Eino Hurmeesta Martti Vuoriseen ja Miikka Huttuseen

Tekijät kutsuvieraina Euroviisuissa

Historialliseen yhteispotrettiin  (pääkuva vasemmalla) Helsinki-Areenassa ehtivät mukaan (eturivissä vasemmalta) Suomea Euroviisuissa edustaneet Steven Stewart, Maki Kolehmainen, Aarno Raninen, Petri Laaksonen, Make Lentonen, Matti Puurtinen, (seisomassa vasemmalta) Jussi Tuominen, Veepee Lehto, Kari Salli, Jukka Siikavire, Pepe Willberg, Kari Kuivalainen, Eino Hurme, Jukka Saarinen, Tracy Lipp, Eero Koivistoinen, Reijo Karvonen, Kirsti Willberg ja Kari Tuomisaari. 

Kuva: Jyrki Valkama (YLE Kuvapalvelu).

Yleisradio kutsui Suomen edustuskappaleiden säveltäjät ja sanoittajat perjantaina 11.5. euroviisujen finaalin 2. ennakkonäytökseen Areenaan. Ennen illan show:ta tekijöille järjestettiin tervetuliaistilaisuus Yle Vision johtajan Ville Vilénin isännöimänä.

Avec-kutsuun vastasi myöntävästi lähes kolmekymmentä tekijää. Tilaisuuteen osallistuivat mm. ensimmäisen euroviisumme, vuoden 1961 ”Valoa ikkunassa” säveltäjä Eino Hurme samoin kuin vuoden 1962 Tipitiin säveltäjä ja sanoittaja Kari Tuomisaari. Myös tämän vuoden edustuskappaleen kaksi tekijää Martti Vuorinen ja Miikka Huttunen tulivat tapaamaan aikaisempien vuosien tekijöitä.

Edustuskappaleidemme artistit, tuottajat ja kapellimestarit Yle oli kutsunut lauantaina pidettävään ennakkonäytökseen. Myös osa lauantain tilaisuuteen osallistuneista on ollut edustamassa Suomea myös tekijänä.

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry osallistui tekijöiden kutsumisen käytännön järjestelyihin. Suurin osa kutsutuista oli Elvis ry:n jäseniä.

”Ilman tekijöitä ei olis biisejä”

Tilaisuudessa oli toimittajana paikalla myös Petri Kaivanto, joka jututti euroviisutekijöitä Ylen aikaisen seuraavan päivän ohjelmaan. Yksi haastatelluista oli Veepee Lehto. Hän muisteli vuotta 1985, jolloin Suomea Göteborgissa edusti hänen sanoittamansa ja Petri Laaksosen säveltämä Eläköön elämä Sonja Lumpeen esittämänä. Kun Yle ei kustantanut tekijöitä kisoihin (samaa muisteli tilaisuudessa omalta osaltaan moni muukin), tuli hätiin Ruotsin Televisio, joka maksoi Veepeen ja Petrin matkat.

– Tekijöitä esiteltiin ja mun mielestä se oli hieno homma. Jollei olis tekijöitä, niin ei olis biisejä. Koska siitähän se lähtee liikkeelle. On joko yksi tai kaksi tekijää ja sitten tulee biisi ja sitten vasta aletaan miettiä kaikkia muita asioita. Se on sen verran kova totuus, että vaikka tekijät ei olisi välttämättä niin kovin glamour-voittoisia, että ihmiset innostuis siitä hirveesti, niin ne on kuitenkin tehnyt sen ja se on tämmönen moraalinen juttu.

Matti Puurtinen (La Dolce vita -säveltäjä 1989, sanat Turkka Mali, esitys Anneli Saaristo, Tule luo -säveltäjä 1993, sanat Jukka Saarinen, esitys Katri Helena) sekä Jukka Siikavire (Hengaillaan-säveltäjä 1984, sanat Jussi Tuominen, esitys Kirka) saivat Petriltä kysymyksen, uskoivatko he, että tämä päivä vielä koittaisi, jolloin kisat ovat Suomessa.

– Emme reilu vuosi sitten vielä uskoneet, mutta nyt uskotaan. Aikaisemmin on aina oltu väärillä tyyleillä liikkeellä, mutta nyt näytettiin, että mehän ollaan rock-kansaa.

Eino Hurme (Valoa ikkunassa -säveltäjä 1961, sanat Sauvo Puhtila, esitys Laila Kinnunen) muisteli, että Suomen ensimmäinen delegaatio käsitti kolme henkilöä: Laila Kinnunen, kapellimestari George de Godzinsky sekä Suomen osallistumisen uranuurtaja Aarno Walli. Säveltäjä seurasi kotikatsomossa.

Hurme kertoi, ettei hän voinut kuvitella, että kappale soisi vielä tänäkin päivänä radiossa.

 – Täytyy kyllä sanoa että kuvittelin sillä olevan yhtä lyhyt elinkaari kuin yleensä iskelmillä tuppaa olemaan. Mutta vuosien mittaan ihmettelin, että ainako sitä vaan soitetaan. Mulle sopii oikein hyvin.

Hurme ja Tuomisaari aamu-tv:ssä

Eino Hurme ja Kari Tuomisaari (Tipi-tii -säveltäjä-sanoittaja 1962, esitys Marion Rung) olivat viisuviikon maanantaina myös Ylen aamu-tv:n vieraana. Tomittajina lähetyksessä olivat Sari Huovinen ja Niclas Wancke.

Kisat näytettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1960 ja vuotta myöhemmin oltiin sitten mukana. 280 sävellystä osallistui Suomen karsintaan. Eino Hurme lähetti niitä seitsemän.

– Se oli hyvä tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Oli yksinkertaista lähettää, kun ei vaadittu sovituksia eikä edes sanoja.

Sanat tilattiin sitten Saukilta. Loppukilpailu pidettiin Cannesissa ja Suomen sijoitus oli 10:s (koko kisaan osallistui 16 laulua).

Kauppaedustajana työuransa tehnyt Hurme luonnehti itseään harrastajasäveltäjäksi. Kysymykseen, harkitsiko hän koskaan ammattilaiseksi ryhtymistä, hän vastasi:

– Kun harrastusmielellä tähän lähdin, niin päätin, että pidetään se harrastuksena. Eikä olisi rahkeitakaan ollut tehdä tätä työkseen.

Kari Tuomisaari osallistui myös 1961 karsintoihin sävellyksellä Pikkuikkuna. Vuonna 1962 karsintaan osallistui 170 ehdokasta. Kysymykseen, miten Tipi-tii syntyi, hän vastasi:

– Se syntyi niin kuin laulut usein syntyvät eli keksiytyi fraasi, sellainen keväthokema. Varhaisempi sävellys Elohiiri pöytälaatikosta taisi siinä kummitella taustalla. Luxemburgin finaalissa tuli 7:s tila yhteensä 16 maan joukossa.

Molemmat säveltäjät kommentoivat myös Euroviisujen muuttumista vuosien varrella.

– Nyt ne on spektaakkeleja. Ennen laulaja lauloi suomeksi ja sanoista sai selvän. Oli iso orkesteri ja kapellimestari. Kun ne poistettiin, syntyi tyhjiö, joka piti täyttää visualistiikalla ja hurjalla lavashow’lla, sanoi Tuomisaari ja lisäsi pitävänsä tätä kehitystä huonona.

– Nämä myöhemmät kuulostavat jotenkin koneellisilta. Vähän on laimeaa, lisäsi Hurme.

Tämänvuotisen finaalin ennakkonäytös perjantai-iltana 11.5. oli monien arvioiden mukaan tunnelmaltaan koko viisuviikon paras. Osaltaan tunnelmaa kohotti se, että lähes kaikki istuimet oli kansoitettu, kun taas televisioiduissa finaalissa ja semifinaalissa oli paljon tyhjiä aukkoja. Tv:ssähän tämä pyrittiin salaamaan, mutta live-konsertissa se laimensi tunnelmaa.

Tulevien viisujen osalta tekijöiden viesti Yleisradiolle kiteytyi perjantai-illan aikana kolmeen pääasiaan:

– Tekijöille Ylen kustannuksella matkat finaaliin, oikea orkesteri takaisin ja Suomen karsinnat taas kaikille avoimiksi.

Luettelo Suomen kaikkien aikojen edustuskappaleiden tekijöistä 1961-2006 löytyy mm. Selvis-lehdestä 2/2006.