Rauno Lehtinen 1932-2006

Haastattelu

Rauno Lehtinen 1932-2006

 
Legendaarisen mestarin laulut ja tarinat jäävät elämään

Elvis ry:n kunniajäsen, suuri taiteilija ja persoona, säveltäjä, sanoittaja ja kapellimestari Rauno Lehtinen kuoli 74-vuotiaana Helsingissä vapunpäivänä 1.5.2006. Siunaustilaisuudessa helatorstain aattona 24.5. Pakilan kirkossa yhdistyksemme jäähyväiskukat laskivat Jani Uhlenius, Juhani Leinonen ja Martti Heikkilä. Jäähyväisiä oli omaisten lisäksi jättämässä suuri joukko ystäviä ja kollegoja.

Useilla meistä on lämpimiä muistoja Raunosta, joka eläkepäivinäänkin otti aktiivisesti osaa Elvis ry:n ja Teoston kokouksiin ja tilaisuuksiin. Nuorempi polvi muistaa mm. ikimuistoisen puheen Teoston kevätkokouksen illallisella 2002.

Rauno piti vuosien varrella säännöllistä yhteyttä toimistoon ja otti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Kun aloitin työt Elvis ry:ssä vuonna 1995 ja tapasin mestarin ensimmäisen kerran, hän isälliseen tapaansa lupasi antaa apua ja neuvoja aina kun niitä tarvitsisin. Mainittakoon, että kun vuosi sitten musiikintekijät ja muusikot laativat yhteisen vetoomuksen eduskunnalle tekijänoikeuksien puolesta, Raunolle oli ensiarvoisen tärkeää, että hänen allekirjoituksensa ehti mukaan.

Viimeksi joulukuussa oli Teoston tärkeä syyskokous, jossa kevyen musiikin säveltäjät saivat äänestyksen jälkeen yhden lisäpaikan Teoston johtokuntaan. Rauno oli tietysti mukana yhteistä asiaamme ajamassa ja kokouksen jälkeen hän vaihtoi kollegojen kanssa kuulumisia yhdistyksemme pikkujouluissa.

Elvis ry:n johtokunnassa hän ajoi asioitamme 1974- 1977 ja Teoston johtokunnassa 1975-1980. Tällöin hän edusti meitä myös NCB:ssä ja NPU:ssa. Yhdistyksemme kunniajäseneksi hänet nimitettiin 2002.

Vuonna 1997 Elvis ry isännöi pohjoismaista NPU-kongressia ja sen yhteydessä luovutettiin Raunolle NPU-palkinto. Kyseinen palkinto jaetaan kahden vuoden välein pidettävän kongressin isäntämaan ansioituneelle henkilölle. Suomalaisista NPU-palkinnon olivat aikaisemmin saaneet Georg Malmstén, Harry Bergström ja George de Godzinsky.

Palkinto luovutettiin Suomenlinnassa pidetyillä NPU-illallisilla. Palkinnon konkreettisena olomuotona oli jouhikko. Rauno totesikin kiitospuheessaan, että tällaista soitinta hän ei vielä hallitsekaan. Hän myös riemastutti pohjoismaisia ystäviä muistelemalla niitä NPU:n kokouksia, joissa hän itse on ollut mukana, sekä määrittelemällä kunkin maan kansalliset ominaispiirteet. Meille nuoremmille hän näytti esimerkkiä sujuvalla tanskan kielellään, joka oli perua hänen Tanskaan tekemiltä muusikkokiertueilta. Illan ohjelmaan kuului tietysti myös Letkiksen tahdissa tanssittu letkajenkka, jonka Juhani Leinonen hanurillaan säesti.

Rauno Lehtinen oli legendaarinen taiteilijanero, jonka persoonallisuus säteili särmää ja karsimaa. Tästä olivat seurauksena ne lukemattomat tarinat, joista suuressa osassa on totuutta paljon enemmän kuin pelkkä siemen. Tässä yksi niistä:

Joskus 90-luvun lopulla Rane osallistui joulun alla Warner/Chappellin glögitilaisuuteen. Vieressä sattui seisoskelemaan nuoremman polven edustaja, joka ei mestaria tunnistanut. Nuorukainen aloitti sitten keskustelun ja sen aikana kysyi: ”Niin, missähän ominaisuudessa te täällä olette?”. Mestari ei ollut kuulevinaan kysymystä ja pysyi vaiti, jolloin nuorukainen toisti kysymyksen muodossa: ”Niin, millähän alalla te olette?” Tähän sitten Rane vastaamaan: ”Autonmaalausalalla”:

Tällaista pilkettä silmäkulmassa Rauno Lehtisellä oli aina, kun hän saapui yhteisiin tilaisuuksiin. Hänen muistonsa ja nämä tarinat jäävät elämään, laulut tulevat kestämään sukupolvesta toiseen.

Martti Heikkilä

Rauno Väinämö Lehtinen
 
– säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, muusikko, kapellimestari ja tuottaja

Rauno Lehtinen toimi uransa aikana muusikkona, säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, kapellimestarina ja tuottajana. Muusikkona hän oli monipuolinen, soittaen pääsoittiminaan viulua, saksofonia sekä mandoliinia. Muusikkona hän on oman panoksensa tallentanut useisiin levytyksiin, jotka soivat ympärillämme säännöllisesti. Tunnetuimpia äänitteitä, missä Lehtisen osuus on hyvin kuultavissa, ovat esimerkiksi (sähkö)mandoliini Katri-Helenan levytyksessä Puhelinlangat laulaa, sekä sooloviulu Kari Kuuvan Tango pelargoniassa.

Ennen kaikkea kuitenkin tunnemme ja muistamme Rauno Lehtisen säveltäjänä, sekä myös osan lauluistaan sanoittajana.

Amatööriviulisti-isänsä myötä musiikkiin ja soittamiseen kasvanut tamperelaispoika kulki soittokunnan ja koululaisorkesterin kautta musiikkiopistoon viulunsoittoa opiskelemaan. Jazz kiinnosti siinä määrin, että hot club -tyyppinen trio oli perustettava.

Ammattilaisuus alkoi tanskalaisen Jörgen Petersenin orkesterin saksofonistina 50-luvun alkuvuosina. Tanskasta käsin Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa vietettyjen keikkavuosien jälkeen Lehtinen palasi Suomeen. Vuodesta 1960 hän toimi Discophon-yhtiön levytyspäällikkönä, sovittaen, säveltäen ja johtaen useita yhtiön levytyksiä. Hän aloitti levyttämisen myös omalla nimellään, sekä kokoamansa dixie-tyylisen The Vostok All Stars -yhtyeen kanssa. Muut yhtyeen muusikot olivat Suomeen muuttanut Petersen, Pentti Lasanen, Olavi Lehtonen, Herbert Katz, Pentti Vuosmaa ja Ilpo Kallio.

Lehtisen ensimmäinen instrumentaalilevytys omalla nimellään oli oma sävellyksensä Kolibri (1961). Myös Vostok luotti kotimaiseen materiaaliin aloittamalla Säkkijärven polkalla, ja jatkamalla esimerkiksi Malmstén-potpureilla (1963). Kansainvälisesti menestynein Lehtisen sävellys Letkis syntyi vuonna 1963, kantalevytyksen teki Ronnie Kranckin sekstetti. Suomalaiseksi muotitanssiksi kehkeytynyt letkajenkka herätti nopeasti maailmanlaajuista huomiota. Yleisradio tuotti parikymmenminuuttisen viihdeohjelmankin aiheesta keväällä 1964, joka osallistui ylimääräisenä Montreauxin tv-ohjelmakilpailuun. Paavo Einiön käsikirjoittama ja Jukka Virtasen ohjaama ohjelma otsikoitiin kansainvälisesti “Letkajenkka-The Jenka-Le Letkiss”, ja musiikin sovituksista vastasi Rauno Lehtinen yhdessä Jaakko Salon kanssa. Lehtisen Letkiksen levytysten määrä hipoo jo sataa, ja siitä on tehty mitä erilaisimpia sovitusversioita.

Kansainvälisen, ja nuorison suosiman sähkökitarasoundin noustua Suomessakin mullistavaan suosioon, kokosi myös Rauno Lehtinen studioyhtyeensä Rautalanka Oy:n hyödyntämään samaa reseptiä, mutta tämän kokeilun hän joutui myöntämään epäonnistuneeksi.

Discophon-yhtiössä työskennellessän Lehtinen teki yhteistyötä esimerkiksi Carolan, Lasse Mårtensonin, Eero ja Jussi & The Boysin, Eveliina Pokelan, Annikki Tähden, Eino Valtasen ja Seija Simolan kanssa, joten tyyliskaala oli varsin laaja.

Irtaannuttuaan kyseisestä yhtiöstä hän jatkoi kapellimestari/sovittaja/säveltäjänä eri levy-yhtiöiden tuotannoissa. 60-luvulla Lehtinen työskenteli esimerkiksi Fredin, Juha Vainion, Paula Koivuniemen, Anita Hirvosen, Finntrion, Joukon ja Kostin, Markus Allanin ja Georg Otsin kanssa. 70-luvun nimiä ovat Irwin Goodman, Tapio Rautavaara, Viktor Klimenko, Marion Rung, Kirka ja Tapani Kansa.

Päätyönään Lehtisellä kuitenkin oli vuosina 1967-77 kiinnitys MTV:n kapellimestariksi, ja siinä tehtävässä hän myös sävelsi ja tuotti paljon musiikkia. Esimerkiksi MTV: n yhdessä levy-yhtiöiden kanssa pyörittämä Syksyn Sävel -kilpailu oli Lehtisen ja tuottaja Jaakko Borgin ideoima.

Rauno Lehtinen onkin kaiken kaikkiaan ollut 1960- ja 1970-lukujen populaarimusiikin keskeisimpiä vaikuttajiamme.

Eurovision laulukilpailun Suomen finaalissa Rauno Lehtinen oli 60-luvun lopulta alkaen. Parhaiten hän menestyi 70-luvun alussa, jolloin hän voitti kisan kahdesti. Myös yksi hänen kaikkein suosituimmista lauluistaan on alkujaan “euroviisu”, eli On hetki, joka sijoittui Aarno Ranisen laulamana vuonna 1968 kolmanneksi.

Vuodesta 1977 Rauno Lehtinen toimi vapaana säveltäjänä ja sovittajana. Hän johti omaa pienimuotoista levy-yhtiötään Sauna Recordsia vuosina 1979-86, jonka puitteissa hän levytti oman tuotantonsa ohella mm. Lasse Pihlajamaan tuotantoa.

Tohtori Pekka Jalkanen on nostanut esiin Rauno Lehtisen mieltymyksen sävellyksissään folklorismiin; mustalais-, unkarilais-, venäläis- ja kletzmer-aiheisiin. Viitteitä löytyy niin iskelmissä, laulelmissa kuin viihdeorkesteriteoksissakin. Jalkasen mukaan Lehtisen sävellyksille “on ominaista ilo ja keveys, ja niistä puuttuu täysin suomalaisen musiikin helmasynti, paatos ja raskasmielisyys”. Hän korostaa myös Lehtisen useiden iskelmien “aurinkoista mieltä”, ja kutsuukin tätä “iloisen ja kepeän mestariksi”.

Tohtori Juha Henriksson on analyysissään samoilla linjoilla: “Perinteiseen suomalaiseen iskelmään verrattuna Lehtisen soinnutus on kansainvälistä, ja harvinaisen iloisten ja raikkaiden melodioittensa ansiosta hänen sävellyksensä ovat menestyneet myös ulkomailla.”

Toimittaja Jari P. A. Niemelä kutsuukin Rauno Lehtistä “populaari- ja viihdemusiikin eurooppalaiseksi optimistiksi”, jonka musiikissa “on kypsää, positiivista ylikansallisuutta, iloa ja ennen kaikkea eurooppalaisuutta – ei kylmän laskelmoitua amerikkalaisuutta – vaan älyllistä ja yllätyksellistä eurooppalaisuutta”. Niemelä nostaa esiin myös Lehtisen sanoitukset, joissa “säveltäjä on inhimillisen puhutteleva, sekä kuuntelijaansa lujaa uskoa ja voimaa valava”.

Tohtori Pirjo Kukkonen nostaa suomalaisen tangon mies- ja naistarinoista kirjoittaessaan esiin Lehtisen säveltämän ja sanoittaman Elämäni nainen -tangon: “Se on kypsä ylistys ja jatke kaikille naisten nimiä kantaville tangoillemme”.

Tohtori Vesa Kurkela liittää Lehtisen sävellystyylin kuitenkin myös suoraan suomalaisen populaarimusiikin omaperäiseen kehityskulkuun: “Popiskelmä erosi vanhemmasta iskelmästä osittain soundinsa puolesta, sillä popyhtyeiden suosimat rumpu-, bassoja kitarasoundit heijastuivat suoraan uuteen iskelmätyyliin. Lisäksi suora beatkomppi ja sen johdannaiset olivat edelleen poplaulajien tyylin yleisenä perustana. Ei mennyt kauankaan, kun tangoihin ja muuhun vanhemmantyyliseen iskelmään erikoistuneet laulajat rupesivat levyttämään niin sanottuja piilotangoja. [-] Myös Rauno Lehtinen saavutti kohtuullista menestystä joillakin beatrytmisillä iskelmillään, joiden melodinen rakenne olisi [Toivo] Kärjen hittien tavoin sopinut vaikeuksitta tangoihin tai muihin vanhemman tanssimusiikin lajeihin”. Tunnetuimmiksi esimerkeiksi Kurkela nostaa Lehtisen laulut Muistan kesän ja Muuttuvat laulut. “Euroviisusävelmistä” parhaiten menestyneiden Tie uuteen päivään ja Tom tom tom kohdalla Kurkela toteaa Lehtisen muuttaneen tyyliään “vielä enemmän keskieurooppalaisen eurohumpan suuntaan”.

Lähteet:

– Pekka Jalkanen: Pohjolan yössä 1992 (Kirjastopalvelu)

– internet-artikkeli 2000 www.fimic.fi

– Jukka Lindfors-Pekka Gronow-Jake Nyman: Suomi soi 1 – tanssilavoilta tangomarkkinoille 2004 (Tammi)

– Juha Henriksson: “Jazziskelmän ja naissolistien aika”

– Pekka Jalkanen – Vesa Kurkela: Populaarimusiikki 2003 (WSOY)

– Jari P. A. Niemelä: Tampereen poika Rauno Lehtinen – suomalaisen iskelmän suuri eurooppalainen, internet-artikkeli 1996 www.tampere-seura. fi/tampere/Rane.html

– Pirjo Kukkonen: Ilon ja surun sointu 1997 (Yliopistopaino)

Teksti: Martti Heikkilä ja Pekka Nissilä


Luottamustoimia ja palkintoja
 
Viihdemuusikot ry:n varapuheenjohtaja 1964-1966, Gramex ry:n hallitus 1970- 1977, NCB:n Suomen edustaja 1972-1977, Elvis ry:n johtokunta 1974-78, Teoston johtokunta 1975-1980. Valtion taiteilijaeläke 1993, NPU priset 1997, Kullervo Linnan palkinto 1998, Pro Finlandia -mitali 2000, Kultainen Emma 2001, Elvis ry:n kunniajäsen 2002.
 
Eurovision laulukilpailun Suomen finaalit:
On hetki 1968 Aarno Raninen (3.)
Tie uuteen päivään 1971 Markku Aro & Koivistolaiset (1.)
Romantique 1972 Viktor Klimenko (6.)
Tom tom tom 1973 Marion (1.)
Energia 1974 Kirka (ei sij.)
Luonnollisuus 1975 Tapani Kansa (ei sij.)
Tangetto 1981 Marketta Joutsi (ei sij.)
 
Elokuvamusiikki:
Vain neljä kertaa (1968) ohj. Aito Mäkinen & Virke Lehtinen
Vodkaa, komisario Palmu (1970) ohj. Matti Kassila
Muurahaispolku (1972) ohj. Aito Mäkinen & Virke Lehtinen
Tuntematon ystävä (1977) ohj. Lars. G. Thelestam
Kun Hunttalan Matti Suomen osti (1985) ohj. Markku Onttonen
Niskavuori (1985) ohj. Matti Kassila
 
TV-näytelmämusiikki:
Sotamies Svejk (1963)
Amalia (1973)
Hänen olivat linnut (1976)
 
Viihdeorkesteriteoksia:
Iloinen iltapäivä
RSO-blues (1977)
Skandinavia-valssi (1968, levytys 1978)
Leijonat (levytys 1978)
Balaton (levytys 1978)
 
Orkesteriteoksia:
Kun maailma paloi (1970) orkesterisarja
Vincent van Gogh (1971) baletti, kor. Margaretha von Bahr
Barbarius (1970, levytys 1974)
Divertimento für kleines Orchester
Leivän kotimaa (1981) laulusarja Arvo Turtiaisen teksteihin
 
Nuottijulkaisu:
Anneli Hongelin (toim.): Rauno Lehtinen - muuttuvat laulut 1995 (Warner/Chappell)
 
Valikoima Rauno Lehtisen sävellysten kantalevytyksiä:
(Lehtinen myös sanoittaja, ellei toisin ole mainittu)
1961
Kolibri Rauno Lehtinen
Pohjolan valkea jouluyö (L. Liemola) Rauno Lehtinen
1962
Polar-twist Rauno Lehtinen
1963
Pieni tarina Marketta Joutsi
Letkis Ronnie Kranck
Mistä löydän ystävän (J. Vainio) Katri Helena
1964
Scotto, Tango á la Miller Ronnie Kranck
Joka paikan tango Rauno Lehtinen
Kaikki aikanaan (L. Jauhiainen) Irmeli Mäkelä
Marketta (L. Liemola) Eino Valtanen 
1965
Kulkurin tango Eino Valtanen
Ota tai jätä (S. Puhtila) Carola
Eikan pumppu (P. Reponen) Jukka Kuoppamäki
Miller-tango (S. Puhtila) Tamara Lund
Kesämuisto Unto Satoranta
Tatuoitu muisto (J. Vainio) Pirjo Marke
1966
Balladi kanuunasta Eero ja Jussi & The Boys
Kiiltokuva, Kaarina Reijo Hirvelä
Muistojen lehmus Eino Valtanen
Tytöt ja pojat (J. Kuoppamäki) Aila Heikkilä
Tänään vai huomenna (J. Kuoppamäki) Pirjo Marke
1967
Vain sinulle Vostok All Stars
Soittajalle soppaa (J. Vainio) Fredi
Kuumat tuulet (T. Valkama) Paula Koivuniemi
Ilo ja suru Marja-Leena Hentunen
Sua muistan (J. Vainio) Juha Vainio
1968
Kun päättyy työ (T. Valkama) Georg Ots
Ei Pohjan poikia palele (J. Vainio) Juha Vainio
On hetki, Salainen viesti Aarno Raninen
Muistan kesän Kai Hyttinen
Lauluni Laila Kinnunen
Mentävä on (J. Virtanen) Finntrio
Vieras maailma (J. Virtanen) Martti Tolvanen
1969
Pink champagne, Vodka-lime Vostok All Stars
Isoveli näkee sen (K. Tuomisaari), Luomme uuden maailman (K. Tuomisaari) Viktor Klimenko & Inga Sulin
Tuska ja ihanuus (K. Tuomisaari), Kevätkoivu (K. Tuomisaari) Inga Sulin
Annoin kaiken (K. Tuomisaari) Viktor Klimenko
Muuttuvat laulut (T. Valkama) Georg Ots 
1970
Aikain päästä (V. Salmi), Sen piru tietää (V. Salmi) Irwin Goodman
Koska vain (A. Mäkinen) Kivikasvot
Muurahaispolku Kivikasvot
Päivätanssit (V. Nuotio) Finntrio
1971
Tie uuteen päivään Markku Aro & Koivistolaiset
Hymyillään kun tavataan (J. Konttinen) Koivistolaiset
Silmät ja suu Markku Aro
1972
Kesävalssi (P. Reponen) Timo T.A. Mikkonen
Romantiikka Viktor Klimenko
Silloin Päivi Paunu
Taas kun päivä paistaa (P. Reponen) Viktor Klimenko
1973
Tom tom tom, Etsin suurta maailmaa Marion
Tule kanssani (O. Linnus), Elämän sirkus Ritva Oksanen
Toiset meistä (M. Haljoki) Pepe & Paradise
Kesäiset tuulet Tapio Rautavaara
Me kohtaamme vielä kerran (P. Kemppinen) Tuulikki Eloranta
1974
Anna paistaa Kirka
Kesä mennyt, Aurinkosilmät Marion
Kultahäät (J. Ikävalko) Tapio Rautavaarav Rakkauden voima (P. Kemppinen), Yhteinen valssi Taisto Saaresaho
1975
Luonnollisuus Tapani Kansa
Hymyile (P. Kemppinen) Matti Esko
Yli vuorien yli merien Tuulikki Eloranta
Ohi onnestain kuljin (Y. Jääskeläinen) Pasi Kaunisto
 
kantalevytyksiä jatkuu...
 
1976
Kauneimmat päivät (J. Vainio) Taisto Tammi
Kappeliin Kappeliin (J. Vainio), Taas lapsuuden maisemiin (J. Vainio) Juha Vainio
Kotiin Tuulikki Eloranta
1977
Kasvupaikka Marit ja Mikot
Melu (S. Puhtila) Eija Sinikka
1978
Balladi Kellosalmesta (H. Hynninen) Helka Hynninen
Ilta Orilammella (E. Mustonen), Matkalla kotiin, Maailma ottaa maailma antaa Taisto Saaresaho
Silloin kun kaiken antaa Tuulikki Eloranta
1979
Laulajan tie (P. Salonen) Vilho Vartiainen
Taas ilta on Vilho Vartiainen
Mennäänkö yhdessä Taisto Saaresaho
1980
Pieni lintu lensi ikkunaan, Kerroitko totuuden Eila Torvela
1981
Minä rakastan (A. Turtiainen), Kevätkaipuu (A. Turtiainen), Runoilija on runoilija (A. Turtiainen) Veikko Sinisalo
1982
Kosketus (S. Koskela) Merja Lehtinen
Tangetto, Tango fortuna Rauno Lehtinen
1983
Kesä saa tulla uudestaan (S. Koskela) Kai Lind & Arja Tuomarila
Muisto Saimaalta Aaro Kurkela
Tie rautainen se tunnetaan (J. Toiviainen) Rautateiden Mieskuoro
1984
Hiljainen serenadi (R. Palmroth) Ritva Mustonen
Hunttalan Matti (J. Vainio) Reijo Hirvelä
Kesätuulen kutsu (T. Valkama) Eino Grön
Kultareitti kutsuu Vilho Vartiainen
1985
Elämäni nainen Kauko Simonen
Ei elämältä vaadita liikaa (J. Vainio), Lapin sheriffi, Lapsuudessain Oiva Kaltiokumpu
En saata tietää (P. Santala) Jaska Mäkynen
Maailmalla kuljin (S. Metsola) Markus Allan
1987
Maailman kehtolaulu Helsingin Poliisisoittokunta
Tuuli läntinen (P. Santala) Jungmannit
1988
Silkkitie, Niin ihanaa että pelottaa Rauno Lehtinen
1990
Päivät kulkee kulkuaan (H. Hynninen) Helka Hynninen
1991
Meren kehtolaulu (P. Santala) Sävelsirkut
1995
Mitä sulle kertoisin Dallapé
1997
Kaunein (A. Suomela) Markus Allan
1999
Päivä mennyt on Pepe Willberg
2003
Minne kulkee ihminen, Kun päivä painuu iltahan Hannu Jurmu
 
Valikoima Rauno Lehtisen tunnetuimpia levytyssovituksia:
1962
Siili menee lypsylle (S. Puhtila)/ Pekkanaakka (K. Puhtila) Laila Halme
1964
Tamara tanssii (W. Rae-V. Virmajoki) Annikki Tähti
1965
Meren rannalla (U. Mononen) Eino Valtanen
Tahdon saaren (E. Lindström-Hillevi) Eero ja Jussi &The Boys
Mörri-Möykky (M. Pokela) Eveliina & Kaksoset
1966
Kielletyt leikit - Forbidden games - (tradsuom. san. S. Puhtila) Carola
Muistatko syyskuun? -Try to remember- (H. Schmidt-suom.san. T. Valkama) Lasse Mårtenson
Perhonen (H. Saarniaho-T. Valkama) Paula Koivuniemi
1967
Rakasta, kärsi ja unhoita (T. Kärki-V. Enckell) Esko Rahkonen
Meni hermot - Cuore matto - (A. Ambrosino/G. Savio-suom.san. J. Vainio) The First
Vanha salakuljettaja Laitinen (T. Kärki-J. Vainio) Juha Vainio
1968
Hän - Honey - (B. Goldsboro-suom.san. J. Lindström) Markku Suominen
1971
Romanssi (N-E. Fougstedt-R. Hirviseppä) Leif Wager
1973
Tallinnan illat (R. Roiha-C. Johansson) Ritva Oksanen
 
Valikoima Rauno Lehtisen sävellysten myöhemmistä levytyksistä:
Elämäni nainen Eino Grön (sov. O. Requena) 1990, Jouni Raitio (sov. R. Lehtinen) 1990, Mika Pohjonen (sov. R. Lehtinen) 1992
Kesä mennyt Annikki Tähti (sov. R. Lehtinen)
1983
Kesävalssi Kai Lind (sov. R. Lehtinen) 1983
Kiiltokuva Esko Rahkonen (sov. R. Lehtinen) 1976, Markus Allan (sov. T. Wesslin) 1996
Kulkurin tango Esko Rahkonen (sov. R. Lehtinen) 1978, Markus Allan (sov. T. Wesslin) 1996
Kultareitti kutsuu Markus Allan (sov. T. Wesslin) 1997
Kuumat tuulet Esko Rahkonen (sov. R. Lehtinen) 1976, Vilho Vartiainen (sov. R. Lehtinen) 1978, Dallapé (sov. E. Lauresalo) 1995
Lauluni Markus Allan (sov. T. Wesslin) 1997, Pentti Hietanen (sov. R. Niemi-V. Laine) 1999
Letkis Katri Helena (san. S. Puhtila, sov. J. Petersen) 1965
Marketta Veikko Tuomi (sov. P. Granfelt) 1977, Kauko Simonen (sov. R. Lehtinen) 1985
Miller-tango Sauli Lehtonen (sov. M. Puurtinen) 1994, Eino Grön (sov. M. Johansson) 1995
Muistan kesän Tauski Peltonen (sov. R. Asikainen) 1993, Agents & Jorma Kääriäinen (sov. E. Pulliainen) 1996
Muuttuvat laulut Tapani Kansa (sov. J. Linkola) 1982, Jaakko Ryhänen (sov. S. Hovi) 1992, Sakari Kuosmanen (sov. T. Wiksten-A. Marja-aho) 1999, Fredi (sov. P. Jalonen) 2005
Ota tai jätä Tamara Lund (sov. N. Johansson) 1965
On hetki Matti Salminen (sov. E. Helasvuo) 1989, Jörgen Petersen (sov. J. Petersen) 1988, Margareta Haverinen (sov. S. Hovi) 1991, Vantaa Pops (sov. M. Johansson) 1992, Seppo Hovi (sov. S. Hovi) 1997, Pentti Hietanen (sov. R. Niemi) 1998, The Quiets (sov. S. Saarva) 2001, Jaakko Ryhänen (sov. S. Hovi) 2003, Yölintu (sov. E. Nieminen) 2003
Romantiikka Eino Grön (sov. E. Linnavalli) 1975
Silloin kun kaiken antaa Juhani Markola (sov. H. Annala) 1978, Sakari Kuosmanen (sov. P. Engberg) 1999
Taas kun päivä paistaa Vilho Vartiainen (sov. R. Lehtinen) 1979
Taas ilta on Marit ja Mikot (sov. R. Lehtinen) 1980, Jaakko Ryhänen (sov. O. Heikkilä) 1992
Toiset meistä Laila Kinnunen (sov. R. Lehtinen) 1980, Eino Grön (sov. R. Lehtinen) 1983, Matti Salminen (sov. E. Helasvuo) 1989, Riki Sorsa (sov. A. Sunell) 1998, Fredi (sov. P. Jalonen) 2005 (HUOM! Laila Kinnusen tv-ohjelmassa vuonna 1968 kantaesittämä versio julkaistiin kokoelmaäänitteellä vuonna 2004)
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2006

Selaa lehden artikkeleita