Musiikintekijät -logo

Pumpun synty

Pumpun synty

Musiikin maailma on rikas mutta sirpaleinen. Meillä on tiedon lähteitä, kokemuksen, lahjakkuuden ja intohimon lähteitä. Teosto on käynnistänyt hankkeen, joka pyrkii kokoamaan tuon kaiken yhteiseen käyttöön. Tarkoitus on pumpata hyvinvointia ja menestystä musiikin koko kentälle.

Vaikkapa näin: 

Olipa kerran kuusi alakoululaista: Jonna, Joni, Sanna, Sami, Tiina ja Tomi. Musiikintunneilla ja iltapäiväkerhoissa porukka kokeili eri soittimia sekä laulaa luikautteli itse tekemiään biisejä. Monta kertaa viikossa. Opettajat, kerho-ohjaajat ja vierailevat ammattilaiset pitivät huolen, että kaikki saavat tehdä biisejä ja soittaa! Jyvät ja akanat mahtuivat samaan bändiin ja hauskaa oli. Joulun aikaan ja keväällä riitti vipinää, kun keikkaa pukkasi sairaaloihin, vanhainkoteihin ja kauppakeskuksen glögikesteihin…

Muutaman vuoden kuluttua porukka oli edelleen kasassa, mutta jotain oli muuttunut: Sanna ja Sami olivat innostuneet biisinteosta tosissaan, ja bändin stara, kitaristi Joni oli jo melkein pro… Ja oman musisoinnin ohella oli mukava jakaa oppimaansa vanhassa tutussa iltapäiväkerhossa ja koulussa. Jonna jätti soittamisen, mutta kavereita oli kiva kannustaa, auttaa roudauksissa ja fanittaa bändikatselmuksissa, joita kunta yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa järjesti. Katselmuksissa jo menestystä saavuttanut musiikintekijä tai bändi antoi nuorille rakentavaa kritiikkiä ja hyviä vinkkejä tulevaa ammattia varten. Tomi vaihtoi soittamisen miksauspöydän hanikoihin. Tiina väsäsi keikkajulisteita ja kaupitteli bändiä paikallisten yritysten pippaloihin.

Aikuisena kaverusten tiet kulkivat ammattiopintojen myötä omaan suuntaansa: Sannan ja Samin biisit keikkuivat hittilistoilla ympäri maailmaa. Niitä myös Joni soitti maailmalla bändinsä kanssa. Levynsä bändi kävi äänittämässä studiossa, jonka Tomi oli kavereineen perustanut maaseudun rauhaan. Jonna piti kulttuuriministerinä musiikintekijöiden puolta ja huolehti, että verotus-, sosiaali- ja eläketurva-asiat olivat hyvässä hoidossa. Tiina toteutti managerinlahjojaan ja myi keikat ja huolehti siitä, että Joni bändeineen pystyy keskittymään työhönsä. Ja kaikki he rakastivat edelleen musiikkia ja jakoivat auliisti tietojaan ja kokemuksiaan omien alojensa oppilaitoksissa, bändikatselmuksissa, biisintekokursseilla, alakouluissa, iltapäiväkerhoissa…

Tämähän voi olla melkein mahdollista jo nyt, jos sattuu asumaan kulttuuriystävällisesti suhtautuvassa ympäristössä, musiikkiopistojen ja aktiivisten opettajien ammattitaitoisessa ja innostavassa huomassa. Tämä voi pian olla mahdollista myös muualla Suomessa, mikäli Teoston käynnistämään Pumppu-visioon on uskomista.

Mikä Pumppu?

Pumppu-hankkeen tarkoitus on rakentaa menestyspolkua suomalaiselle musiikintekijälle.

Teoston varatoimitusjohtaja Kari Paananen on toiminut käynnistysvaiheen keulahahmona, joten linkki urheilumaailmaan tuleekin jääkiekkomieheltä ihan luonnostaan:

– Tarkoitus on luoda musiikintekijälle reitti nuoresta harrastajasta kansainväliseen menestyjään asti. Analogia tulee jääkiekosta, jossa ura alkaa jumppatunneilta, jonka jälkeen mennään joukkueeseen ja lopulta maailmalle ja menestykseen. Pumppu pyrkii keräämään olemassa olevaa tietoa ja ottamaan sitä hyötykäyttöön sekä törmäyttämään musiikkibisnestä muiden toimialojen kanssa.

Mistä sitten on musiikintekijän menestyspolku tehty?

1. Harrastaminen

Polku pohjustetaan vankalla harrastajapohjalla; alku- ja perusopetuksen määrää pitää lisätä ja laatua parantaa. Mahdollisuus harrastamiseen täytyy olla kaikkien saatavilla, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kiinnostus musiikintekemistä kohtaan vahvistuu ja parhaassa tapauksessa jatkuu koko elämän, vaikkei välttämättä ammattiin johtaisikaan. Eihän kaikista junnupelaajistakaan tule NHL-tähtiä.

Harrastamisen verkosto kutoutuu peruskoulun ja taiteen perusopetuksen opettajista, opiskelijoista, osaavista iltapäiväkerojen ohjaajista, musiikintekemisen ammattilaisista ja esikuvista…

2. Harrastajasta osaajaksi

Taitojen karttuessa nuoren tekijän läheltä pitäisi löytyä osaajia, jotka tunnistavat lahjakkuuden, motivoivat jatkamaan taitojen kehittämistä ja opastavat oikeanlaisen koulutuksen piiriin. Ammatillisen koulutusverkoston tulisi olla riittävän kattava ja sisältää niin ammattitaitoon kuin uran edistämiseen liittyvää opetusta.

Tässä vaiheessa verkoston pitäisikin jo laajentua ammatillisen koulutuksen lisäksi työllistymisen edistämiseen, musiikkibisnekseen, sosiaaliturva- ja verotus- ja tekijänoikeusasioista tiedottamiseen… Musiikintekeminen voisi tuntua houkuttelevalta ammatilta, jolla oikeasti voi tulla toimeen ja menestyä.

3. Menestyjä

Kun rahkeet riittävät jo ammattimaiseen tekemiseen, on hyvä, jos ei tarvitse tehdä kaikkia niitä virheitä, jotka kantapääkorkeakoulun käyneet kollegat ovat jo tehneet. Toimivat verkostot tukevat menestystä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin: tarjolla olisi koulutusta, kontakteja, residenssejä. Alan ulkopuolisetkin näkevät musiikin mahdollisuudet: suomalaisen musiikin käyttö lisääntyy, kansainvälistymisen kynnys alenee, musiikintekeminen nähdään oikeana ja arvostettuna ammattina.

Kaikilla tasoilla omat kokemukset ja osaaminen siirtyvät verkostojen avulla takaisinpäin aina alkuopetukseen asti. Esikuvien merkitys on valtava; menestystarinat ja kohtaamiset omien idolien kanssa antavat paljon niin harrastajille kuin ammattiin tähtäävillekin.

Ensimmäinen Pumppu-työpaja

Teosto järjesti 25.9.2012 Finlandia-talolla ensimmäisen Pumppu-työpajan, johon osallistui viitisenkymmentä toimijaa alalta ja alan reunamilta. Musiikintekijöiden ja muusikoiden lisäksi väkeä oli musiikkioppilaitoksista, levy- ja tuotantoyhtiöistä, kunnista ja kaupungeista ja Opetushallituksesta. Olipa muutama kansanedustajakin tullut kuulemaan, mistä oikein on kysymys.

Heti aamusta moderaattori Piritta Kantojärvi kutsui osallistujat cocktail-kutsuille. Juomien sijaan tarjolla oli virkistävää aivomyrskyä ydinkysymysten tiimoilta: mitä kukin hankkeelta odottaa ja millaisia ajatuksia aiheesta on herännyt. Vaihtelevissa kokoonpanoissa palloteltiin esiin tulleita haasteita ja mahdollisuuksia. Aamupäivän paras ja maittavin cocktail oli selkeä: pyörää ei tässäkään asiassa tarvitse keksiä uudestaan.

Maassamme on jo runsaasti sitä tietoa, osaamista ja koulutusta, jota Pumppu pyrkii löytämään, tuomaan julkiseksi ja jaettavaksi kaikkien alan toimijoiden kesken.

Esimerkiksi Seinäjoella on jo vuodesta 2005 lähtien toiminut rytmimusiikkiverkosto, jossa kaupunki, tapahtumat ja musiikin toimijat tekevät laaja-alaista, järjestelmällistä yhteistyötä. Sieltä on siis tarjolla runsaasti kokemusta ja esimerkkiä kuntasektorille kautta maan. Meillä on myös korkeatasoista toisen asteen lauluntekijäkoulutusta, josta tiedetään alan sisällä harmillisen vähän.

Musiikkioppilaitoksissakin tietoa ja taitoa riittää, mutta kuinka on yhteistyön ja kokemusten jakamisen laita? Kuinka saadaan hyvät toimintatavat ja käytännön ratkaisut hyödyttämään koko maan toimijoita? Yhteistyö, siinäpä mahdollisuus ja haaste samassa paketissa!

Mistä rahat?

Valtion budjetista 0,76 % ohjautuu kulttuurille. Se on aika vähän tässä luovuutta ja innovatiivisuutta peräänkuuluttavassa yhteiskunnassa. Lähiaikoina on tuskin luvassa iloisia uutisia siltä suunnalta, mikä haastaakin Pumpun kaltaiset projektit etsimään myös uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Alkuvaihe on käynnistetty Teoston turvin, mutta varsinainen toiminta tarvitsee ulkoista rahoitusta.

– Sekä työ- ja elinkeinoministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet positiivista viestiä. Myös EU-rahoitusta ollaan hakemassa ja Veikkauksen kanssa alustavia neuvotteluja on käyty, Kari Paananen kertoo.

Olisi myös tärkeää saada myös yksityinen sektori innostumaan kulttuurin sponsoroinnista ja yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Paikallisestihan sitä toki tapahtuu koko ajan, mutta hyviä esimerkkejä toimivista käytännöistä kaivataan hyödyntämään kaikkia.

– Aitoa kiinnostusta on todella paljon. Tähänastiset neuvottelukumppanit kokevat Pumpun pilottihankkeena, joka voi tulevaisuudessa hyödyntää koko taide- ja kulttuurikenttää, Paananen korostaa.

Pumppu käyntiin

Syksyn mittaan on jo käynnistetty muutamia projekteja. Elvisin toiminnanjohtaja Aku Toivonen vetää työryhmää, joka pohtii, miten musiikin tekemisen saisi vahvemmin mukaan koulujen ja taiteen perusopetukseen, ja miten harrastaminen ja perusopetus saataisiin hyödyttämään toisiaan.

– Jo ensimmäisen tapaamisen perusteella rohkenen sanoa, että olemme muuttamassa maailmaa! Ensimmäinen tavoitteemme on toteuttaa musiikinopetuksen eri tarpeisiin räätälöitävä ”täydennyskoulutustarjotin”.

Lisäksi aiomme pilotoida yhteistyöverkoston valitsemallamme paikkakunnalla. Tekijöiden tietoa ja taitoa tullaan varmasti hyödyntämään.

Music Finlandin on merkittävä rooli Pumppu-hankkeen käynnistämisessä. Ammattimaistumiseen ja kansainvälisyteen tähtäävää koulutusta pohditaan työryhmässä, jossa on aktiivisesti mukana Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.

– Esikuvana voi hyvin pitää ruotsalaista Musikmakarna-koulutusprojektia, joka on rakennettu yhteistyössä tekijöiden, musiikkitoimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Menestys edellyttää omistautuneisuutta ja ammattimaisuutta. Suomessa toimijat ovat useimmiten pieniä, jolloin kypsyttelyvaihe on usein todella kallis ja pitkä. Koulutuksen avulla tätä alkuvaihetta voidaan helpottaa antamalla eväitä kilpailukykyiseen tekemiseen ja toimimiseen ulkomailla. Myös kustannuskenttää on kehitettävä, koska tavoitehan on, että suomalaiset tekijät toimisivat yhteistyössä suomalaisten kumppanien kanssa, Tähtinen toteaa.

– Juuri tämän takia Pumpun olemassaolo on olennaisen tärkeä: on puhallettava yhteen hiileen, saatava viesti kulkemaan niin, että sekä tekijät että koko ala hyötyy. Jo nyt on hienoja esimerkkejä myöskin tekijäpuolen menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla, ja esikuvillahan on suuri merkitys tuleville menestyjille.

Kuinka tekijöiden kansainvälistymiskynnystä voidaan madaltaa, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Korhonen?

– Me suomalaiset emme ole ehkä osanneet hyödyntää olemassa olevia verkostojamme parhaalla mahdollisella tavalla, ja tähän olisi syytä kiinnittää tarkemmin huomiota. Miten maailman musiikkimetropoleissa toimivat suomalaiset tahot – kuten suurlähetystöt, edustustot, kulttuuri-instituutit tai Finpron kaltaiset vientiorganisaatiot – voisivat edistää musiikinviejien verkottumista ja kansainvälistymistä, on kysymys, johon porukalla haetaan vastausta. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö on käynnistämässä ”Team Finland” -verkostoyhteistyötä, jonka tarkoituksena on vauhdittaa suomalaisyritysten menestystä maailmalla. Musiikki olisi toimialana mitä erinomaisin edistämään myös Team Finlandin tavoitteita; musiikissa yhdistyy niin business, kulttuurivienti kuin maabrändikin.

Enemmän duoo ku sooloo®

Useat musiikintekijät ovat osoittaneet julkisesti innostustaan Pumppu-hanketta kohtaan.

– Haluan olla mukana kaikessa, mikä edistää suomalaista musiikkia Suomessa ja ulkomaille päin, kertoo pianisti Iiro Rantala Pumpun lanseerausvideolla.

Tuottaja-säveltäjä Jukka Immonen pitää erityisen tärkeänä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämistä ja helpottamista.

– Laajasta harrastajapohjasta löytyvät tulevaisuuden ammattilaiset, ja lisää hyviä tekijöitä tarvitaan, Immonen painottaa. Hänellä on jo kokemustakin co-writing-työpajoista koulumaailmassa.

– Ihan samalla kaavalla niin lapset kuin aikuisetkin pystyvät tekemään biisejä yhdessä, erot ovat lähinnä hienosäätöä. Mutta siinä työssä tarvitaan meitä ammattilaisia ja esikuvia.

Pumppu-infoa

Voit seurata hankkeen edistymistä ja osallistua keskusteluun avoimessa Facebook-ryhmässä: www.facebook.com/groups/musapumppu.

Teostosta saat lisää Pumppu-infoa.

Pumppu-hankkeen marraskuussa nimettyyn ohjausryhmään kuuluvat:

Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen, säveltäjä Tuomas Kantelinen, Sony Musicin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki, Kaiku Songsin kustannusjohtaja Tom Frisk, opetusneuvos Eija Kauppinen Opetushallituksesta, Sibelius-Akatemian rehtori Tuomas Auvinen, Seinäjoen kaupungin kehittämisjohtaja Erkki Välimäki, kansanedustaja Mikael Jungner, Vision+- rahaston johtaja Tero Ojanperä, opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen, ulkoministeriön julkisuusdiplomatian yksikön päällikkö Timo Heino, Veikkauksen viestintäjohtaja Ilkka Juva, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Yleisradion Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilen sekä Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi, toimitusjohtaja Katri Sipilä ja varatoimitusjohtaja Kari Paananen. 

Pumppu-hankekoordinaattorina toimii Mikko Pietinen. Hän aloittaa työnsä joulukuun alussa. Aiemmin Pietinen on työskennellyt mm. Sibelius-Akatemian täydennyskoulutustiimissä vastuualueenaan Finnish Music Express -hanke.

Enemmän duoo ku sooloo on Kuningasidea-yhtyeen rekisteröity tavaramerkki. 

Teksti: Kaija Kärkinen

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2012

Selaa lehden artikkeleita