Musiikintekijät -logo

Tekijänoikeudet unohtuivat Helsingin euroviisuissa

Tekijänoikeudet unohtuivat Helsingin euroviisuissa

Helsingin euroviisut olivat kuulemma menestys. Itse en voi valitettavasti olla samaa mieltä, sillä omalta kannaltani viisuviikot olivat sarja katkeria koettelemuksia, jollaisia en toivoisi edes pahimmille vihamiehilleni. Oli raskasta selittää lyhyesti ”mikä mättää” kaikille niille kysyjille, jotka sanoivat: ”Tämä on varmasti elämäsi huippuhetki – Euroviisut Helsingissä!” Ei todellakaan ollut.

Kerron seuraavassa lähinnä seikoista, joilla lie yleisempää mielenkiintoa tämän lehden lukijoiden piirissä ja jätän henkilökohtaisimmat konfliktin aiheet pois.

KAIKKI ON SAATAVA ILMAISEKSI

Euroviisuharrastajille internet on kaikin puolin tärkeä väline, mutta valitettavasti sen myötä tekijänoikeuksien kunnioitus on tyystin unohtunut. Euroviisufanit haluavat kaiken heti ja ilmaiseksi. Esimerkiksi vuodesta 2005 alkaen Radio Suomen esitettyä Suomen karsintakappaleet ennen semifinaaleja, ne ilmaantuivat nettijakeluun muutaman tunnin viiveellä ja arviointi keskustelupalstoilla ympäri Eurooppaa käynnistyi.

Tällainen on vielä jotenkin ymmärrettävää, jos laillista vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Tänä vuonna sentään Suomen karsintakappaleista saatiin aikaiseksi kokoomalevy ja jotkut rehdeimmät euroviisufanit ovat sen varmasti hankkineetkin. No, tämä on jo vanha juttu, sillä ämpeekolmoset ovat singahdelleet jo vuosikausia faneilta toisille ja joidenkin maiden TV-yhtiöt ovat panneet karsintakappaleensa ilmaisjakeluun fanien tarpeiden tyydyttämiseksi. Mahdotonta sanoa, onko tällaisesta joskus jopa sovittu tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vai ei.

Viime vuonna Ateenassa järkytyin huomatessani, että videotaltioinnit harjoituksista levisivät lähes reaaliajassa nettiin. Otin yhteyttä YLEn euroviisutyöryhmään ja Teostoon jo viime marraskuussa ja raportoin Ateenan kisoissa havaitsemistani tekijänoikeusrikkomuksista vedoten, että tällainen laiton toiminta pyrittäisiin Helsingissä torjumaan. Teoston johtokunnan työvaliokunta lupasi ilmoittaa ”normaalien sopimusneuvotteluiden yhteydessä Euroviisutilaisuuksien  järjestäjille, että musiikin esityslupamme / lähetysoikeuslupamme/ lähettäjäyritykselle myönnetty tallentamislupamme   ei oikeuta esitysten tallentamiseen esityspaikalla yleisön toimesta  eikä näiden tallenteiden/esitysten saattamiseen yleisön saataville.”

Minkäänlaisia käytännön toimia en kuitenkaan nähnyt. YLEn ja EBUn ohjeet akkreditoidulle viisuväelle olivat kyllä selkeät ja ilmeisen lainmukaiset, mutta niitä ei valvottu. Kisaoppaan mukaan ”news access” eli ilmeisesti tekijänoikeuslain mukaan ”päiväntapahtuman siteerausoikeus radion ja TV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa” muille kuin osallistuville TV-yhtiöille oli 1 minuutti äänellistä kuvaa per maa ja 2 minuuttia, jos pätkä sisälsi kuvaa useamman maan harjoituksesta. Materiaalia sai käyttää enintään 7 päivän ajan.

Saatuani ensimmäisen ilmiannon harjoitusvideoista YouTubessa tiedotin siitä YLElle. Pikaisen googlettamisen jälkeen löytyi ainakin 4 sivustoa, joka julkaisi kokonaisia harjoitusvideoita, joista osa oli jopa kuvattu lehdistökeskuksen TV-monitoreilta. Tähän kyllä yritettiin huomautusteni jälkeen satunnaisesti puuttua, mutta ymmärrystä siihen, että YouTubeen ei saa laittaa musiikkia, en saanut YLEn väeltä. Euroviisujen tiedotuspäällikkö Pirjo Talvio jopa väitti sähköpostissaan minulle: ”Tämä on kuvattu avoimista harjoituksista eli niin voi tehdä, sen sijaan screeniltä ei saa kuvata.”

HYVÄSTI LAKI JA OIKEUDENMUKAISUUS

Merkittävä osa paljon hehkutetusta kansainvälisestä lehdistöstä euroviisuissa on faneja eikä mitään oikeita journalisteja. Toki monesti fanien www-journalismi on paljon korkeatasoisempaa kuin oikeiden medioiden viisujutut, mikä pätee varmasti kaikkiin vastaaviin harrastuspiireihin. On kuitenkin syytä ymmärtää, että suurimmat fanisivustot pyörittävät myös jonkinlaista liiketoimintaa, jos ei muuta niin ainakin Googlen mainoksia. 

Olen hyvin pettynyt, etteivät Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus tai sen jäsenjärjestöt ryhtyneet yhtään sen järeämpiin toimiin kuin pyytämään sisällön poistoa YouTubesta. Esimerkiksi belgialainen 12points.tv -sivusto vain siirsi sisältönsä samanlaiseen Belgiassa toimivaan videopalveluun, kreikkalainen Oikotimes-sivusto alkoi tuottaa Youtubeen euroviisuesiintyjien singback/playback-esityksiä eri maiden promootiojuhlista esim. Vanhalta ylioppilastalolta.

Olisi ollut erinomainen mahdollisuus ottaa syylliset kiinni rysän päältä, vaatia korvaukset ja antaa porttikielto ainakin näihin euroviisuihin. Kjell Ekholm väitti ensin, että kukaan ei voi tietää, ketkä ovat syyllisiä. Viimeisessä puhelinkeskustelussamme hän kuitenkin antoi oman puhelimensa Esctoday -sivuston toimittajalle. Tämä Barry Viniker alkoi valitella minulle heidän työnsä menneen hukkaan ja jopa joidenkin artistien valitelleen sitä, että videot on poistettu. 

Alkoi olla aika donquijotemainen olo, kun perusasiat eivät tuntuneet menevän jakeluun hänelle tai YLEn edustajille. Suomessa ja käsittääkseni aika monessa muussakin maassa musiikin lisensioivat yksinoikeudella tekijänoikeustoimistot ja sen lisäksi YouTube tai vastaava ei kertakaikkiaan ole lakien mukaan mahdollinen jakelutekniikka tekijänoikeuslakien suojaamalle materiaalille. 

”News access” tai siteerausoikeus ei voi päteä, jos materiaali on löydettävissä ja selattavissa ilman uutis- tai ajankohtaisyhteyttä kuten YouTubessa. Lisäksi on olemassa jo ohjelmia YouTube -videoiden tallentamiseen omalle koneelle eli ei voida puhua aidosta streaming-ratkaisusta vaan tallenteiden tekemisestä, julkaisemisesta ja jakelusta.

Kivenheiton päässä Pasilan poliisitalosta YLE ja EBU tarjosivat näille rikollisille Messukeskuksessa rikoksentekovälineet eli tietokoneet ja laajakaistat, kun samaan aikaan monien suomalaisten fanien akkreditointitasoja oli alennettu ilmoittamatta heille edes henkilökohtaisesti. Tunsin itseni todella voimattomaksi kun Kjell Ekholm sanoi: ”Ei ole Teoston tarkastajia näkynyt” ja Katri Sipilä vastasi minulle: ”Eivät meidän tarkastajamme sinne pääse”.


Tiedonvälitystä?

MUSIIKKI VOITTI?

Olen iloinen siitä, että kisan voitti pitkästä aikaa balladi ja vielä ilman englanninkieltä. Nähtäväksi jää, mikä on tämän vaikutus tuleviin vuosiin. Ainakin Lordin voitto selvästi laajensi musiikillista kirjoa, mikä oli myös Mr. Lordin toive Ateenan voiton jälkeen. Mikä tahansa hyvä kokonaisuus voi voittaa ja se tuli nyt todistettua. Serbian vähäeleinen esitys oli tavallaan lähes yhtä mullistava voittaja kuin Lordikin.

Balkanin maissa suuret viihdeorkesterit ovat olleet vielä viime vuosiin asti käytössä omissa kansallisissa karsinnoissa ja ainakin Albaniassa edelleen, mutta silti lie täyttä utopiaa odottaa, että vielä ensi vuonna Serbiassa orkesteri palaisi euroviisuihin. Euroviisuihin on kuitenkin tehty viimeisen kymmenen vuoden ajan muutoksia jatkuvalla syötöllä ja suuria muutoksia on tekeillä lähivuosinakin, joten orkesterin paluuta toivovien ei kannata luopua toivosta.

Orkesterin paluu ja erilaiset raatien jakamat sivupalkinnot (sanoitus, sävellys, esittäjä, lehdistön suosikki jne.) voisivat olla sellainen parannus, joka nostaisi euroviisujen tasoa entisestään. Tällaista esitin jo vuonna 2000 adressissani EBU:lle, jonka allekirjoittajina oli laaja joukko ELVISin jäseniä, ELVIS ja Alankomaiden kevyen musiikin tekijäjärjestö. Kukaan EBUn edustaja ei suostunut vastaanottamaan adressia henkilökohtaisesti Tukholman viisujen aikaan.

Pettyneenä YLEen, EBUun ja moniin faneihin, en enää fanita nykyisenlaisia euroviisuja, mutta olisin tekopyhä, jos en myöntäisi olevani edelleen kiinnostunut tekijänä ja esittäjänä kehittämään kolmen minuutin esitystä, joka saisi TV-katsojat ympäri Eurooppaa tarttumaan puhelimiinsa.

Petri Kaivanto

entinen euroviisufani

Laittomia viisuvideoita poistettiin YouTubesta

YouTube poisti euroviisuviikolla lukuisia Euroviisujen harjoituksista YouTubeen laittomasti

päätyneitä esityksiä. Ainakin osa tästä materiaalista lienee ollut Helsinkiin akkreditoituneiden

toimittajien luvatta YouTubeen laittamia.

YouTube ryhtyi poistamaan laitonta viisumateriaalia Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toimeksiannosta. TTVK edustaa suomalaisia tekijöitä, muusikoita, tuottajia

ja kustantajia. Myös Elvis ry on TTVK:n jäsen ja oli osaltaan aktiivinen näiden laittomuuksien

kitkemiseksi.

Erityisen ikävää oli se, että tietyt euroviisufanien sivustot olivat aktiivisia laittoman materiaalin

levittämisessä. Suositun Esctodayn sivulla oltiin jopa hirveän tuohtuneita siitä, että tällaiseen toimintaan puututaan. Sivulla väitettiin myös toiminnan olevan laillista.

Belgialainen 12points.tv siirsi klippinsä toiseen palveluun ja väitti noudattavansa YLE:n ja EBU:n ohjeita.

Toki osa fanisivustoista suhtautui TTVK:lle antamassaan palautteessa myös asiallisesti kiittäen

siitä, että TTVK heitä laillisuuden rajoista informoi.

akenttidesperado.jpg Yleisradio suhtautui tapahtuneesta päätellen aivan liian leväperäisesti siihen, että Euroviisuja

Areenassa seuranneet toimittajat ja fanit levittivät kuvaamaansa materiaalia laittomasti YouTubeen ja fanisivustoille. Tiettävästi tästä ei esimerkiksi ollut akkreditoituneille kirjallisia ohjeita ennen kuin loppuvaiheessa.

Osa viisuihin toimittajina akreditoituneista oli lähinnä faneja ja harrastelijoita eikä ammattitoimittajia. Laitonta toimintaa harjoittavilta olisi järjestäjien ehdottomasti pitänyt peruuttaa akkreditointi ja estää heidän pääsynsä viikon myöhempiin tapahtumiin.

Medialla oli lupa omissa laillisissa jakelukanavissaan levittää enintään minuutin mittaisia pätkiä harjoituksista. Ja mediastakin ainoastaan EBUlla, kilpailuun osallistuvilla televisioyhtiöillä

ja vuoden 2007 viisujen virallisilla yhteistyökumppaneilla oli oikeus käyttää videomateriaalia nettisivuillaan. Materiaalin julkaiseminen fanisivuilla ei ollut sallittua, kuten ei myöskään sen laittaminen YouTubeen.

Jatkoa ajatellen tämän asian yleisempi merkitys ei liity niinkään Yleisradioon (ellei Suomi lähivuosina toista Lordin temppua) eikä pelkästään Euroviisuihin vaan kaikkiin livekonsertteihin, joissa esityksiä voidaan luvatta tallentaa ja sen jälkeen netissä laittomasti levittää. Pitäisikö Teoston neuvotella tiukat ehdot kaikkien livejärjestäjien kanssa, että jopa kännyköiden tuominen konsertteihin kielletään?

Oheisessa kirjoituksessa jäsenemme, säveltäjä ja euroviisufani Petri Kaivanto (kuvassa tekijänoikeusagentiksi naamioituneena) purkaa omia kokemuksiaan viisujen tästä puolesta. Petri toimi viisujen aikaan Ylen aikaisen euroviisureportterina.

Martti Heikkilä

Tekijänoikeuksien kunnioitus on YLElle tärkeää

Eurovision laulukilpailujen oikeudet omistaa Euroopan yleisradioliitto EBU, jonka valvonnassa kilpailut vuosittain järjestetään. EBUn laatimissa säännöissä määritellään mm., miten tapahtuma toteutetaan, mitä oikeuksia kilpailuissa esitettäviin kappaleisiin hankitaan ja mitä oikeuksia kilpailujen tapahtumiin voidaan luovuttaa. Tapahtuman järjestävä yleisradioyhtiö on velvollinen kaikissa järjestelyissä noudattamaan EBUn ohjeita. YLE on kilpailujen tämänvuotisena järjestäjänä toteuttanut tapahtuman EBUn edellyttämällä tavalla.

Yleisradio ja EBU suhtautuvat erittäin vakavasti suojatun materiaalin luvattomaan käyttöön niin netissä kuin muuallakin. Teemme kaiken voitavamme luvattoman käytön estämiseksi. YLE edesauttoi

omalta osaltaan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toimia luvattoman materiaalin

poistamisessa. YouTubessa sekä muualla netissä laajamittaisesti esiintyvä piratismi kuitenkin osoittaa, että olemme tekemisissä vaikean ja laajamittaisen ongelman kanssa. Oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet estää ennakolta materiaalin luvaton laittaminen nettiin ovat valitettavan rajalliset.

Eurovision laulukilpailujen aikana paikalla oli n. 2600 akreditoitua toimittajaa, joilla kaikilla oli mahdollisuus osallistua lehdistöharjoituksiin. Kuvaamista sekä kuvamateriaalin käyttöä koskevat EBUn pelisäännöt oli ilmoitettu kaikille tapahtumaan osallistuville ja YLEn tapahtumapaikalla olevat edustajat

valvoivat toimintaa. Lehdistöharjoituksissa kuvaaminen oli sallittua, mutta materiaalia ei ollut luvallista laittaa fanisivuille tai YouTubeen.

Olemme parhaamme mukaan pyrkineet estämään harjoituksissa kuvatun materiaalin laittoman käytön. YLE informoi lehdistödelegaatioita koko tapahtuman ajan kuvaamisen pelisäännöistä. Tapahtumapaikalla olevat monitorit merkittiin YLEn logoilla, jotta kuvattu materiaali voitaisiin jälkeenpäin tunnistaa. Osa luvattomasti nettiin laitetusta materiaalista oli kuvattu harjoituksissa suoraan lavalta eikä YLEn monitoreista, joten monitorien merkitseminenkään ei kaikissa tapauksissa auttanut.

Ongelmana varsinkin Euroviisujen mittaluokan tilaisuuksissa on, että aina löytyy niitä, jotka toimivat vastoin pelisääntöjä. YLEä suuremmatkin toimijat ovat saaneet tilaisuuksia järjestäessään todeta, että keinot piratismin estämiseksi ovat rajalliset ja keskittyvät pääasiassa jälkikäteen tapahtuvaan

materiaalin poistattamiseen.

YLE ei voinut peruuttaa lehdistön edustajien akreditointia pelkän materiaalin kuvaamisen takia, koska harjoituksissa kuvaaminen oli sinänsä sallittua. Materiaalin luvattomaan käyttöön syyllistyneiden henkilöllisyydestä ei myöskään ollut varmuutta. Pelkän olettamuksen perusteella ei ollut mahdollista

peruuttaa tapahtumaan osallistuneiden toimittajien akreditointeja.

Olemme YLEssä hyvin tietoisia piratismin vaaroista ja teemme kaikkemme luvattoman käytön estämiseksi. Toivottavasti kohdallemme tulee uudestaan mahdollisuus järjestää vastaava suuren mittaluokan tilaisuus,

jossa voimme tässä tilaisuudessa saatujen kokemusten avulla entistä tehokkaammin estää kuvatun materiaalin luvattoman käytön.

Kirsi-Marja Okkonen

lakimies

Yleisradio Oy

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2007

Selaa lehden artikkeleita