltä oli hienoa katsella kun eukot kaivoivat nenäliinoja esiin ja pyyhkivät kyyneleitään, mies muistelee.

Myöhemmin Topi sai viulun ja sahasi sitä seitsemän vuotta. Vaikka miehestä ei viulistia tullutkaan, oppi Topi sekä lukemaan että kirjoittamaan nuotteja. Taito on ollut myöhemminkin korvaamaton apu sävellys- ja sovitustyössä.

– Soittelin siskon pianolla kaikki iskelmät läpi ilman opetusta ja siitä isä keksi ostaa minulle hanurin sotavuonna -42. Hän kyllä ensin kysyi, suhtaudunko sitten erilailla kuin viulunsoittoon. Olin 15-vuotias ja kerkisin ottaa maailman parhaalla hanurinsoittajalla, Pihlajamaan Lassella, viisi soittotuntia.

Omilla kappaleilla hyvän soittajan maine

– Kävin lyseossa mutta koulun vapaa-ajat olin armeijan palveluksessa. Silloin syksyllä -42 osasin viisi kappaletta, joista Pyynikin polkka oli oma sävellykseni. Teinikunnan juhlissa menestys oli huumaava ja sen jälkeen sain soittaa kaikissa koulun juhlissa. Koska sota-aikana ei saanut tanssia oli jokaiseen tilaisuuteen opeteltava uusi alkumarssi.

– Onneksi osasin soittaa nuoteista ja kirjoittaa niitä. Pystyin heti alusta lähtien tekemään omia sävellyksiä, nuotteja ei nimittäin ollut paljoa saatavissa. Tein aina kappaleet oman taitoni ylärajaan ja sain hyvän soittajan maineen.

Ensimmäisen sanoituksensa Topi teki kansakoulun toisella luokalla. Ennen yläkouluun siirtymistä sai kirjoittaa jotakin opettajasta. Topin runo luettiin luokan edessä: Opettaja mulla on, hyvä hän on aina. Ei hän juuri torukaan vaan hän nauraa aina.

Sodan loputtua jatkui koulunkäynti taas normaalisti.

– Ennen ylioppilaskirjoituksia rehtori ilmoitti, että Honkosen pitää jättää tansseissa soittaminen vähemmälle. Koulun maine ei olisi kestänyt reputtamista, enkä reputtanutkaan. Rehtori ei päästänyt rintamakiertueellekaan voimisteluseuraa säestämään, turvallisuussyistä.

Varsinaisen työnsä Topi on tehnyt perheen liikeyrityksessä mutta musiikille on silti riittänyt aikaa.

– Musiikki on antanut paljon, mm. hyvän kaveripiirin ja kymmenkunta orkesteria. Koska olin siitä harvinainen hanuristi, että osasin soittaa nuoteista, niin ohjelmatoimisto uskalsi ottaa meikäläisen monenlaisiin säestystehtäviin.

Topi sai säestää melkein kaikkia 50-luvun tähtiä: Olavi Virta, Pirkko Mannola, Vieno Kekkonen, Tapio Rautavaara, Laila Kinnunen, Pauli Räsänen, Marjatta Leppänen…

– Sarah Leander on kuuluisin säestettäväni. Hän piti konsertin Pyynikin kesäteatterissa. Johonkin näytelmään oli orkesterille varattu paikka lankkuaidan taakse. Sinne meidänkin orkesterimme, silloinen Sini-Tähdet joutui. Vain Sarahin mies soitti näyttämöllä flyygeliä ja minä tiirasin pienestä reiästä lavalle, että missä mennään.

– Iskelmäpoikien kanssa soitimme kymmenkunta vuotta jazzia nuorisolle ja Topi Honkosen Suruttomat tanssitti varttuneempaa väkeä parikymmentä vuotta. Nämä kaksi orkesteria toimivat useita vuosia päällekkäin.

Nykyinen yhtye, Topi Honkosen Harmonikkakvartetti on ollut koossa jo vuodesta 1980. Se oli tiettävästi ensimmäinen neliäänisesti soittava harmonikkakvartetti Suomessa.

– Harrastuspiirissä kyselin kiinnostuneita porukkaan, kun yksiääninen soitto alkoi kyllästyttää. En ollut tehnyt pitkään aikaan sovituksia mutta kaverit tykkäsivät niistä. Nyt sovituksia on jo yli 50 ja niistä olemme tehneet kaksi äänilevyä.

– Onneksi sovituksiani voi soittaa myös kolmella hanurilla. Nykyään olemme trio jonka yhteenlaskettu ikä on 217 vuotta!

Pelimannin jäähyväisistä Tampereen rievään

Onko yhtä helppoa säveltää, sanoittaa ja sovittaa?

– Minulle sanoittaminen on vaikeinta. Koen, että tekstissä täytyy olla asiaa ja sanoma, jonka jokainen ihminen voi ymmärtää.

Vaikka keskeneräisiä teoksia on paljon, Teostossakin on noin 800 Topin sanoitusta, sävellystä, sovitusta tai sanoitus+sävellystä. Hän myös toimii omien teostensa kustantajana ja on tuottanut erilaisia nuottivihkoja ja -sarjoja. Sävellyksiä on yli 600, ainakin valsseja, humppia, tangoja, jenkkoja, polkkia ja masurkkoja. Melkein 500 niistä on levytetty.

– Sävellysten isänä olen tietysti onnellinen kaikista lapsistani. Kuitenkin eniten suosiota ja mainetta on saanut Pelimannin jäähyväiset. Sitä on levytetty noin 40 eri versioita. Teostotuloja olen saanut siitä joka vuosi.

Tälläkin laululla on oma historiansa. Topi vasta seurusteli edesmenneen vaimonsa kanssa, kun välit menivät poikki. Murheellinen mies teki kotona valssin Jäähyväiset. 28 vuotta myöhemmin avioliiton kukoistaessa järjestettiin Ikaalisissa pelimannivalssin sävellyskilpailut. Topi oli vakaasti sitä mieltä, että näissä kilpailuissa on aina etukäteen valitut voittajat. Mutta kun laatikosta löytyi vanha jäähyväislaulu, Topi vain lisäsi otsikkoon pelimanni-sanan ja lähetti sävellyksen kilpailuun. Voitto tuli ja 300 markan palkinto! Sanat Topi rustasi myöhemmin ja levytys tehtiin vuonna 1976.

Topi on ollut innokas osallistumaan kilpailuihin. Sävellyksistä on voittoja tullut viisi, muita pistesijoja sekä yleisöäänestysvoittoja vieläkin enemmän.

– Kaikkein eniten kuitenkin arvostan valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä! Taidan olla Suomen ainoa kauppias, joka saa sellaisesta nauttia. Tampereen Rievä

Suomen eniten painettu nuotti on Topin käsialaa. Tampereen rievä -valssia on painettu jo noin kahdeksaan miljoonaan leipäpussiin eikä loppua ole näkyvissä. Sävellyksellä Topi pääsi myös Guinnessin ennätyskirjaan.

– Rievälaulu on tehty vuonna -77. Sain kertapalkkion sillä tein sen ystävyydellä Linkosuon Jussille.

Radioon ”viikon tekijä”

Yhdistystoimintaan Toivo Honkonen osallistuu vireästi. Elviksen jäsen hän on ollut vuodesta -80. Hän on jäsenenä myös Suomen Muusikkojen Liitossa, Harmonikkaliitossa ja Teostossa.

– Käyn mm. Elviksen pikkujouluissa ja puhelimella olen hoitanut asioita.

– Vaikka teoksiani yhä esitetään, ovat omakustanteistani saamani tulot vähentyneet vuosien varrella. Luulen tämän johtuvan siitä, että teosilmoituksia tilaisuuksista jätetään täyttämättä. Tämän asian hoitamista voisi Elvis vielä korostaa.

Topi myös toivoo järjestön tekevän aloitteen radion ”viikon kiertotähti”-perinteen laajentamiseksi.

– Kun kerrotaan viikon taiteilijasta, miksi samalla ei voisi julkistaa myös viikon sanoittajaa tai säveltäjää. Vain muutamat tekijät mainitaan, mm. Toivo Kärki. Tässä olisi hyvä projekti tuoda tekijäkuntaa laajasti esille, Topi ehdottaa.

Tulevista suunnitelmista 72-vuotias energiapakkaus paljastaa, että levyn teko on vireillä ja aineiston keruu elämänkertaa varten on käynnissä. Jäämme odottamaan mielenkiintoisia tarinoita suomalaisen musiikin historiasta.

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/1999

Selaa lehden artikkeleita