Säv. & san. – Laulujen syntytarinat tekijöiden kertomina

Säv. & san. – Laulujen syntytarinat tekijöiden kertomina

Tahdon rakastella sinua
Säv. ja san. Ari Taskinen
Ensilevytys: Pelle Miljoona & 1980 (1979)

Kuuntele Spotifyssa

Kun Ari Taskinen lähti elokuussa 1979 interreilille, yhtenä etappina oli Italian Bologna, jossa Arin fanittamalla punkin pioneerilla Patti Smithillä oli konsertti. Keikan jälkeisistä tunnelmista sai alkunsa laulu, josta tuli kaikki genrerajat ylittänyt kestohitti. Solistina ensilevytyksessä oli Tumppi Varonen

 Ari kertoo, mitä Italian yössä 9. syyskuuta 1979 tapahtui.    

 Bolognan stadionilla pidetty Patti Smith Groupin keikka oli Euroopankiertueen viimeinen, ennen kuin Smith jäi pitkälle tauolle. Olin ollut jo Kultsan keikalla Helsingissä 1977, jolloin hän ei vielä ollut iso stara. 1978 oli julkaistu Because the night, hänen suuri hittinsä, kimppabiisi Bruce Springsteenin kanssa. 

 Konsertin jälkeen pähkäilin, miten pääsen stadionilta keskustaan. Siinä oli tyttö, jolta osasin kysyä: ”Donde esta centro?”. Hän tarttui kädestä ja lähti viemään. Käveltiin ja jotain kielimuurin yli juteltiinkin. Tultiin tuomiokirkon eteen ja kevyen läksiäissuudelman jälkeen hän lähti. Onpa ihana tyttö, huokasin.

Nukuin reissuilla usein taivasalla ja nytkin jäin yöksi tuomiokirkon rappusille. Rinkassa oli pullo vinkkua. Siinä istuessa se tuli: Tahdon rakastella sinua! Kolme sanaa kumpusi siitä saavuttamattomasta. Sanat vielä säveliä vailla.

Pian keikan jälkeen palasin Suomeen ja tein akkarin kanssa biisin kerralla valmiiksi. Sointupohjan kautta syntyi sävellys ja siihen teksti. En harrastanut riimejä, joten suoraan vaan lauseita tulemaan ja sanoja musiikin rytmiin. Tein siihen aikaan kiipparibiisejä ja skittabiisejä, ja tästä tuli jälkimmäisen tekotavan mukainen. 

Me asuttiin ja treenattiin Herttoniemen vanhassa kansakoulussa. Tumppi oli vakiosolisti mun sanoittamissa biiseissä, mutta tämän esiteltyäni hänen ensireaktionsa oli, että ihan liian lälly. Saatiin hänet kuitenkin ylipuhuttua.

Takomon studiossa oli mahtava flow. Tumppi lauloi biisin hienosti, ja sovitukseen tuli luovia juttuja. Studion flyygeliä soitti Jari Lehtovaara eli Toro. Teemaosuudet vedin midimoogilla ja Rubberduck Jones soitti kitarasoolot. Toinen kitaristi oli Stefan Piesnack, rummuissa Pelleja itse soitin bassot. 

Kaikki studiolla Atte Blomia myöten diggasi biisiä heti. Levy-yhtiö oli Johanna, kun Love Records oli juuri mennyt nurin.

 Julkaisun jälkeen siitä tuli heti iso hitti, ja sen ansiosta keikoille alkoi tulla jonkinlaista teini-ilmiötä. Sellainenkin episodi sattui, että eräillä festareilla keikan jälkeen Juice tuli samaan saunaan. Hän oli pahalla päällä ja kuittaili mulle, että eihän rakastella sinua ole edes suomea.

Biisin versioista yksi on Chantalo Thai Bandin thainkielinen Phom au nit noi. Suora käännös on ‘tahdon sinua pikkuisen’. Tarina kertoo, että Thaimaahan muuttanut suomalainen liikemies oli palkannut paikallisen bändin tämän versioimaan. Saattoi jäädä koelevyn asteelle, mutta Soundcloudista löytyy.

Monesta laulusta löytyy yhteyksiä muihin biiseihin ja tästä niitä löytyy biiseihin Because the night ja Needles and pins. Jälkimmäinen on Jack Nitzschen ja Sonny Bonon 60-luvun alussa kirjoittama.

Tekstissä on sellainenkin yhteys, että Ogelin musiikkiopistossa 70-luvun puolivälissä olin tullut tuntemaan saksalaisen jazziin keskittyvän levy-yhtiön EMC:n sloganin ‘The most beautiful sound next to silence’. Hiljaisuus on kauneinta musiikkia ja hiljaisessa syyskuun yössä syntyi myös tämän laulun voimalause.”

Pidä minusta kiinni
Säv. Jaakko Löytty
San. Anna-Mari Kaskinen
Sov. Sakari Löytty, kuorosov. Jaakko Löytty
Ensilevytys: Pidä minusta kiinni ­– Hiljaisuuden lauluja (1987)

Kuuntele Spotifyssa

Vanha sanonta “lyhyestä virsi kaunis” sopii kuvaamaan Jaakko Löytyn ja Anna-Mari Kaskisen tekemää suomigospelin klassikkoa. Sanoja on yhteensä kolmekymmentä, kun kertaus lasketaan mukaan vain kerran. Levytyksiä laulusta on tehty kymmeniä, ja se on mukana monilla kulta- ja platinalevyillä.

Jaakko Löytty kertoo, että laulu tehtiin tilauksesta keväällä 1986.

”Suomen Lähetysseuran nuorisotyön johtaja Pertti Poutanen oli Anna-Marin kanssa keskusteltuaan päätynyt tilaamaan Pekka Simojoelta, Anna-Marilta ja minulta uusia lauluja Turussa pidettävään Yhteyden salaisuus -tapahtumaan. Yhtenä referenssinä olivat hymnit kuten Taizé-laulut, jotka ovat edelleen elävää hymnien perinnettä. Yhdessä laulaen haetaan kosketusta pyhään.

Tein neljä sävellystä kotona Orivedellä. Muiden tavoin tämäkin syntyi nopeasti. Tarvittiin muutaman nuotin idea, minkä jälkeen oli selvää, miten loput kuljetetaan. Yleensä sävelsin makuulla tai kitaran kanssa, mutta nyt tein pianolla. Tähän saattoi tulla jokin pieni sävelmuisto Stevie Wonderilta, jota päivittäin kuuntelin. Jossain vaiheessa kirjoitin tämän nuotteihin myös ”Pidä minusta kii”.

Nuottikirjoituksen opettelin 16-vuotiaana, kun äidille oli kanttori luvannut, että hän voi katsoa sävellyksiäni – ai katsoa! Viikossa sain nuotit tehtyä ja kanttori antoi hyviä neuvoja. Jos esimerkiksi melodian säkeissä tultiin aina ylhäältä alas, hän vinkkasi menemään välillä alhaalta ylös.

Sitten aloin piirrellä nuotteja myös mielessäni. Saatoin esimerkiksi sijoittaa illalla myöhään sävelmät kuvitelmissani nuoteille, jotka sitten aamulla kaivelin sieltä esiin. Edelleen hahmotan melodioita visuaalisesti.

Kun neljä sävellystä oli valmiina, postitin ne Anna-Marille. Oli kaunis kevätpäivä viedessäni kirjettä postilaatikolle. Takaisin kotiin kävellessä tuli idea muuttaa tämä tasajakoisesta kolmijakoiseksi. Kotiin tultua kirjoitin nuoteille muuten saman melodian, mutta tahtilajissa 3/4. Postitin sen ja kirjoitin viestiksi, että tämä on se parempi versio.”

Anna-Mari Kaskinen sanoitti kaikki neljä sävellystä kotona Helsingin Pajamäessä. 

”Tämän tekemisen aloitin siitä, että muutin sanan ‘kii’ yleiskielen mukaiseksi. Olin saanut virsirunoilija Anna-Maija Raittilalta neuvon kirjoittaa hyvää suomea.

Koska sana piteni yhdellä tavulla, seitsemän tavun ”pidä minusta kiinni” mahtui vain laulun kolmannelle riville. Näin siitä tuli kertauksen aloitus. Vain tällä rivillä melodiassa oli seitsemän säveltä, muilla kuusi.

Nämä kolme sanaa kertoivat myös laulun teeman. Usein meidän nuorten gospel-tekijöiden teksteissä oli huomio laulun minän edistymisessä, mutta tässä oli vain nöyrä rukous, että minusta pidettäisiin kiinni.

Neljännen säkeistön ”kipu sammumaton kerran päättyvä on” tuntui silloin rohkealta, kun nuori ihminen uskalsi ajatella joidenkin haavojen seuraavan koko elämän. Usko ei pyyhkäisekään kaikkia huolia. Haavoista voi löytyä yhteys myös toisiin ihmisiin.

Mutta elämän matkan päätyttyä usko muuttuu näkyväksi. Tästä ajatuksesta tuli ”kunnes kasvosi nään”. Korvalleni ”nään” sopi, vaikka ”kii” ei käynyt.

Teksti tuli melko nopeasti, ja jo tehdessä oli tunne, että tässä laulussa on jotain erityistä. Ensiesitys oli Turun tuomiokirkossa elokuussa ja pian se myös levytettiin. Kuoroa johti Johanna Kallio ja soittajina olivat Sakari Löytty, Harri Taittonen, Harri Rantanen, Jyrki Saarinen ja Raakel Honkanen.

Suomen Lähetysseuralla ja Pertti Poutasella oli tärkeä rooli siinä, että tekijöiltä tilattiin lauluja heti käytettäväksi. Tilausten kohderyhmänä olivat nuoret, mutta myös muut ikäpolvet ovat ottaneet monet silloin syntyneet laulut  omikseen.”

 

 


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2020

Selaa lehden artikkeleita