Oispa tarkkiksella!

Vajaa vuosi Teoston johtokuntatyössä on ollut mielenkiintoista aikaa. Kokoukset sujuvat joustavasti ja puheenjohtaja Otto Donnerin tapa luotsata päätöksentekoa on konsensushenkinen. Asioiden valmisteluun on mielestäni käytetty aikaa, joka selkeästi näkyy johtokunnan kokouskäyttäytymisessä.

Yksi menneen syksyn merkittävä etappi oli strategian valmistuminen. Jäsenistölle asia esiteltiin Teoston syyskokouksessa. Strategian valmistelua seurattiin mielenkiinnolla, ajoittain suorastaan intohimoisesti myös johtokunnan ulkopuolella. Alkumetrit eivät kaikkien mielestä olleet auvoisia. Matkan varrella kuitenkin löydettiin yhteinen henki ja tyytyväisyydellä näin jälkikäteen voin todeta, että hanke loppujen lopuksi valmistui hyvässä sovussa ja kaiketi jokainen intressiryhmä sai paperiin eskonpuumerkkinsä. Elvis ry:n osalta sellaiseksi voisi luonnehtia vaikkapa voimakasta tekijyyden korostamista.

”Oispa tarkkiksella!” Kolumnini otsikko ei suinkaan tarkoita, että olisin entisestään enemmän seonnut. Nuo pari sanaa jäivät vain mieleen, kun pikaiseltaan tutustuin Teoston tietohallintoon. ”Oispa” on lyhenne oikeudenomistajien raportoinnista, ”tarkkis” on nk. vanha Teoston arkistointijärjestelmä, teosrekisteri. Se joka oli ennen paljon puhuttua NCB:n ja STIM:in kehittämää Nord-docia, jonka Teosto otti käyttöönsä vuonna 2001.

Muitakin hauskoja lyhenteitä löytyy. Elokuvamusiikin rekisteri on ”vilmu”, vilmimusiikki. No joo, onhan se (f) ”ähvä” vaikea kirjain! Muska tällä osastolla ei suinkaan ole Babitzinin sukua vaan musiikin käyttäjäasiakkaiden hallintojärjestelmä. Parametrien ohjausjärjestelmä on hyvin kulinaarinen: ”parsa”.

Vakiolaskutus on dekkarinomainen ”vakla” ja kun puhutaan tarkastajien asiakaskäsittelyjärjestelmästä, ei vaatimattomuus osastoa rasita: se on ”tasokas”!

Tietohallintoyksikkö koostuu yhdeksästä henkilöstä. Sitä johtaa Lea Valkeajärvi, pitkänlinjan ammattilainen, joka Teostoa ennen toimi TietoEnator Oy:ssä. Neljä henkilöä kehittää järjestelmiä, toiset neljä puolestaan vastaavat laitteista ja tietoliikenteestä, alan slangilla todettuna rautapuolesta. Tietohallinto on omatoiminen: itse tehdään, omissa tiloissa, omalla kalustolla. Teosto ei aatteellisuutensa vuoksi pystyisi vähentämään 22 prosentin arvonlisävero- osuutta, jos työ olisi ulkoistettu, joten ratkaisu on varmasti järkevä. Myös Teoston henkilökunnalle omasta tietohallintoyksiköstä on yksi selkeä etu: Mikrotuki löytyy läheltä, omien seinien sisältä.

Miten tavallinen tekijäasiakas edesauttaa sitä, että Teoston nykyisestä tietohallinnosta saadaan paras irti. Rekisteröimällä teoksensa ajoissa. Mistään haamukappaleesta kukaan vastuullinen tekijä ei luonnollisesti teoskorttia täytä, mutta heti kun on havaittavissa, että uudelle teokselle on tiedossa jossakin muodossa esityksiä, on viisasta suorittaa rekisteröinti. Näin pystytään teos suoraan kohdentamaan jo matkan varrella, eikä aikaa tarvitse käyttää epätaloudelliseen ja hitaaseen manuaaliseen työhön. Näin vältetään myös liian suuret rekisteröinnin ruuhkahuiput. Säästö on suora etu tekijälle.

Kaiken kaikkiaan tietohallintoyksikön työ on merkittävää. Onnistuessaan se tuo säästöjä, mutta myös toisinpäin. Tällä hetkellä tietohallinnon tulokset näyttävät hyviltä. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Jani Uhlenius