Hei mummo -kappaleen idea lähti puhelinsoitosta

Säv. Jussi Rasinkangas
San. Vexi Salmi
Sov. Toni Nygård
Ensilevytys: Suvi Teräsniska (2007)

Viime vuosien soitetuimpiin joululauluihin radioissa ja suoratoistona kuulunut Hei mummo julkaistiin silloin vielä tuntemattoman Suvi Teräsniskan joulusinglenä. Säveltäjä Jussi Rasinkangas sai idean lauluun puhelinsoitosta.

“Vuonna 2002 olimme Suvin ja hänen isänsä Veikon kanssa Romaniassa kansainvälisillä lastenlaulufestivaaleilla. Suvi asui silloin Kempeleessä ja kävi Ylikylän koulua, jossa olin luokanopettajana.

Sattumalta tähän kouluun oli osunut opettajiksi kolme musiikintekijää, Juhani Konola, Ismo Koskela ja minä. Koulun ja sinne perustetun musiikkikerhon ansiosta kaikkien meidän kolmen tekeminen aktivoitui ja kullekin tuli oma rooli. Kerhon nimeksi tuli Musarit, ja se laajeni kuoroksi levyttäen säveltämiäni lastenlauluja. Laulut sovitti Ismo ja sanoittajana oli usein Juhani.

Suvi oli yksi musareista ja osallistui monen muun tavoin myös lasten tv-laulukilpailuihin. Romaniassa edustimme Suomea kisassa. Tuomisina oli yleisön kunniamaininta.

Tällä reissulla yhtenä iltana harjoituksien jälkeen lepäilimme hotellihuoneessa. Veikko soitti äidilleen Kolariin ja aloitti puhelun: ”Hei mummo, mitäs sinne kuuluu?”

Vuonna 2006 Suvi oli Madetojan musiikkilukiossa Oulussa. Olimme tehneet Toni Nygårdin kanssa biisin Sanoja vaan ja pyysimme Suvia laulamaan siitä demon. Sen lähetimme tuottaja Pequ Niemiselle HMC:lle. Pequ innostui sekä laulusta että laulajasta ja HMC julkaisi sen Suvin ensimmäisenä sinkkuna. Se soi mukavasti radioissa.

Kun tapasin Pequn Helsingissä kesällä 2007, ehdotin, eikö Suville sopisi hyvin joulusingle. Hänen juurensa ovat Lapissa ja ääni sointuu mukavasti jouluun. Kerroin myös ideasta lauluun.

Pequ innostui ja sanoi, että tehdään vaan. Kun lähdin levy-yhtiöstä, olin sopinut tapaamisen Vexi Salmen kanssa. Olimme tehneet yhteistyötä siitä lähtien, kun vuonna 2004 tutustuin häneen Kassu Halosen ja Vexin lauluntekokurssilla Manamansalossa.

Tapasin nyt Vexin Hotelli Presidentin aulabaarissa. Sanoin että pitäisi saada joululauluteksti nimeltään Hei mummo, kun levy-yhtiöstä oli vihreää valoa. Kerroin myös, mistä idea oli tullut sekä Suvin taustasta. Vexi vastasi, että mikäs siinä, tehdään vaan.

Teksti tuli faksilla seuraavalla viikolla. Se koneella kirjoitettu teksti ja myös faksilaite on mulla yhä tallessa muistona yhteistyöstä. Vexihän on nopea. Yhden laulutekstin hän kirjoitti kerran kahvilan pöydässä samalla, kun juotiin kahvit.

Faksin tultua tuli haastava olo. Teksti oli koskettava, selkeä ja mielikuvia tuova. Ensimmäiseen sävellysversioon en ollut tyytyväinen. Piti aloittaa alusta ja sitten se tuli luontevasti. Piano oli soittimena. Tapanani oli, että luin tekstiä pitkään ennen soittimelle menoa. Lukiessa jo tuli aika selkeä hahmo siitä, minkä tyylisesti tämä lähtee menemään.

Teksti tuntui liian pitkältä ja Vexin suostumuksella siitä jäi pois säkeistö, jossa mummo vietiin vanhainkotiin.

Hei mummo levytettiin loppukesästä Oulussa Toni Nygårdin Finnsound-studiolla oululaismuusikoiden voimin. Tonin kanssa oltiin tehty yhteistyötä jo pitkään.

Toni teki upean sovituksen. Pari pientä tekstimuutosta tehtiin vielä puhelimitse Vexin kanssa studiolta. Nämä olivat Suvin huomioita.

Suvin ensimmäinen albumi ilmestyi 2008. Sekin tehtiin Tonin studiolla ja sovitukset ja tuotanto olivat Tonin. Albumin lauluista puolet oli meidän Tonin kanssa kimpassa tekemiä.

Silloin kun Suvi oli vielä alaikäinen, kävin hänen vanhempiensa kanssa paljonkin keskusteluja siitä, että mihin tämä saattaa johtaa. Oli suuri vastuu, mitä ehdottaa. Hyvinhän siinä sitten kävi.”

Aikakoneen Hiljaisuus on vastaveto nousuhuumalle

Säv. Maki Kolehmainen
San. Heidi Puurula
Sov. Markus Kaarlonen, Maki Kolehmainen ja Mika Mettälä
Ensilevytys: Aikakone (1998)

Aikakone ei ole toistaiseksi julkaissut joululevyä, mutta yhtyeen kolmannella albumilla Maa julkaistu Hiljaisuus on jo joululaulujemme klassikoita. Maki Kolehmainen kertoo, mistä kappale sai alkunsa.

“Melodia tuli päähän teininä yhtenä talviyönä, kun en saanut unta. Ulkona oli kova pakkanen, kirkas taivas ja täysikuu. Asuttiin Vantaan Vaaralassa ja mun huoneesta näkyi pelto. Muistan hyvin sen hiljaisen hetken. Kun tehtiin Aikakoneen kolmatta, tää viisitoista vuotta päässä pyörinyt melodia putkahti esiin. Sävellyksiä en koskaan tallenna muuta kuin päähän.

Kerroin Veralle, missä tilanteessa melodia oli syntynyt. Tarkkaan ottaen teininä syntyi säkeistöjen ja kertsin melodia, C-osa vasta levyä tehtäessä.

Kun sävellyksiäni sanoitetaan, olen tarkka siinä, että teksti tehdään sävellyksen mukaisesti, jokainen nuotti, pituudet, tauot ja muut. Toki voin joustaakin, jos siihen on hyvä syy. Veraa arvostan tosi paljon sanoittajana.

Sani lauloi sen todella hyvin. Mika teki loistavat sovitusjutut ja siitä jatkettiin Mikan ja Markuksen kanssa yhdessä. Se oli eka biisi, jossa soitan levylle kitaralla soolon.

Sovitus on tosi tärkeä osa lopputulosta. C-osaan tuli jopa kirkollista meininkiä.

Tätä laulua voi luonnehtia niin, että se on suomalainen versio Walt Disneyn joulusta, mutta ei niin hunajaista. Siinä on suomalainen klangi.

Kun joskus myöhemmin oltiin Turussa keikalla, oli Stockalla ale. Kirjapuolella oli kirja, jossa oli rakastetuimpia joululauluja. Siinä oli Enkeli taivaan ja Sydämeeni joulun teen ja muita klassikoita. Ja siinä oli Hiljaisuus.

Kun sitä tehtiin, se oli yksi laulu muiden joukossa. Koskaan ei voi tietää.”

Heidi Puurula eli Vera sai Makilta c-kasetin, jolle Maki oli hyräillyt melodian kitaran kanssa.

“Myös treeneissä me sitä lallateltiin. Säkeistön viimeisen rivin kaikki lauloi hiljalleen. Siihen sitten vaihdoin hiljaisuus”, kertoo Heidi.

”Kirjoitin sitä keikkojen välissä olohuoneen lattialla kirjapinojen keskellä. Takana oli ero, olin muuttanut Herttoniemeen ja muuttolaatikoita oli purkamatta.

Elettiin laman jälkeistä nousuhuumaa. Oli Nokian ja tekno-osakkeiden tajuton kiito ja Sarasvuon sisäiset sankarit. Se egon nostatus alkoi tympiä.

Laulun alussa on yksinäisyys, jossa tämä henkilö tuntee ulkopuolisuutta hössötyksestä ja joulun kaupallisuudesta. Kertsin sanapari ihmisten – enkelten, on olennainen. Me ollaan samaa energiaa.

Kolmas säkeistö Unelmalle siivet anna tuli hetkessä. Kuulin sen sanasta sanaan eikä mun tarvinnut muuta kuin kirjoittaa sanat kuullun mukaisesti paperille. Joku sanoi joskus, että sun täytyy olla selväkuulija, kun teksti voi tulla nopeasti kuin kuultuna.

Kolmannessa säkeistössä tapahtuu katharsis. Laulun minä tajuaa, että taivas tehdään maan päälle ja valo tulee meidän sisältä.

Kun Maki oli tehnyt C-osan studiossa, sanat siihen syntyivät nopeasti siinä, kun me laulettiin.

Sanoittaessani laulan ääneen. Tavuja en koskaan laske vaan sanoitan korvakuulolta ja intuitiolla. Makin hienoihin sävellyksiin on helppo tehdä.

Sanoittaminen on päätyöni. Työkaluja on osaltaan antanut se, että olen lukenut paljon runoja ja olen runoihin erikoistunut kirjallisuuden maisteri.

Siihen aikaan multa ja Sanilta kysyttiin asenteellisesti, että oletteko te tytöt oikeasti kirjoittaneet nämä itse.

Lauluista voi sanoa kuin lapsista. Kun ne haluaa tulla tietyille vanhemmille, ne myös tulee. Myös lauluilla on oma tahto ja kukin päättää itse, kenelle syntyy ja milloin.”