Musiikintekijät -logo

Seppo Nissilä

Seppo Nissilä


Seppo Nissilä osallistuu aktiivisesti mm. 
ELVIS ry:n ja Teoston jäsentilaisuuksiin.

Kultaa ja platinaa Souvareiden levyillä

– Elämä on maustanut ja syventänyt tekstejäni kokemusten sekä tunteiden tasolla. Palvelemalla voin olla avuksi toiselle ihmiselle, myös laulujen välityksellä. Melodisuus ja tekstit ovat musiikissani tärkeimmät elementit.Näin sanoo säveltäjä, sanoittaja, freelance toimittaja, eläkeläinen Seppo Nissilä, jonka tekemää musiikkia kuulee useiden artistien esittämänä. Eläkkeellä olo vaikuttaa musiikin luomiseen positiivisesti, ja Seppo ripustaa seinälleen tänä keväänä ainakin yhden uuden kultalevyn.

Silloin kun Seppo Nissilä ei luo uusia lauluja, hän matkustelee ja liikkuu ihmisten parissa aiheita  ammentamassa.

– Erilaisuus on rikkautta, ja musiikin tekemisessä on mielestäni tärkeää olla avoin kaikelle. Arvostelija menettää paljon, mutta kuuntelemalla ja kuulemalla saa paljon itselleen. Seppo tekee töitä laajalla rintamalla. Miehen lajeihin kuuluvat tanssimusiikin lisäksi kuoro- ja pelimannimusiikki, laulelmat sekä hengellinen musiikki, ja lastenlaulujakin on muutama.

Pikkupoikana Seppo lauloi kotiin poikenneille reissumiehille. Teatteri- ja kuoroharrastus alkoi varhaisnuoruudessa, ja myöhemmin laulun opiskelu jatkui musiikkiopistoissa.

Nuoren miehen tie vei paperitehtaan sähköosastolta vesivoimalaitoksen käyttöpäivystäjäksi ja sieltä Imatran teatteriin ammattinäyttelijäksi, missä ensimmäinen ja viimeinen kiinnitys kesti kaksi vuotta. Alkoholin käytön vuoksi teatterityöllä ei ollut tulevaisuutta. Viisitoista vuotta kestänyt juomakausi katkaisi ajoittain niin kuoroharrastuksen kuin musiikilliset koulutuksetkin.

Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Vaikeat kokemukset ovat antaneet käyttökelpoista materiaalia koskettaviin sanoituksiin. Raittius on kestänyt jo yli 30 vuotta.

 

Nissilän lauluja on levytetty vuodesta 1982 alkaen.

– Tanssimusiikki on lähellä sydäntäni, koska siinä yhdistyvät hienosti rytmisyys, melodisuus ja tanssittavuus sekä kuunneltavuus. Hyvät tekstit täydentävät kokonaisuutta. Nykyinen systeemi tanssihalleineen ja kaksine orkestereineen syö homman kannattavuutta. Monet hyvät paikat ovat kuitenkin vuosia pitäneet huolen kulttuurin säilymisestä, ja uuttakin väkeä lavoille onneksi tulee. Siitä kiitos sitkeille yrittäjille sekä tanssimusiikin puolestapuhujille ja esittäjille!

Erityisen iloinen Seppo on Lasse Hoikan ja Souvareitten kanssa noin 20 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. 

– Yhtyeen äänitteillä on parisenkymmentä sävellystäni ja/tai sanoitustani. Vuonna 1999 tuli ensimmäinen yhteinen kultalevy, josta myöhemmin saimme vielä platinaisenkin. Muita Sepon laulujen levyttäjiä on pitkähkön listan verran: Tuulikki Eloranta, Taisto Ahlgren, Eero Magga, Saija Varjus, Ilkka Hemming, Teuvo Oinas, Eila Pienimäki, Eija-Sinikka, Saska Helmikallio, Channel Four, Tropicana, Pekkaniskan Pojat ja parikymmentä muutakin laulajaa sekä yhtyeitä.

– Kaikkein menestyksellisin lauluni on ollut Lasse Hoikan ja Souvareiden levyttämä ”Kultamaa”-humppa, joka on soinut paljon tansseissa sekä karaokessa. Sen tehdessäni en ollut vielä kertaakaan käynyt Lapissa. Sepon musiikkia tai tekstejä löytyy yli 200 äänitteeltä, joista neljä albumia ja yksi single on yltänyt kultalevyyn sekä kaksi platinalevyyn (kaikki Souvareita).

Nissilän tekstejä säveltäneitä on vain muutama henkilö. He ovat Pekka HartoSaanen, Jukka Karppinen, Ahti Nikkonen, Pertti Stenholm, Reijo Määttä ja Pekka Lintula.

Pekka HartoSaanen, Jukka Karppinen, Ahti Nikkonen, Pertti Stenholm, Reijo Määttä ja Pekka Lintula.

Sanoittajia onkin jo useampia, muun muassa Penni Airas, Aappo I. Piippo, Seppo Tammilehto, Jorma Toiviainen, Pertti Reunanen, Pertti Mäenpää, Pirkko Reiman, Matti Hietanen, Jouni Hagström, Kyösti Timonen ja Raine Lukinmaa.

– Jukka Karppinen on sekä säveltänyt että sanoittanut minulle. Pari vuotta sitten Souvareille tehty kappale ”Vielä kun on aikaa” valittiin radiossa kuukauden levyksi. Teksti on minun, sävel Jukan.

Seppo myös sovittaa laulunsa ja soittaa demot itse. Vain moniääniset kuorosovitukset hän teettää muilla.

– Kuorolauluja ja laulelmia on useita. Kuorojen konserteissa on esitetty lukuisia laulujani, sovittajina muun muassa Jukka Hapuoja, Mauri Hongisto, Vesa Tuomi ja Jouko Törmälä.

”Kansalislaulun” uudistaja

Nissilä on ehtinyt hääriä tuottajanakin oman ELRI KS:n neljällä äänitteellä: ”Lauluja Elämästä” (1996), ”Inarijärvi”-single (2001) ”Kun suru koskettaa” -single ja ”Music from Lapland” (molemmat 2006). ELRIn nuottivihkoja on kolme: “Lauluja Lapista”, “Inarijärvi” ja “Lauluja Elämästä”.

Ensimmäinen tuottajan pesti liittyi STAKESin itsemurhien ehkäisyprojektin yhteyteen tehtyyn äänitteeseen. Silti ”Lauluja Elämästä” sopii jokaisen Matin ja Maijan kuunneltavaksi, sillä laulut toimivat kaikenlaisten ihmisen elämäntilanteissa. Levystä on tullut upeaa palautetta, mikä kertoo sen tarpeellisuudesta.

Muutama vuosi sitten Seppo kirjoitti tekstin, joka alkoi puhutella häntä itseään. Syntyi lohduttava single ”Kun suru koskettaa”. Seuraavat viisi vuotta Suomen Hautaustoimistojen Liiton noin 300 jäsenliikettä jakavat yksinoikeudella äänitettä asiakkailleen. Singlen levikki ja myynti oli heti kättelyssä 5.000 kappaletta, joten yli kultalevyrajan on menty.

Viime vuonna ilmestyi Lapin alueen matkailua edistämään harvinainen 20 laulun cd ”Music From Lapland”. Seppo suunnitteli kokonaisuuden ja on sekä säveltänyt ja/tai sanoittanut osan materiaalista. Peruste laulujen ja laulajien valintaan oli lappilaisuus.

– Hain äänitteelle erilaisuutta, joikua, saamen kieltä sekä Lappi-aiheita. Levyllinen joikua olisi ollut liian rankka juttu, joka sopii vain koville friikeille.

– Projekti oli tietyllä tavalla vaikea, mutta samalla kiinnostava sekä opettava. Ja kun toimii tuottajana, niin saa esille omiakin laulujaan, hymähtää Seppo.

Viidestä omasta levylle päässeestä hengentuotteestaan hän nostaa tärkeimmäksi vanhan tutun ”Inarijärven” uusilla sanoilla. Laulu löytyy myös Souvareiden ”Kuukkeli”-levyltä.

Evert Suonion (1871-1934) sävellys on tullut tutuksi niin “Inarinjärven” (alkuperäinen ruotsinkielinen runo Sakari Topelius) kuin “Villiruusun” (san. Eino Kettunen) melodiana. Nissilä sai Suonion oikeudenomistajilta luvan käyttää tämän perinteistä sävellystä, jota moni muukin sanoittaja oli aiemmin pyytänyt. Nythän sävellys onkin jo vapaa.

– Minä olin onnekas! Kävin Inarinjärvellä monena vuonna Hoikan Lassen ja ystävien kanssa kalastelemassa, joten kykenin sanoituksessa hahmottamaan maisemat ja muut asiat, kuten talvisen kaamoksen jälkeisen valon.

– Inarinjärvi on saamelaisten pyhä paikka, ja kyseessä on heidän ”kansallislaulunsa”, joka lauletaan seisaaltaan. Jaakko Gauriloff kääntää tekstini koltansaamen kielelle. Saamani palaute tuntuu hyvältä ja tekee nöyrän kiitolliseksi.

Elämänmakua tekemisiin

Seppo Nissilä viettää juhlavuotta, sillä 1.6. mittari näyttää tasan 70 vuotta. Elvisiin vuonna 1989 liittynyt energiapakkaus pyrkii käymään mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen tilaisuuksissa, kokouksissa ja pikkujouluissa. Tärkein Elvis-anti on tiedon saaminen asioista, muutoksista ja tapahtumista.

– Minulta kysellään joskus sukulaisuutta Antti ja Pekka Nissilään. No, Antti on sukua, Pekka ei.

– Kaikki Selviksen lukijat tietävät, että nykyään tällä alalla kilpailu on kovaa. Valitettavasti radioiden musiikkitarjonta on käynyt kovin yksipuoliseksi ja kaupallisuuden ehdoilla mennään, mutta sillä ei saisi olla merkitystä kenenkään ratkaisuihin. Omaan juttuunsa täytyy uskoa, ”henkiseen prostituutioon” ei saa suostua.

– Koen tehneeni lähes kaikki musiikin tekoon liittyvät virheet. Jaan nyt muutaman opiskeluun ja esittämiseen tosissaan innostuneen nuoren kanssa tätä nöyrän koulun opetusta auttamalla heitä eteenpäin. Se tekee hyvää itsellenikin.

– Minusta on tärkeää nähdä laajasti koko musiikin kirjo humpasta rockiin. Monipuolisuus innostaa joskus yrittämään pois omasta kapea-alaisuudesta, mikä tuo uudenlaista ajattelua ja rikkautta musiikkiin.

– En ole mikään markkinamies enkä myyntitykki, joten annan mielelläni ne hommat ja jakelun osaavampiin käsiin. Itse haluan tehdä musiikkia. Äänityssuunnitelmia eri tahoilla on nytkin olemassa. Haluaisin toteuttaa muun muassa uuden Lappiin liittyvän aiheen, johon osa rahoituksesta ja kuvat on jo luvattu. Valmistelen myös ihmistä lähellä olevaa äänitettä Pohjois-Karjalassa erittäin suositun laulajan Jukka Ikosen kanssa. Sen lisäksi ainakin kuuden muun artistin kanssa on levysuunnitelmia.

– Usko ja halu luovuuteen on vielä tallella, ja se pitää mukana kuvioissa. Suunnitelmia voi tehdä niin kauan kuin pää ja jalat pelaavat. Toivon lämpimästi jokaiselle elvisläiselle elämänmakua omiin tekemisiin!

 

 

Kullanarvoinen ”Kultamaa ”

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2007

Selaa lehden artikkeleita