Musiikintekijät -logo

TEKIJÄ TUOTTAJANA - JAKELUSTA JA MUISTA KOUKEROISTA

TEKIJÄ TUOTTAJANA – JAKELUSTA JA MUISTA KOUKEROISTA

Monet hyvät ja laadukkaat levyt eivät koskaan löydä kuluttajaa, koska jakeluun liittyvät tai jotkut muut äänitteen tuottamiseen tai markkinointiin liittyvät asiat tökkivät. Ohessa pikku vinkkejä niille, jotka harkitsevat äänitetuottajiksi ryhtymistä.

Jakelun suhteen ei ole syytä vaipua synkkyyteen. Suomessa on muutamia pienempiä jakelijoita (usein levy-yhtiöiden yhteydessä), jotka pystyvät pitemmällä aikavälillä ihan hyvään suoritukseen – eli saamaan tuottamaasi äänitettä kauppoihin, marketteihin ja musiikkikerhoihin. Monta kertaa pieni ja aktiivinen jakelija onkin parempi vaihtoehto kuin iso ja kiireinen jakelija, joka mieluummin satsaa varmoihin nakkeihin, ja helposti unohtaa hiukan suurempaa vaivannäköä vaativan laadukkaan tuotteen. Isot ottavat rahansa sieltä, mistä se nopeimmin ja helpoimmin saadaan: bisnes on bisnestä. Mutta jos tuotteesi on hyvä, vaikka ei heti alkuun katsottuna olisikaan ns. varma hittituote, joku pienempi jakelija saattaa hyvinkin innostua tuotteestasi, ja on siihen valmis satsaamaan. 

Useimmilla levy-yhtiöillä on siis omat tietyt jakelijansa, tai ne hoitavat jakelunsa itse. Näiden kanssa sinun on hankkiuduttava yhteistyöhön (useimpien levy-yhtiöiden ja jakelijoiden numerot löydät mm. Selvis-lehden takakannesta!). Ohessa muutamia hyviä yhteistyö-kumppaneita. Aggressiivisuudestaan kuuluisa vaasalainen Kråklund on hyvä vaihtoehto, jos tuote istuu heidän sapluunaansa. Helsingistä löytyy vireä Töölön Musiikkitukku, joka pystyy samaan suoritukseen kuin isompikin jakelija. Lähinnä iskelmämusiikkiin panostava turkulainen Hot One-ryhmään kuuluva Musiikkijakelu Oy on siinä mielessä hyvä vaihtoehto, että heillä on suurimmissa marketeissa omat myyntihyllynsä, joiden kautta tuote on tehokkaassa jakelussa suurelle ostajamäärälle.

Pientuottajan kannattaa tiedustella yhteistyöhalukkuutta siis myös pienemmiltä ja tuntemattomammilta jakelijoilta: usein heiltä saa yllättävän hyvää palvelua, jonka lopputulos ei yhtään häpeä isompien, vakiintuneiden jakelijoiden rinnalla. Paras lopputulos saadaan, jos pientuottaja solmii sopimuksen vaikkapa kahden tai kolmen jakelijan kanssa – näin tuote leviää eri paikkoihin tehokkaasti.

Seuraavassa pieni lista asioista, jotka on hyvä tarkistaa jakelusopimusta solmittaessa:

  1. sopimuksessa on hyvä olla maininta siitä, että äänitetuottajalla on oikeus käyttää useampia jakelijoita
  2. normaali jakeluprosentti on 20 tai 25 %
  3. markkinointi on usein levy-yhtiön eli tuottajan kallis päänsärky, mutta jos on mahdollisuuksia sopia yhteismarkkinoinnista, kannattaa yrittää
  4. tilitys on hyvä sopia tapahtuvaksi kerran kuukaudessa – näin pysyy hyvin ajan tasalla
  5. sopimus kannattaa solmia yhdeksi vuodeksi kerrallaan – tällöin molemmat osapuolet voivat tarkistaa, miellyttääkö yhteistyö määräaikana
  6. tämän hetkiset äänitteen arvonlisäverolliset hinnat jakelijalta äänitetuottajalle pyörivät n. 40-50 mk hujakoilla

Kuinka paljon levyä sitten pitää myydä, että pääsee ns. even-tilanteeseen, tai peräti saa vähän voittoa itselleenkin? Ohessa pieniä laskutoimituksia:

Cd-levyn varsinainen tekeminen pienelläkin budjetilla maksaa karkeasti arvioiden 70 000 mk – 100 000 mk. Jos haluaa tuotettaan markkinoida, täytyy tähän päälle laskea 50 000 mk – 100 000 mk lisää. (Mainoshinnat voi arvioida karkeasti esim näin: neljännessivu musiikkilehdessä maksaa n. 7000 mk, viikon radiokampanja valtakunnallisessa kaupallisessa radiossa 20 000 mk ja tv-mainos onkin sitten jo 100 000 mk:n kieppeillä).

Mutta: on ihan hullua ylipäätään tehdä äänitettä, jollei sitä markkinoi! Markkinointi- ja tiedotuskuluihin kuuluvat varsinaisten mainosten lisäksi tuntuvat puhelin- posti- ym. kulut. Sekä tietenkin tiedottajan palkkiot.

Jos laskemme tuon karkean kuluarvion pohjalta myyntitavoitteen, saamme tulokseksi n. 3000 – 5000 myytyä äänitettä – jos pelkillä myyntituloilla halutaan kattaa äänitteen kustannukset.

Kaaviossa tuottajan saama hinta on 40,- mk, joka on realistinen keskimääräinen hinta. Hinnat nimittäin vaihtelevat sen mukaan, minne ne menevät myyntiin. Esimerkiksi musiikkikerhot ostavat mielellään isompia määriä pienemmällä hinnalla ja toisaalta, pienemmät vähittäiskaupat ostavat pienempiä määriä, mutta maksavat paremmin (ero voi olla jopa yli 20 markkaa).

Seuraavassa taulukossa keskihinta olkoon 50,- mk. Ja kun vähennämme tästä summasta vielä 20 %, saamme tuottajan saamaksi voitoksi 40,- mk. Eli, jos rahaa on palanut tuotteen tekemiseen ja markkinointiin esimerkiksi 200 000 mk, on tuotetta myytävä 5000 kpl, jotta toiminta päättyisi plus miinus nollaan myynnin avulla. Näin:

Äänitemyynti

kpl         mk

1000     40000

2000     80000

jne….

5000     200000

Yleisesti on tiedossa, että harvat onnelliset äänitteet ylittävät Suomessa tuota 5000 kpl myyntiä. Tässä kohdin tietenkin tekijä-tuottajaa lämmittää se tosiasia, että kokonaisuudessaan itselle jäävät teostotulot kaunistavat lopullista saldoa, samoin tuottajalle tulevat gramex-korvaukset. Ja jos vielä esiinnytkin äänitteellä, saat lisäksi artistikohtaiset esittäjän gramex-korvaukset.

Jos äänitettä soitetaan radioissa mukavasti, ja teoksia muutenkin esitetään suhteellisen ahkerasti, voivat ko. korvaukset yhteenlaskettuina hyvinkin kattaa äänitteen tuottamiseen uponneet kulungit. Mutta täytyy ottaa huomioon, että äänitteen teosto- ja gramex-korvaukset maksetaan aina vasta seuraavan vuoden jälkipuoliskolla – joten pennin venytykseen joutuu armotta, jollei kyseessä ole heti kuin kuumille kiville menevä hittituote.

Ylimääräistä penninvenytystä voi aiheuttaa myös se, että NCB:n perimä provisio on kertatuottajien levyillä julkaistuista teoksista 12,5 % eli tuplasti enemmän kuin standardituottajien levyiltä. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijänä saat mekanisoimiskorvauksia vähemmän kuin saisit isojen yhtiöiden levyiltä, mikä tietenkin on ihan päin p…tä.

Oma lukunsa on sitten tietysti se, tuottaako levyn yrityksen puitteissa ja mikä on järkevin yritysmuoto sekä miten eri vaihtoehdot vaikuttavat verotukseen.

Pientuottajan on vielä otettava huomioon sekin tosiasia, että ESEKistä ja LUSESista saatavat tuotantotuet ovat joko pieniä tai niitä ei saa ollenkaan, joten niiden varaan ei toimintaa kannata laskea. Toisaalta, jos tukea saa, voi olla onnellinen ja tyytyväinen: kaikki kotiinpäin tuleva tuki auttaa lopputulosta laskettaessa. Jos sisälläsi asuu luovan tekijän lisäksi taitava bisneshenkilö, kannattaa myös yrittää hankkia yksityisiä, kaupallisia sponsoreita.

Muutamia vinkkejä, ennen kuin teet lopullista päätöstä tuottajaksi ryhtymisestä:

sovi jakelusta mahdollisimman tarkoin hyvissä ajoin ennen puuhaan ryhtymistä: ilman hyvää ja innostunutta jakelijaa ei äänitteen tuottamisessa ole mitään järkeä

soita mahdollisimman monelle jakelijalle etsiessäsi itsellesi sopivaa yhteistyökumppania: älä masennu, jos ensimmäinen (ensimmäiset) kieltäytyvät ottamasta tuotetta jakeluun, vika ei välttämättä ole sinussa tai tuotteessasi: voi olla, ettevät he vain ole sen genren musiikista innostuneita – joku sopiva jakelija varmasti löytyy sinullekin!

tee mahdollisimman hyvä demo (mielellään jo lopullista julkaisukelpoista materiaalia) ESEK ja LUSES -tuotantotukea varten – ja tee tämä ajoissa: äänitteen julkaisun jälkeen tukea ei enää voi hakea!

mieti tarkkaan markkinointisuunnitelma ja mainokset: hanki hyvä tiedottaja (hyviä freelancereitä mm. Pia Louhivuori, puh. 040-722 5591). Mieti pr-materiaali ajoissa kuntoon (hyvät valokuvat, julisteet, lehtimainokset jne.) Pr-toiminnan ja tiedottamisen osuutta ei voi tarpeeksi korostaa!

budjetoi siis markkinointiin tarpeeksi rahaa: ilman markkinointia tuote kuin tuote on kuollut jo syntyessään

muista tehdä ääniteilmoitukset Gramexiin, teosilmoitukset Teostoon, hoida ncb-maksut Teoston kanssa kuntoon, hanki ean-koodi tuotteelle (sen saa EAN-Finland Oy:stä puh. 09-69696630)

laske tarkoin oma ajankäyttösi. Jos olet samalla esiintyvä taiteilija, tekijä ja tuottaja, on varmaa, että vuorokauden tunnit loppuvat kesken – tee tarpeeksi väljä aikataulu itsellesi, muutoin uuvahdat kesken prosessin!

laske budjetti tarkoin etukäteen ja pidä siitä kiinni. Ota huomioon myös yllättävät menoerät, joita aina ilmaantuu!

käytä lakimiesapua mm. sopimusten tarkistamiseen ja aina kun olet epävarma jostakin

JA MUISTA, ETTÄ HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY!!

Vielä pari murinan paikkaa, jotka on syytä ottaa huomioon, ennen kuin aloittaa auvoisen tekijätuottajan elämän: alalla näyttää valitettavasti vallitsevan pysähtynyt käytäntö siitä, että vähittäiskauppiaat tilaavat äänitteitä ”myyntiodotusten” mukaan. Eli, jos edellinen levy on myynyt hyvin, seuraavaakin otetaan kauppojen hyllyille näyttävästi, ja toisaalta, jolleivat edelliset levyt ole myyneet hyvin – on niitä uusiakin vaikea saada kauppojen hyllyille.

Kiinnostavimpia lausahduksia tuotteen saamisessa jakeluun oli erään ison jakelijan ilmoitus siitä, ettei hän koskaan kuuntele äänitettä tehdessään päätöstä siitä, ottaako tuotetta jakeluun vai ei. Eli, musiikilla – sillä varsinaisella pääasialla – ei varsinaisesti ollut hänelle merkitystä. Tämän jakelijan kohdalla toiminta perustuu siihen, kuinka hyvin tuotetta markkinoidaan ja kuinka hyvin edelliset äänitteet ovat menneet kaupaksi. Tämä lohdutukseksi monille tekijöille, jotka surevat vähemmän massiivisia myyntilukuja…

Kannattaa siis tarkoin harkita äänitetuottajaksi ryhtymistä: siinä on paljon enemmän hommaa kuin ensi alkuun luulisi: on ensin tehtävä ne biisit ja se äänite, suunniteltava kannet, tilattava kaikenmaailman valokuvat, täytettävä jos jonkinmoista plankettia Teostoon ja Gramexiin, sittemmin markkinoitava äänite, lähdettävä reippaasti keikoille, pr-töihin ja haastatteluihin sekä koko ajan pyöritettävä firmaa: hoidettava postit, laskut ym. juoksevat asiat. Sitä saa olla tosi kovapäinen, että hermot ja kunto tämän kestävät (plus jatkuva taskulaskimen näpräys laskujen ja palkkioiden maksujen suhteen). Pahimmassa tapauksessa sitä sitten päätyy sekä hermoparantolaan että velkavankeuteen, ja sitähän nyt ei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään, saati sitten toiselle luovalle tekijälle!

Eli, jos olet hyvässä levy-yhtiössä, ja homma toimii edes kohtuullisesti, harkitse ainakin kaksi kertaa ennen kuin aloitat omat seikkailut. Ja viimeiseksi vinkiksi seuraava kaavio, joka on ihan omasta päästä ja tulee sameista vesistä: Hyvä musiikki + tehokas ja näyttävä markkinointi = (pieni) mahdollisuus menestyä (tai sitten ei)!

Teksti: Kikka Laitinen

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/1999

Selaa lehden artikkeleita