Musiikintekijät -logo

Räpeltäjistä alan tekijöiksi - Lisää naisia studioihin

Räpeltäjistä alan tekijöiksi – Lisää naisia studioihin

Naiset ovat tuottajina Suomessa harvinaisuuksia. Myös monen biisintekijänaisen tekninen osaaminen on niin vaatimatonta, että demojen tekemiseen pitää pyytää kavereiden apua. Ensimmäiset naisille suunnatut äänityskurssit alkavat korjata tilannetta ja pienentää miesten ja naisten välistä osaamisen kuilua.

Ajatus naisille suunnatuista äänityskursseista sai alkunsa Music Export Finlandin viime syksynä järjestämässä musiikkialan naisille suunnatussa Musiikkiviennin Naistenklinikka -tapahtumassa. Tapahtumaan osallistunut laulaja ja kulttuurituottaja Henna Dolk alkoi miettiä, miten naiset saisivat parempia toimintamahdollisuuksia miesvaltaisessa musiikkibisneksessä.

– Mietin, mitä voisin tehdä, että tekijänoikeustulot jakautuisivat tulevaisuudessa tasaisemmin miesten ja naisten välille. Nyt miehet saavat 90 prosenttia tekijänoikeustuloista. Myös naisten puutteelliset tekniset taidot mietityttivät minua. Kun on teknistä osaamista, taiteellinen päätäntävalta pysyy itsellä ja pystyy jalostamaan omia ideoitaan. Helposti kaikki valta ja vastuu siirtyy muuten sille, joka painelee nappuloita.

Dolk keskusteli asiasta tuottaja Jussi Jaakonahon kanssa ja ensimmäiset naisille suunnatut äänityskurssit järjestettiin huhtikuussa Finnvoxin studioilla. Sibelius-Akatemia oli mukana kattamassa opettajan palkkioita ja Elvis tuki kurssille osallistuvia jäseniään rahoittamalla osan kurssimaksusta.

– Kurssit ovat herättäneet innostusta. Sain osallistujilta tosi hyvää palautetta kursseista ja eri tahot ovat ehdottaneet yhteistyötä. Perustamallani Mun Studio -projektilla on kuitenkin yhteiskunnallinen missio, enkä tavoittele taloudellista voittoa. Haluan pitää tämän omissa käsissäni, jotta kursseista hyötyvät ne naiset, jotka niille osallistuvat ja voin järjestää nopeasti ja kevyesti naisten tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Olen saanut projektiin mukaan huippuopettajat: Suomen kärkikaartin äänittäjiä, tuottajia ja biisintekijöitä. Ideoita on paljon ja jos vain porukkaa tulee, järjestän naisille lisää kursseja vaativammista ohjelmista ja biisintekemisestä. Myös verkostoituminen on tärkeää. Kaikki kurssin käyneet saavat toisiltaan Facebook-ryhmässä apua ja neuvoja. Tarvitaan naisten keskinäistä yhteistyötä ja tietoa siitä, ketkä naiset tällä alalla jotain tekevät.

Naisille suunnatut kurssit ovat herättäneet myös kysymyksen miesten syrjinnästä. Tasa-arvolain näkökulmasta naisten kouluttaminen ei kuitenkaan syrji miehiä: kun toinen sukupuoli on alalla aliedustettuna, väliaikaisiksi tarkoitetut positiiviset erityistoimet ovat lain hengen mukaisia.

Nälkä kasvaa syödessä

Omiin puutteellisiin äänitystaitoihinsa turhautunut laulaja ja säveltäjä Virpi Eroma osallistui kurssille saadakseen nopeasti paremman kuvan käytössään olevista mahdollisuuksista.

– Kurssilla käytetty Garage Band on hyvin simppeli ohjelma ja yksinkin opeteltavissa, joten itseäni mietityttivät ohjelmaa enemmän erilaiset kytkennät. Ajattelin, että kun joku selittää yksinkertaisesti lyhyessä ajassa koko jutun, homma ei kaadu pieniin teknisiin esteisiin. Koska lähdettiin alkeista, oli tärkeää päästä sellaiseen ilmapiiriin, jossa saa kysyä stressittömästi mitä vaan. Naisporukassa se on helppoa. Tämän kurssin ansiosta uskallan osallistua jatkokursseille miesten kanssa.

Eroma iloitsee, että Elvis tukee toimintaa, josta on todellista hyötyä jäsenille. Hän kertoo ottaneensa vauhdilla kaiken opin käyttöön kurssin jälkeen.

– Nälkä kasvaa syödessä. Nyt kun osaa käyttää yksinkertaista ohjelmaa, huomaa, että tarvitsisi parempia saundeja ja mahdollisuutta äänittää enemmän raitoja. Haluan oppia vielä paljon lisää!

Myös pitkän linjan laulaja ja säveltäjä Maritta Kuula osallistui innolla kurssille.

– Teknologia on kehittynyt urani aikana paljon käyttäjäystävällisemmäksi. Tietokoneohjelmat ovat helpompia, ja se on demokratisoinut musiikin tekemistä. Olen etsinyt ja odottanut jo vuosikausia musiikinteko-ohjelmista kursseja. En ole mikään hyvä soittaja, joten minua on aina kiinnostanut äänen muokkaaminen ohjelmien avulla. Äänitysohjelmat toimivat myös inspiraation lähteinä; jostakin saundista tai muunnellusta soinnusta voi nousta biisi.

– Olen käyttänyt Garage Bandia, Pro Toolsia ja Logicia, ja vaikka erilaiset ohjekirjat ja videot ovatkin sinänsä hyviä opastettuja kiertoajeluja, päästään niissä yleensä koskettamaan vain pintaa kaikista ohjelmien sisältämistä ominaisuuksista. Tiesin myös, että Jussilla on paljon äänityskokemusta ja halusin saada äänittäjän näkökulman mikrofonivalintoihin ja muutenkin hänen näkemyksiään. Kaipaan, ja olen kaivannut jo pitkään hard core -opetusta äänitysohjelmien käytöstä.

– Olen pohtinut, miksi niin harvoin tapaa naisia, joilla on teknologia todella hyvin hallussa. Vaikea sanoa, mistä se johtuu.

Naiset tervehdyttäisivät alaa

Äänityskursseille osallistuneiden naistekijöiden asenne teki tuottaja ja äänittäjä Jussi Jaakonahoon vaikutuksen.

– Olen opettanut eri oppilaitoksissa ja erilaisissa yhteyksissä äänituotantoon ja äänittämiseen liittyviä asioita jo 14 vuotta. Yhtään hehkuttamatta nämä olivat motivoituneimmat ja aktiivisimmat ”oppilaat” kautta aikojen. Enkä usko että se johtuu siitä, että he joutuivat maksamaan kurssista. Tuskin puhtaasti sukupuolestakaan, mutta opettajalle on tietysti äärettömän paljon mukavampaa ja motivoivampaa, jos vuorovaikutusta syntyy.

– Naiset ovat studioissa niin äänittäjinä kuin tuottajina ainakin Suomessa vielä toistaiseksi harvinaisia. Vaikea hahmottaa, mistä kaikesta se johtuu; osittain varmasti miesten kliseisesti suuremmasta kiinnostuksesta teknologiaan sekä poikien bändipuuhastelujen seuraamuksista. Lisäksi käytettävät ohjelmat ja laitteet ovat 99 prosenttisesti miesten suunnittelemia. Varmasti voidaan osoittaa jonkinlaisia raakoja linjauksia miesten ja naisten eroissa siinä, minkälainen käyttöliittymä mielletään helposti lähestyttäväksi.

Jaakonaho toteaa, että niissä oppilaitoksissa, joissa hän on opettanut, on ollut koko ajan naisia oppilaina.

– Käytännön töihin heitä ei vaan näytä ilmaantuvan samaan tahtiin kuin miehiä. Tähän minulla ei ole mitään pitävää selitystä. En haluaisi ajatella, että miesten kyynärpäät ovat leveämmällä. On selvää, että jos naisia olisi alan tekijöinä enemmän, se veisi alaa vain terveempään suuntaan ja näkökulmat laajenisivat uusiin suuntiin.

Teksti: Päivi Ojanperä

Kuvat: Markku Mattila

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2011

Selaa lehden artikkeleita