Tekijä X:n tilitys ja kansalliset varat

Tekijä X:n tilitys ja kansalliset varat

Ilman 6 %:n pidätystä X:n tilitys olisi 6,4 % suurempi

Selvis aloitti edellisessä numerossa juttusarjan aiheesta Teoston kansalliset varat. Sarjan toisessa osassa laskemme, mitä kansallisten varojen pidätys merkitsee tilityksen saajan kannalta.

Oletetaan, että musiikin käyttäjät maksavat tekijä X:n teosten esityksistä vuoden aikana Teostolle yhteensä 20.000 euroa. Ennen kuin Teosto ryhtyy näitä rahoja X:lle tilittämään, sen on katettava toiminnastaan aiheutuvat välttämättömät hallinnointikulut. Teosto pystyy kattamaan osan toiminnastaan sijoitustuotoilla, joten lopulliseksi hallinnointikuluksi tulee 13 prosenttia.

Tilitettävää jää näin 20.000 € – 2.600 € = 17.400 €

Tästä nettosummasta Teosto pidättää vielä kansalliset varat. Viime vuosina ne ovat olleet noin 6 prosentin tasossa, joten lopullinen tilitys lasketaan näin:

17.400 € – 1.044 € = 16.356 €

Tämän bruttosumman Teosto sitten tilittää vähennettynä verojen ennakonpidätyksellä.

Tekijä X:n kannalta tilanne on siis se, että hallintokulut (13 %) ovat välttämättömiä, jotta systeemi ylipäätään voi toimia. Sen jälkeen jäljelle jäävästä summasta otetaan kansalliset varat (6 %), jotka tekijä X vapaaehtoisesti luovuttaa yhteisiin suomalaista musiikkia edistäviin tarkoituksiin.

Tosin X:n näkökulmasta kyse ei välttämättä ole vapaaehtoisuudesta. Tekijöiden enemmistön kannalta vapaaehtoisuus kuitenkin toimii samaan tapaan kuin yhdistysdemokratia. Jos Teoston jäsenten kokous (jossa tekijät ovat ylivoimaisena enemmistönä) jonain päivänä päättäisi, että kansallisten varojen pidätystä ei enää tehdä, ne lopetettaisiin.

Edellä olevan laskutoimituksen perusteella jokainen voi ynnätä, kuinka paljon hänen vuotuinen tilityksensä olisi, mikäli kansallisia varoja ei olisi. Tekijän saama bruttosumma ennen veroja olisi 6 prosentin pidätyksellä noin 6,4 prosenttia suurempi. Tässä muutamia esimerkkejä:

Nykyisin      Jos kansallisista

                    varoista luovuttaisiin

1.000 €        1.064 €

5.000 €        5.320 €

10.000 €      10.640 €

20.000 €      21.280 €

30.000 €      31.920 €

50.000 €      53.200 €

Mitkä toiminnat edistävät tekijyyttä?

Jos jokainen tekijä voisi omalta kohdaltaan päättää kansallisista varoista (ilman jäsenkokouksen enemmistöpäätöstä), saattaisi olla varsin inhimillistä, että mitä isommat tilitykset tekijällä olisi, sitä kriittisempi hän olisi kansallisten varojen pidätykselle.

Elvis ry:n kannalta on iso kysymys, miten me yhdistyksenä suhtaudumme kansallisiin varoihin. Oma jäsenkokouksemme hyväksyi 17.2.2005 tämän vuoden toimintasuunnitelmaan seuraavan lausuman:

”Teostossa tulee tehdä päätös, suunnitelma ja aikataulu kansallisten varojen pidätyksen minimoimiseksi ja rajaamiseksi vain tekijyyttä ja tekijänoikeutta edistäviin toimintoihin.”

Jos tämä toimintasuunnitelmamme esittämä rajaus tehtäisiin, mitkä nykyisistä kansallisten varojen käyttömuodoista täyttäisivät tuon tekijyyden ja tekijänoikeuden edistämistä koskevan kriteerin?

Kansallisten varojen nykyinen taso on noin 1,8 miljoonaa euroa. Näin paljon siis kertyy tuolla noin 6 prosentin pidätyksellä kotimaisilta ja ulkomaisilta tekijöiltä ja kustantajilta. Ulkomaisten osalta pidätys tehdään ennen kuin Teoston Suomesta keräämät korvaukset lähetetään ulkomaisiin sisarseuroihin edelleen tilitettäviksi.

Tästä 1,8 miljoonan euron potista noin 720.000 euroa käytetään Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin toimintaan.

Partituurimusiikin tukeen, apurahoihin, sävellystilauspalkkioihin, Teosto-palkintoon sekä muihin vastaaviin edistämistoimiin käytetään noin 640.000 euroa (luvussa mukana ns. tuki kotimaisen musiikin edistämiseen sekä Malmstén-säätiön, Sibelius-rahaston ja Musiikkikustantajien 25v-juhlarahaston saamat avustukset).

Teoston jäsenjärjestöjen (Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry) sekä Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n saamiin toiminta-avustuksiin käytetään noin 390.000 euroa.

Loppu koostuu mm. musiikkiviennistä, aatteellisen strategian kuluista ja erilaisista lobbaushankkeista. Tarkkaan ottaen tähän pottiin on viime vuosina käytetty enemmänkin kuin 50.000 euroa, mutta kansallisten varojen laskutoimitusta sotkee jonkin verran se, että myös NCB:n kautta laskutetuista kännyköiden soittoäänistä kertyy jonkin verran kansallisia varoja ja Teoston erittelyssä ne on otettu kansallisten varojen laskelmiin kokonaissummaa vähentävänä.

Fimic suurin

Jotta ei juututa lukujen, summien ja prosenttien viidakkoon, tehdään karkea laskelma, mitä kansallisten varojen kolme pääpottia merkitsevät tekijä X:n kannalta. Kun 6 prosentin pidätyksellä kertyy 1,8 miljoonaa euroa, vastaa Fimicin 720.000 euron osuus 2,40 %:n pidätystä. Edistämisvarojen 640.000 euron pidätys on noin 2,13 % ja järjestöavustusten 390.000 euroa noin 1,30 % siitä summasta, josta tekijä X:n kohdalla tämä pidätys suoritetaan.

Tekijä X:n tilitys olisi hallinnointikulujen jälkeen siis 17.400 euroa. Näiden kollektiivisten toimintojen rahoittamiseen hän osallistuu seuraavasti:

17.400 € – 418 € (Fimic) – 371 € (edistämisvarat) – 226 € (järjestöt) – 29 € (muu) = 16.356 €

Tekijä X voi kysyä itseltään, mitä hän saa näiden luovuttamiensa summien vastineeksi. Jos hän on Elvis ry:n jäsen, hän voi myös kysyä, mitkä näistä edistävät tekijyyttä ja tekijänoikeutta. Menemättä tällä kertaa syvemmälle näihin toimintoihin, otetaan loppuun karkea kiteytys näiden toimintojen tarkoituksesta:

Fimic pyrkii lisäämään suomalaisen musiikin esittämistä kotimaassa ja ulkomailla tiedottamalla tekijöistä ja heidän teoksistaan erityisesti niille ammattilaisille, jotka päättävät, mitä eri medioissa ja tilaisuuksissa soitetaan. Fimicin nuotisto tarjoaa esittäjille nuotteja.

Edistämisvaroilla jaetaan apurahoja, tilauspalkkioita ja partituurimusiikin tukea sekä Teosto-palkinto.

Jäsenjärjestöjen tuella edistetään sitä työtä, mitä Elvis ry, Suomen Säveltäjät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry tekevät.

Elvis ry:n osalta kansalliset varat merkitsevät sitä, että jäsenemme maksavat jäsenmaksun tavallaan kahteen kertaan. Varsinainen jäsenmaksu on 70 euroa. Kun saamme Teostosta vuodessa noin 150.000 euroa, se vastaa noin puolen prosentin pidätystä tilityksestä. Tekijä X tulee näin maksaneeksi 87 euroa lisää. Myös tämä ”jäsenmaksu” vähentää vastaavalla summalla veroja.

Martti Heikkilä

PS. Edellä olevat laskelmat eivät tekijä X:n kohdalla sovellu suoraan niihin tilityksiin, joita hän mahdollisesti saa ulkomailta. Vastuu laskelmien oikeansuuntaisuudesta ja mahdollisista prosenttilaskuvirheistä ovat kokonaan kirjoittajan eivätkä esimerkiksi Teoston, jonka dokumentteihin laskelmat perustuvat. Luvut olen pyrkinyt haarukoimaan sen pohjalta, mitä Teoston ensi vuoden talousarviosta on ollut tätä kirjoitettaessa tiedossa.

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2005

Selaa lehden artikkeleita