En ole varmastikaan ainoa, jolle ideat ja tarinankerronta eivät ole ongelma – paitsi silloin, kun pitää nimenomaan kirjoittaa itsestä. Lähtökohtaisesti ehkä tuntuu, että omassa elämässä ei nyt ylipäätään ole mitään kovin kiinnostavaa.

Paitsi tietysti on, ja paljon. Pienissä asioissa ja niistäkin vielä pilkotummissa mikrojutuissa. Mutta kun meillä ei ole aikaa keskittyä, kuunnella ja observoida. Se mitä oikeasti haluamme kertoa, on luultavasti jotain tosi syvää ja ihmisyyttä avaavaa. Se mitä kerromme, on meriitit ja pinta.

Mitä se edes tarkoittaa, kun pitää kirjoittaa tiedote omista asioista? Mihin tarttua, kun se kaikki ihmeellinen on läsnä koko ajan mutta oikeastaan ei milloinkaan?

Artistin myyntiä medialle

Vuoden 2017 lopulla ystäväni Kanerva Salomaa kysyi, että tunnenko hyviä tiedottajia. Olin vanhempainvapaalla ja päättänyt reilu vuosi sitten työni Warner Music Liven agenttina. Sanoin, että joo tunnen kyllä muutamia, mutta mitäpä jos minä olisinkin sinun tiedottajasi.

Tässä vaiheessa ajattelin, että eipä se tiedottaminen voi olla sinänsä vaikeampaa kuin keikkamyynti. Konteksti on tavallaan sama, artistia yritetään vain myydä keikkapaikkojen sijaan medialle.

Kanervan debyyttialbumi Paritanssi julkaistiin tammikuussa 2018. Kyseessä oli teemallinen kokonaisuus, joka perkasi läpi yhtä parisuhdetta ja tiettyä vaihetta elämässä. Tekemäni tiedote oli älyttömän simppeli: kuva, julkaisupäivä ja otsikko. Sitaatti artistilta ja neljän lauseen teksti artistista ja kokonaisuudesta.

Lähetin sähköpostin kaikille toimittajille, joihin olin oman artistiaikakauteni sekä agenttivuosieni aikana tutustunut. Kanerva näkyi levynsä kanssa Arto Nybergissä, Soundissa, Rumbassa, Hesarissa, maakuntalehdissä ja radioissa. Naistenlehdissä tarjottiin tilaa, mutta artisti päätti, ettei halua perata elämäänsä niissä ja erityisesti niiden ehdoilla.

Tästä alkoi oma urani tiedottamisen parissa. Tein työtä intensiivisesti vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen vielä muutaman yksittäisen projektin.

Olen kouluttautunut radiotoimittajaksi, joten tein ratkaisun hakeutua median puolelle töihin. Missioni oli yksinkertaisesti avata lisää tilaa musiikille.

Tunne vastaanottajasi

Nyt olen viitisen vuotta toiminut aktiivisesti siis tiedotteiden vastaanottajana. Olen myös sparrannut artisteja ja silloin tällöin editoinut tekstejä. Huomaan, että vaikuttavuudessa vähemmän on edelleen enemmän.

Radiotoimittajan näkökulmasta tiedote tuo parhaimmillaan arvokasta sisältöä juontoihin ja syvyyttä kokonaisuuteen. Onnistuessaan se palvelee artistia, mediaa ja yleisöä.

Tärkeä huomio on pohtia, kenelle tiedote ohjataan. Mediakentän tunteminen on siis todella iso avain eteenpäin.

Käytin tiedottajan työssäni paljon aikaa medioiden seuraamiseen ja tätä kautta tutustuin eri toimittajien tapaan kirjoittaa tai tehdä radio-ohjelmia. Kuka on syvällisin henkilökuvan tekijä, kenen sisällöt taas ovat faktatulitusta ja minkä ohjelman tai palstan juju on tietynlaisessa tarinassa.

Näiden asioiden lisäksi tiedottajan on tunnettava toimittajia, se todella auttaa. Tutustuminen voi tapahtua toki henkilökohtaisella tasolla, mutta yhtä tärkeää on oppia, minkälaiset jutut ja mitkä artistit tai musiikki ovat kenenkin erikoisalaa. Pikkuhiljaa kehkeytyy jonkinlainen kokonaiskuva, jota käyttää omana työkalunaan.

Tärkeä pointti on siis se, että tiedotteen ei tarvitse olla kaikille sama. Parhaiten se tavoittaa, kun toimittajille saa usutettua mukaan jonkun henkilökohtaisen tärpin tai ajatuksen.

Hesarin ja Ylen vinkkelistä

Kyselin tätä juttua varten ajatuksia tiedottamisesta myös muilta toimittajilta. Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen uutisryhmän esihenkilö Mari Koppinen myöntää heti, että hänellä on hieman ristiriitainen suhde tiedotteisiin.

”Minun pitää pystyä seuraamaan koko Suomen ja maailman kulttuurikenttää. Ei ole inhimillisesti mahdollista availla sähköpostiin tulevaa jokaista tiedotetta ja sisäistää niitä. Pyrin katsomaan otsikot ja sitten tartun lähemmin, jos havaitsen jotakin HS:lle potentiaalista. Moni tiedote menee valitettavasti ohi”, Koppinen sanoo, ja tarkentaa että näin käy varsinkin persoonattomille massapostauksille.

Hän painottaa, että apua on siitä, kun tiedottaja tuntee julkaisun ja ymmärtää, millaisia juttuja Helsingin Sanomat tekee ja millaiselle yleisölle niitä tehdään.

”Tiedotteista on usein hyötyä faktojen tarkastuksessa, ja ne toimivat myös hyvänä tietona siitä, minkälaisia julkaisuja on tulossa. Sitä kautta levyt myös enimmäkseen päätyvät toimittajille arviointiin”, Koppinen lisää.

YleX:n musiikkituottaja Tomi Dostinov sanoo, että tiedotteilla on aivan keskeinen asema hänen musiikkijournalistisessa prosessissaan.

”Tiedotteen merkitys korostuu erityisesti kahdenlaisissa tilanteissa: kun artisti on vielä melko tuntematon tai vaihtoehtoisesti jo vahvasti etabloitunut. Pitkän uran tehneiden artistien tapauksessa mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä uran huippuhetkiä, painotuksia ja narratiiveja tiedotteessa nostetaan esiin. Sitä kautta selviää, mihin promootion kärki kulloinkin on asetettu”, Dostinov tiivistää.

”Uusien artistien löytöalustana taasen tiedote ei välttämättä ole kaikista tehokkain väline. Usein se ensimmäinen kontaktipiste artistin musiikkiin tuleekin jotain sellaista väylää pitkin, jossa kuulen artistin biisin ja se herättää mielenkiintoni. Tiedotteeseen perehdyn sitten kyseisen ensikosketuksen jälkeen.”

Eräs tärkeä tiedottamiseen liittyvä näkökulma on tavoite. Tavoite luo työlle raamit ja ohjaa toimintaa. Se voi olla yksi radiosoitto tai seitsemän somenostoa. Kun tiedottaja pystyy sanallistamaan tavoitteen ja jakamaan saavutetut tulokset sekä analysoimaan tehtyä työtä, ollaan jo todella pitkällä. Oleellista on asettaa myös pitkän tähtäimen tavoite – mikä se on?

Aika kliseisesti tässäkin pätee: tiedottajan työ ei ole helppoa mutta onnistuessaan huippua!

Tiedottamisen 5 periaatetta

1. Tunne vastaanottajasi – sekä mediat että toimittajat
2. Muotoile viestisi – ytimekkyys ja selkeys on tärkeää
3. Hio kärki – miksi toimittajan pitäisi huomioida juuri sinut
4. Yksilöi viestisi – se toimii aina massaviestiä tehokkaammin
5. Älä lannistu – tarkenna taktiikkaasi ja yritä uudestaan

Työkaluja markkinointiin

Keväällä 2026 Suomen Musiikintekijät järjestää jäsenistömme paljon toivomia koulutuksia ja luentoja, jotka keskittyvät musiikintekijän markkinointiosaamiseen ja oman tekijyyden esille tuomiseen.

Järjestämme Markkinoinnin työkalupakki -koulutuskokonaisuuden, johon kuuluu kolme hybridimuotoista luentoa sekä täsmätunteja kolmelta markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijalta. Voit osallistua kaikkiin koulutuksiin ja yhteen täsmätuntiin per asiantuntija.

Seuraavaksi järjestetään Lotta Savolaisen vetämä Kuinka kirjoittaa hyvä tiedote -koulutus, joka pidetään 26.3. Musiikin satamassa – osallistuminen on mahdollista myös etänä.

Lue lisää