Ihahaata ipanoille, idoleita isommille

Suomalaisen musiikin päivän lastenmusiikkiseminaari

MINKÄLAINEN ON tämän päivän suomalaisen lapsen musiikkitodellisuus? Mitä on nykypäivän lastenmusiikki? Millaiset ovat mahdollisuudet tehdä lastenmusiikkia Suomessa? Näitä ja muita lastenmusiikkiin liittyviä kysymyksiä pohdittiin puheenjohtaja Hannu Sahan johdolla Suomalaisen musiikin päivän seminaarissa, Ihahaata ipanoille, idoleita isommille Sibelius- Akatemiassa 11.3.2005. Seminaari kokosi lähes sata osanottajaa, heidän joukossaan runsaasti lastenmusiikin tekijöitä.

Lastenmusiikkia meillä ja muualla

”Miksi Suomessa ei satsata lasten ja nuorten musiikkikulttuuriin, vaan yritetään herättää kiinnostusta vasta kun lapset ovat jo aikuisia ja konserttisalit puolityhjiä?”, kysyy Norjan Rikskonsertenen lasten- ja nuortenosaston johtaja Ulrika Bergroth- Plur. ”Musiikin pitäisi olla osa jokapäiväistä elämää – osa ihmisen kulttuurista identiteettiä.”

Entisenä Brages Musikskolanin rehtorina, Bergroth-Plur tietää mistä puhuu verratessaan Suomea ja Norjaa toisiinsa. Siinä missä Suomessa koululaiskonsertteja järjestävät useat eri tahot, Norjassa toiminnasta vastaa valtiollinen Rikskonsertene. Ideana on, että valtio takaa kaikille koululaisille konserttielämyksen saamisen kaksi kertaa vuodessa, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa. Bergroth-Plurin mukaan tällä hetkellä 94% norjalaisista koululaisista kuuluu tämän ohjelman piiriin. ”Vuonna 2005 Rikskonsertene tulee järjestämään noin 9000 konserttia”, Bergroth-Plur toteaa. ”Ohjelman toteuttamiseen osallistuu n. 750 musiikin eri osa-alueita ja –tyylejä edustavaa ammattimuusikkoa useista eri maista.”

Suomen tilannetta seminaariyleisölle valotti kulttuurisihteeri Eeva Jeronen kertomalla opetusministeriön uudesta lastenkulttuuripoliittisesta ohjelmasta sekä pohdittavana olevista aloitteista lastenmusiikin tukemiseksi. Suomesta ei ole saatavilla tilastotietoja koululaiskonserttien kokonaismäärästä. Lukumäärä sekä toimintaan suunnatut varat ovat Norjaan verrattuina kuitenkin huomattavasti pienemmät. Rikskonsertenen budjetti tämän vuoden koululaiskonsertteja varten on noin 8,2 miljoonaa euroa (68 miljoonaa kruunua).

Musiikillinen äidinkieli hukassa

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston johtaja Soili Perkiö käsitteli puheenvuorossaan musiikkia osana lapsen elämää ja kasvua. Perkiö totesi, että arjessa läsnä oleva musiikillinen ympäristö, jota säveltäjämusiikkipedagogi Zoltan Kodaly kutsui musiikilliseksi äidinkieleksi, ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen: musiikillinen äidinkieli on siis hukassa.

”Ympäristössä soiva musiikki, joka muodostaa musiikillisen hahmottamisen ja oppimisen pohjan, on usein täynnä nopeita ja kovia ääniä”, Perkiö sanoi. ”Kotona on yksi tai useampi äänilähde auki useita tunteja päivässä – lapsen herkkä hermosto aktivoituu nopeatempoisesta musiikista ja tästä seuraa se, että lapsi uupuu ja käy levottomaksi kun ei saa kotonakaan rauhoittua. Hermoston rauhoittumiseen vaaditaan pitkä aika hiljaisuutta tai rauhallista musiikkia.”

Lapsille ja lapsiperheille pitäisi Perkiön mielestä ehdottomasti taata monipuolinen elävän musiikin tarjonta. Kaupallisin perustein tuotettu musiikki ei saa talloa alleen kunnianhimoisesti tehtyä kotimaista lastenmusiikkia. ”Lapsille tehdyn musiikin on oltava kiinnostavaa: siinä pitää olla sävyjä, särmää ja energiaa, mutta myös hiljaisuutta ja rauhallisuutta tarvitaan”, sanoo Perkiö. ”Lastenmusiikki ja lastenmusiikin tekijät tarvitsevat lisää näkyvyyttä ja sitä kautta arvostusta”, Perkiö jatkaa ja kysyy: ” Missä valittaisiin vuoden parhaat lastenlevyt? Milloin alkaa opetusministeriön lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa mainittu Lastenmusiikin laatutuki?”

Kannattaako lastenmusiikki?

Seminaarin paneelikeskustelussa paneuduttiin lastenmusiikin kysymyksiin tekijälähtöisistä näkökulmista käsin. Keskustelijoina olivat muusikko-lauluntekijä Mats Lillrank (Fröbelin palikat), säveltäjä-musiikkipedagogi Marjatta Meritähti, Yleisradion lastenohjelmien tuottaja Jussi-Pekka Koskiranta, Warner Music Finlandin tuotantojohtaja Pekka Ruuska sekä toiminnanjohtaja Annukka Stenius, Vantaan kaupunki.

Lillrankin mukaan uutiskynnys lastenmusiikin kohdalla on korkea ja näin ollen uusien tekijöiden on vaikea saada näkyvyyttä. 90-luvulla Fröbelin palikoiden jäsenet olivat päätoimisia muusikoita, mutta epävarmuus ja muuttuvat suhdanteet kypsyttivät päätöksen jatkaa musiikintekemistä sivutoimisesti. ”Kilpailu muiden, usein monikansallisten lastentuotteiden kanssa on lisääntynyt, mutta on tärkeää taata, että suomalaisille lapsille on tarjolla myös monipuolista, suomalaista lastenmusiikkia”, Lillrank toteaa ja muistuttaa, että ”määrä ei tässäkään tapauksessa korvaa laatua.”

Yksi esimerkki viime aikoina lastenmusiikinsaralla menestyneistä on Warner Music Finlandin tuottama ”Ella ja Aleksi: Lenni Lokinpoikanen” –levy. Levy on tähän mennessä myynyt platinaa, eikä myynti osoita hiipumisen merkkejä. Levyn tekijät, Markus Koskinen ja Sampo Haapaniemi tunnetaan mm. Egotrippi ja Teleks –yhtyeistä

Kolmas Suomalaisen musiikin viikko

Suomalaisen musiikin päivää ja siihen liittyvää teemaviikkoa vietettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Viikko on tarkoitettu valtakunnalliseksi kevättalven juhlaviikoksi, jolloin suomalainen musiikki koko kirjossaan nostetaan huomionkohteeksi. Viikko muistuttaa siitä, että suomalaista musiikkia edustavat kaikki sekä klassisen että kevyen musiikin tekijät, soittajat ja kuulijat, harrastajista ammattilaisiin.

Hankkeen takana olevan ydinjoukon muodostavat Sibelius- Akatemia, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Suomen Musiikkikustantajat, SULASOL, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Muusikkojen Liitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS, ja Yleisradio, jotka myös vastasivat lastenmusiikkiseminaarin järjestämisestä.

Minna Heiniö

Suomalaisen musiikin päivän tiedottaja

***

Gramexit minimiin, kun radiot eivät soita

Esiintymispalkkiot ja teostot lastenmusiikin tärkeimmät tulonlähteet

SUOMALAISEN MUSIIKIN päivän lastenmusiikkiseminaariin liittyen Elvis teki kyselyn parillekymmenelle lastenmusiikkia tekevälle jäsenelle, joista useat myös esittävät musiikkiaan. Vastauksia saatiin 18. Osa vastaajista on keskittynyt lastenmusiikin tekemiseen (ja useimmat myös esittämiseen), osalla toiminta musiikin tekijänä (ja esittäjänä) keskittyy lastenmusiikin lisäksi myös muille alueille. Seuraavassa yhteenveto vastauksista:

A. Mitkä ovat lastenmusiikista saamasi tulot vuodessa?

alle 1.000 euroa 2

1.000 – 3.000 euroa 3

3.000-5.000 euroa 4

5.000-10.000 euroa 1

10.000-20.000 euroa 2

yli 20.000 euroa 6

B. Mitkä ovat tärkeimmät tulolähteet?

Esiintymispalkkiot (tärkein 10:lle vastaajalle)

Teosto-tulot (useimmille toiseksi tärkein, 5:lle vastaajalle tärkein)

Äänitemyyntitulot (useimmille kolmanneksi tai neljänneksi tärkein)

Apurahat (tärkeys vaihtelee, kenellekään ei tärkein)

Gramex-tulot (useille vähiten tärkeä)

Muita: opetustyö, oppikirjarojaltit, sävellys- ja studiopalkkiot, työpajatoiminta.

C. Miten tulot ovat kehittyneet viimeisen 5 – 10 vuoden aikana?

Vähentyneet selvästi 4

Vähentyneet jonkin verran 4

Pysyneet suunn. ennallaan 1

Lisääntyneet jonkin verran 5

Lisääntyneet selvästi 3

Useissa vastauksissa korostettiin tulojen suuria vaihteluita vuodesta toiseen. Tämä johtuu osittain markkinoista ja kysynnän vaihteluista, osittain oman aktiivisuuden suuntautumisesta.

D. Miten eri tulolähteiden tärkeysjärjestys on muuttunut viimeisen 5-10 vuoden aikana? Miksi?

Useilla gramex-tulot ovat selvästi vähentyneet, koska radiosoitot ovat vähentyneet tai suorastaan romahtaneet. Apurahojen määrä ja merkitys on lisääntynyt. Usealla vastaajista äänitemyyntiä on tehostanut oma tuotanto ja myynti.

E. Mikä merkitys tänä päivänä musiikkisi leviämisessä on seuraavilla?

Livekeikat (ylivoimaisesti tärkein)

Konserttikeskus (erittäin tärkeä niille, jotka ”listoilla”, noin puolet vastaajista)

Äänitemyynti (joillekin tärkeä, useimmille vähäinen)

TV (joillekin tärkeä, useimmille vähäinen tai olematon)

Radio (useimmille olematon tai hyvin vähäinen, joillakin Radio Dei)

Muita: laulukirjat, kirjastot, Kirjastopalvelu, lastenteatteri, oma nettikauppa.

F. Mitä valtion, kuntien ja musiikkialan toimijoiden tulisi tehdä lastenmusiikin edistämiseksi?

Koulujen ja päiväkotien budjetteihin korvamerkittyä kulttuurimäärärahaa.

Radioon lastenmusiikille oma kanava.

Lastenmusiikkia tv:ssä ja radiossa. Tuettuja lastenkonsertteja.

Lastenkulttuuria tulee palkita siinä kuin aikuisten kulttuuriakin.

Soittolistat ja formaattiajattelu pois Ylen radiokanavilta, jolloin toimittajat voivat käyttää musiikkia oman intuitionsa mukaan ja soittaa myös lastenlauluja, joista saa kivoja piristysruiskeita melkein mihin tahansa ohjelmaan.

Valtion ja kuntien pitäisi mahdollistaa päiväkodeille mahdollisuus saada paikalle esiintymään lastenmusiikin esittäjiä tai päästä heitä konserttiin kuuntelemaan. Päiväkodeilla ei ole tähän omaa rahoitusta, joten valtion/kuntien pitäisi tällaista toimintaa rahoittaa. Pääkaupunkiseudulla Teatteri Pienen Suomen lopettaminen oli suuri menetys

Helsinkiin pitäisi saada oma lastenkulttuuriin keskittynyt kunnollinen teatteritila teatteria, tanssia ja konsertteja ym. tapahtumia varten.

Lastenmusiikin laatutuki, siis ammattimaisesti toimivien orkestereiden tukemista OPM:n kautta.

Turvataan Konserttikeskus ry:n toiminta ja kehitetään sitä.

Jollakin alan toimijalla tulisi olla erityisintressi tiedottaa lastenmusiikista.

Yleisradion pitäisi myös tiedottaa vanhemmille, mitä lastenkulttuuririntamalla tapahtuu.

Satsata valtavien massatapahtumien sijasta yksilöön rakentavasti vaikuttavampiin pienimuotoisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

Valtion ja kuntien tulisi lisätä rahaa kouluille ja päiväkodeille joko korvamerkittyinä kulttuurimäärärahoina tai anottavina projektimäärärahoina.

Kouluissa ja päiväkodeissa lastenkulttuuri tavoittaa kaikki.

Taikalamppu-keskukset ovat hyvä alku lastenkulttuurin koordinoijina ja kehittäjinä – niiden toiminta on vakinaistettava ja toimintaa laajennettava.

Musiikkiopistoissa leikkiä ja iloa lasten musiikinharrastukseen.

Kyselyyn vastasivat Antero Brandt, Mats Lillrank, Marjatta Meritähti, Janne Louhivuori, Jouko Mäki-Lohiluoma, Jan Noponen, Petter Ohls, Pia Perkiö, Mikko Perkoila, Matti Porola, Leena Pyylampi, Jussi Rasinkangas, Pentti Rasinkangas, Jukka Salminen, Heikki Salo, Merja Salonen, Hannu Sepponen ja Pekka Tonttila.

Suomalaisen musiikin päivästä ja lastenmusiikkiseminaarista lisää lehtemme seuraavassa numerossa.

Teksti: Minna Heiniö ja Martti Heikkilä