Musiikintekijät -logo

Suomen eteläisin kulttuurikeskus

Suomen eteläisin kulttuurikeskus

ELVIS ry yksi yhteityökumppani


Jyrki K. Talvitie ja Suomi-talo

Merimieskirkosta tulee Suomen eteläisin kulttuurikeskus

Ibero-amerikkalaisen säätiön varapuheenjohtaja, konsuli Jyrki K. Talvitie oli helmikuussa onnellinen mies, kun 8.2.2007 Suomen suurlähettiläs luovutti San Juan -kadulla San Telmon kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön muodollisesti säätiön haltuun. Takana oli pitkä lobbaus, jonka päätteeksi argentiinansuomalaisille rakas rakennus, Suomi-talo, saatiin pelastettua kulttuurikäyttöön. 

Nyrkkeilysalista Suomen näyteikkunaksi

Perimätiedon mukaan tässä 1800-luvun lopun rakennuksessa sijaitsi alun perin nyrkkeilysali. Suomi sai vuonna 1950 merimieskirkon briteiltä, kun he päättivät rakentaa uuden kirkon muutaman korttelin päähän. Iso-Britannian uusi merimieskirkko jäi sittemmin moottoritien alle.

Merimieskirkko Buenos Airesissa on ollut tärkeä tukikohta niin pienelle suomalaiselle siirtokunnalle kuin valtameriä seilanneille merimiehillekin. Suomalaissiirtolaiset juhlivat viime vuonna 100-vuotista historiaansa Argentiinassa ja muutenkin Suomen ja Argentiinan suhteet ovat tiiviimmät kuin usein tulee ajatelleeksikaan.

Suomen merimieslähetysseura luopui kirkosta vuonna 1986 ja rakennuksen hallinta siirtyi kiinteistöyhtiölle, jota valvoi paikallinen Suomen suurlähetystö opetusministeriön velvoittamana.

Kirkko säilyi edelleen suomalaisten tärkeänä tukikohtana ja siellä on tähän päivään järjestetty mm. jumalanpalveluksia, lasten suomenkielistä kerhoa ja muita tilaisuuksia. Kiinteistön hoitoon ei vain ole löytynyt varoja ja merimieskirkko on pikkuhiljaa rapistunut aika huonoon kuntoon.

Vuonna 1998 Ibero-amerikkalaisen säätiön Jyrki K. Talvitie ja Martti Pärssinen kävivät ensi kertaa paikalla ja idea ”Suomi-talon” paremmasta tulevaisuudesta alkoi itää, mutta vastustus oli kovaa. Valtionvarainministeriö yritti useasti poistaa rotiskon Suomen valtion taseesta, mutta onneksi taloa ei ehditty koskaan myydä. 

Varsinkin Argentiinan talousromahduksen jälkeen 2001 myynnissä ei olisi ollut mitään järkeä, sillä myyntihinta olisi ollut melko naurettava. Sen jälkeen talouskasvu ja kiinteistöjen hintojen nousu on lähennellyt vuosittain kymmentä prosenttia. ”Olisi ollut suuren luokan hölmöys, jos tämä olisi myyty”, sanoo Talvitie.

Suomen suurlähettiläiden Risto Veltheimin ja Ritva Jolkkosen lisäksi Jyrki K. Talvitie kiittää erityisesti eräitä poliitikkoja kuten kulttuuriministeri Kaarina Drombergia, ulkomaankauppaministeri Jari Viléniä ja ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, jotka jaksoivat pitää hankkeesta ääntä ja lopulta viime juhannuksen alla lisäbudjettiin saatiin hankkeeseen tarvittavat varat erityisesti Tuomiojan sinnikkyyden ansiosta.

”Paikalliset sanoivat, että repikää vanha pois, rakentakaa 25-kerroksinen pilvenpiirtäjä, pitäkää itse pari kerrosta ja pankaa rahoiksi”, kertoo Talvitie. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä sympaattinen Suomen näyteikkuna ja säilyttää vanha kirkkosali.

Taiteilijat kirkon katolle

Suunnitelmat ovat valmiina ja remontti on tarkoitus saada käyntiin jo tänä vuonna. Optimistisena tavoitteena on päästä juhlimaan tupaantuliaisia jo vuoden 2008 lopulla.

Nyt rakennukseen astutaan suoraan jalkakäytävältä, mutta kokonaan uusi julkisivu rakennetaan hieman sisemmäksi ja eteen tulee kolmen metrin levyinen nurmikko. Ensimmäisessä kerroksessa tulevat sijaitsemaan eteisaula ja ennen kaikkea vanha sauna, joka remontoidaan. Se on jo pitkään ollut yksi maailman eteläisimpiä suomalaisia saunoja, jos ei se olisikaan enää kaikkein eteläisin niin, siitä on tarkoitus tehdä ainakin Buenos Airesin paras sauna! Moni merimies on aikanaan käynyt kirkolla syömässä ja saunassa ennen lähtemistään Boniksen yöhön.

Toisen kerroksen suuri sali saa mahdollisesti hieman lisätilaa terassista. Sali soveltuu näyttelyihin, konsertteihin ja seminaareihin. Salin takana vanha kirkkosali säilytetään ennallaan. Suomalaiselle siirtokunnalle Merimieskirkon sali on rakas paikka. Sen puiset penkit ja muut taidokkaat puutyöt teki kirkon ensimmäinen pastori Oiva Pohjanpirkka, joka oli menettänyt sodassa toisen kätensä. ”Se on historiallinen kokonaisuus, johon ei ole tarkoitus kajota”, lupaa Talvitie.

Julkisten tilojen päälle rakennetaan kokonaan uusi kolmas kerros, johon tulee 4 residenssiasuntoa ja patio yhteistä seurustelua varten. Yhteen residenssiin liitetään myös ateljeetila kuvataiteilijaa varten. Huoneita on tarkoitus vuokrata taiteilijoille ja tutkijoille. Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry on yksi Buenos Airesin Suomi-talon yhteistyökumppaneista.

”Kaiken kaikkiaan tekeillä on suomalaisen kulttuurin tukikohta, joka on ainoa laatuaan Etelä-Amerikassa.” Kulttuuritilaisuuksien lisäksi myös Suomen suurlähetystö voi käyttää Suomi-taloa suurempiin tilaisuuksiinsa ja suomalaista siirtokuntaakaan ei ole tarvetta häätää pois, vaan talon nykyiset toiminnat voivat säilyä.

”Tällä hetkellä on sellainen kirjaamaton päätös, että Suomen valtio rahoittaa saneerauksen, mutta muuta rahoitusta ei ole luvassa.” Talvitien mukaan ”operatiiviset kustannukset pitää kattaa operatiivisilla tuloilla.” 

”Tämä on alku uudelle tielle, joka on todella pitkä”, hän sanoo eli sponsoreita ja lobbausta tarvitaan jatkossakin.  ”Nyt jos koskaan pitäisi satsata Suomi-kuvan luomiseen. Ennen sellutehdaskiistaa Suomella on ollut erittäin hyvä maine, sitä on pidetty kaukaisena ihannemaana.” 

Argentiinan kulttuurielämä on kuitenkin Suomi-talon toiminnan pääkohteena. Ei epäilystäkään, että maaperä on edelleen erityisen suotuisa. Suomen ja Argentiinan taiteilijoilla on paljon annettavaa toisilleen. Sellutehdaskiista unohtuu, mutta tango jää!

San Telmo on Rööperi

Suomi-talon sijainti on ainutlaatuinen. Avenida San Juan 234 sijaitsee San Telmon kaupunginosan laidalla. Jyrki Talvitie vertaa sitä Helsingin Punavuoreen. Vieressä sijaitseva vanha satama-alue Puerto Madero (”puusatama”) on jo ajat sitten muuttanut muotoaan ja muistuttaa vaikkapa Helsingin Katajanokkaa tai Ruoholahtea. Vanhoissa makasiineissa on kalliita ravintoloita ja satama-altaissa killuvat paikalliset ”Suomen Joutsenet”.

San Telmo on Buenos Airesin vanhaa keskustaa ja edelleen yksi kaupungin henkisistä sydämistä. Kuten Rööperikin 1960-70 -luvulla nousi huonosta maineesta kunnialliseksi kaupunginosaksi, myös San Telmo on nykyään melkoisen turvallinen ja elämää kuhiseva kaupunginosa.

San Telmossa on ruokapaikkoja kansankuppiloista kalliisiin tangoshowravintoloihin, käsityöläisten liikkeitä ja antiikkia niin että Wenzeliä heikottaisi… Eräs kaupungin vanhimmista toreista Plaza Dorrego lähikatuineen on joka sunnuntai jättimäisten antiikkimarkkinoiden näyttämö. Jokaisen turistin kuuluu käydä San Telmossa sunnuntaina.

Rohkeasti Argentiinaan!

Buenos Airesin provinssissa on yli 13 miljoonaa asukasta, joista Buenos Airesin kaupungissa 3 miljoonaa. Koko Argentiinan asukkaista noin kolmasosa on siis pakkautunut maailman leveimmän joen etelärannalle.

Monimiljoonaisessa pääkaupungissa kukoistavat monet taiteenlajit: teatteri, tanssitaide, musiikki, kuvataide… Jyrki Talvitie rohkaisee suomalaisia taiteilijoita residenssin käyttäjiksi: ”Impulssien puutetta ei täällä ainakaan voi valittaa. Jos ei täällä saa mitään aikaiseksi, niin vika on sitten jossain muussa.”

Etelän Pariisi on suomalaiselle kevyen musiikin tekijällekin ihan mielenkiintoinen mesta. Argentiinassa on paljon muutakin musiikkia kuin tango. Tango on silti kiistatta kaupungin turismin tärkeimpiä moottoreita ja kaupungin epäviralliset suojeluspyhimykset ovat Carlos Gardel, Evita Perón ja Diego Maradona, jotka tervehtivät turistia puupatsaina parvekkeelta La Bocassa. Harva kaupunki lie niin kuuluisa jostain musiikinlajista, lähimmäksi pääsevät ehkä kantrin pääkaupunki Nashville ja jazzin kehto New Orleans.

Itse olen nyt viettänyt Buenos Airesissa kolmella reissulla yhteensä kaksi kuukautta ja voin vakuuttaa, että Buenos Aires on vähemmän eksoottinen ja helpommin lähestyttävä kuin moni Euroopan suurkaupunki. Tosin espanjaa olisi hyvä opetella, englantia osataan Buenos Airesissa yllättävän huonosti.

Asuin itse viime vuonna pari viikkoa huoneistossa San Telmon pääkatu Defensan varrella ja lukuun ottamatta sunnuntain hulinaa elämä oli melkoisen rauhallista ja tunsin oloni suurin piirtein yhtä turvalliseksi kuin kotona Töölössäkin. Voisin jopa kuvitella asuvani San Telmossa, toki makuja on monia.

Tulevan residenssiasujan kannalta harvoja miinuspuolia on se, että lähin metroasema ei ole ihan Suomi-talon vieressä, mutta toisaalta Buenos Aires on taksiasiakkaan paratiisi. Samalla hinnalla kuin Suomessa avaa taksin oven voi ajella lähes kaupungin laidalta toiselle. Taksitiheyden väitetään olevan maailman huippuluokkaa.

Lento Etelänristin alle on toki kallis, mutta Argentiina on toistaiseksi heikon dollarin ansiosta eurooppalaisille todella edullinen maa. Argentiinalaisten ystävällisyyttä ja Buenos Airesin eurooppalaisuutta voi tuskin riittävästi mainostaa, kannattaa kokeilla itse! Argentiinan matkailualan nettisivut sisältävät yleensä paljon tietoa ja englanninkieliset käännöksetkin ovat usein varsin ymmärrettäviä.

Residenssin valmistumistakaan ei kannata suotta jäädä odottelemaan, jos suunta kiinnostaa. Majoitusvaihtoehtoja riittää ja ruotsalaisten merimieskirkostakin voi hyvällä tuurilla saada huoneen vuokratuksi… Vinkkejä voi kysellä mm. minulta.

Teksti ja kuvat: Petri Kaivanto

Lisätietoja Suomi-talosta: www.iberosaatio.fi

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2007

Selaa lehden artikkeleita