Pelle Miljoonan maailma on totta
Pelle Miljoona (Petri Tiili, s. 1955) sai tämänvuotisen Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon (6000 euroa). Palkintoraati kiteytti hänen tuotantonsa hienosti muutamiin riveihin:
”Pelle Miljoona on muusikko, musiikintekijä, kirjailija ja suomipunkin isä, poika ja pyhä henki. Hänen musiikissaan ja teksteissään kuuluvat tekemisen ilo ja sanomisen pakko, vereslihaiseen rehellisyyteen pakottava sosiaalinen omatunto. Laulujen tarinat tapahtuvat tässä ja nyt, on katsottava suoraan silmiin niin ystävää, rakastettua, vihamiestä, kärsimystä kuin kuolemaakin. Pelle ei pelkää olla yltiöromanttinen eikä naiivin idealistinen. Tekstit virtaavat, vyöryvät, pulppuavat ja poukkoilevat, mutta jostain löytyy aina se hullu logiikka, joka pitää kuulijan tiukassa otteessaan.”
Uusi fanisukupolvi
Pellen musiikki oli vahvasti läsnä meidän kuusikymmentäluvun lasten kasvamisessa, siksi se on jättänyt vahvan jäljen moneen meistä. Pelle on kiteyttänyt ja tehnyt näkyväksi monia tuntoja, jotka myrskysivät jossain syvällä nuoren ihmisen sisällä. Hän puki sanoiksi sen, mitä me emme osanneet puhua. Pellen musiikki on edelleen ajankohtaista, sen sanoman ydin on ajaton – onhan sen yksi peruspilari välittäminen toisesta ihmisestä.
”Meillä on vielä keikoilla paljon samaa jengiä kuin seitsemänkymmentäluvulla, mutta on siellä aika paljon nuorempiakin. Fanittaminen on siirtynyt myös sukupolvelta toiselle. On käyty vanhempien levyhyllyllä ja saatu siitä kipinä. On tietysti artistille nastaa, että uudet sukupolvet löytävät musiikin. Se tarkoittaa, että ihmiset ovat löytäneet jotain siitä meidän jutusta. Jotkut biisit puhuttelevat myös tänä päivänä ja ovat kestäneet aikaa. Varsinkin Moottoritie-levyssä on nuoruudesta jotain sellaista, joka kommunikoi kaikkina aikoina. Nuorena tietyt tunnot koetaan ja eletään. Mäkin tykkään kaikkina aikoina Rolling Stonesista. Niissä on joku juttu, joku ajattomuus, joka puhuttelee aina vaan.”
Kolmen minuutin novelleja
Pelle Miljoonan lauluissa on paljon omaelämänkerrallisia aineksia, mutta myös yhteiskunnallinen näkökulma. Hänen mielestään tarinat ovat todempia, jos asiat kerrotaan oman itsen kautta. Viehtymys tarinoihin juontaa juurensa nuoruuteen, jolloin hän kuunteli paljon amerikkalaista folkkia.
”Kolmen minuutin juttu on kuin tiivistettyä novellitaidetta.”
Omasta tuotannostaan Pellen on vaikea nostaa yhtä laulua, koska suosikit muuttuvat eri aikakausina. Yksi laulu kuitenkin tulee aina vain uudestaan esiin.
”Gabriel tehtiin Viimeinen syksy -albumille. Se perustuu tositapahtumiin ja kertoo mun kaverin itsemurhasta. Kaveri oli vasta 15. Se on jotenkin niin koskettava laulu, koska se on totta. Ajatus tosta tapahtumasta on pyörinyt mun mielessä vielä nykyäänkin. Miksi nuori ihminen tekee tuollaista? Se on niin rankka kokemus, että se on jäänyt tuotannostani päällimmäiseksi mieleen, sitä myös toivotaan keikoilla.”
Elämäntehtävänä laulunteko
Lauluntekijäksi ei välttämättä synnytä. Siihen vaaditaan heittäytymistä ja riskinottoa. Pelle Miljoona on tiennyt alusta alkaen, että laulun tekeminen ja esittäminen ovat niitä asioita, joita hän haluaa elämässään tehdä. Hänellä on ollut myös tarve sanoa asioita ja jakaa ne muiden kanssa. Hän myöntää, että poliittinen agenda on vaikuttanut laulujen sisältöihin, mutta hän vannoo kuitenkin rockin nimeen, se tulee aina ensin.
”Joku voi ajatella mun biisejä kuunnellessaan, että se on saarnamies tai tosikko, mutta se on vain osa totuutta. Mut tunnetaan lähinnä moottoritiestä ja bussimainoksesta, mutta en välitä, se on ihan fine. Mä oon elänyt hyvän elämän, tehnyt paljon biisejä ja saanut tehdä sitä mikä on rakkainta. Mulle on kertynyt vuosien aikana uskollinen fanijoukko, jota arvostan. Samalla tavalla kuin joku fudisjengi, niin artistikin tarvitsee kannattajia, eikä se oo pelkkää selkään taputtelua, välillä sieltä tulee ihan kunnon jööttiä.”
Legendaarinen Moottoritie
”Onko moottoritie vielä kuuma?” -tyylisiä heittoja Pelle on saanut kuulla koko uransa ajan, mutta ei itse aina ymmärrä, mikä on tehnyt juuri siitä laulusta klassikon ja pitänyt sen elossa vuodesta toiseen. Äänitysvaiheessa ”Moottoritie” ei tuntunut kappaleelta, joka jäisi elämään, se oli vain yksi laulu levyllä. Siinä kai kiteytyi joku juttu nuoren elämästä – laulussakaan ei ole kaikki palikat kohdallaan. Klassikot syntyvät vahingossa.
”Moottoritietä on kiva soittaa, kun jengi tahtoo sitä kuunnella. Se aika oli koko ajan nousupainotteista. Tehtiin paljon keikkaa ja siellä oli jengiä kuuntelemassa. Olihan se hieno kokemus, mutta se meni ja tuli. En kaipaa niitä aikoja millään tavalla.”
Elämän uudet sävyt
Viime helmikuussa 60 täyttänyt Pelle on iän myötä huomannut elämässä monenlaisia sävyjä, ja juuri nyt elämä näyttäytyy kirjavampana kuin koskaan. Hän aloitti joogan jo hyvin nuorena. Tietynlainen mystisyys ja buddhalaisuus ovat seuranneet häntä aina, ja on paljon asioita, joita ei pysty selittämään. Se on myös yksi inspiraation lähde.
”Me ei muututa. Vika on aina jossain muussa kuin omassa itsessämme. Katse käännetään uhkakuviin, pelotellaan ja annetaan väärää tietoa. Hajotetaan ja taas rakennetaan. Silloin on laulujen aika kertoa asioista. Arvostan kovasti esimerkiksi räppäreitä, jotka ottavat hienosti kantaa asioihin. Samalla tavalla hippiliike tuli ja meni, myös punkin lyhyt kulta-aika oli kiihkeä, molemmista jäi jäljelle hienoja lauluja. Tilausta on varmasti yhteiskunnallisille lauluille, mutta tää juttu on nyt erilainen, koska silloin aikoinaan oli vain USA ja Neuvostoliitto. Nyt on monta napaa ja tätä kaaosta on vaikea jäsentää. Olla jotain vastaa jonkun puolesta, sitä on vaikea hahmottaa.”
Lauluja jostain kaukaa
Pelle Miljoonalla on oma tapansa tehdä musiikkia. Laulut tulevat yllättäen, kuin jostain kaukaa. Hän ei mieti sitä sen kummemmin, koska aina ideat ovat tulleet ja laulut syntyneet. Kun ottaa kitaran käteen, niin melodiset tarinat hiipivät paikalle. Lauluissa sointukulku ja melodian pätkät määrittelevät tekstien sävyn ja sisällön.
”Tää on orgaaninen juttu, ei mun tartte miettiä minkälaisen tekstin mä teen, se syntyy tällaisessa symbioosissa. Mulla on joku etiäinen tai fiilis siitä, miltä tekstin ja musan pitäisi kuulostaa. Bändissä tietysti vasta treenikämpässä biisi saa lopullisen muodon, enkä mä puhu sovittamisesta, näin on varmaan muillakin artisteilla. United on meidän kolmen kimppajuttu, Tumppi Varosen, Jukka Melametsän ja mun.”
Musiikkia on kaikkialla
Omien polkujen kulkija myöntää, että ei osaa tehdä lauluja muille artisteille, eikä se kiinnostakaan. Olisi outoa tarjota lauluja muille. Levyt ja kirjat ovat olleet aina yksi periodi omasta elämästä, ikään kuin sen hetken soundtrack maailmasta, jota Pelle on elänyt.
Tiimityöskentely ei ole hänen juttunsa, vaikka moni biisintekijä vannoo juuri nyt yhdessä tekemisen puolesta.
”Kun vinyylit katosivat, niin musan kuuntelu muuttui. Oli makeeta fiilistellä kantta ja kääntää levy ympäri puolessa välissä. Nykymusa on jotain toisella planeetalla olevaa, mutta en tuomitse sitä millään tavalla. Lahjakas tekijä tulee läpi vaikka väkisin. Esimerkiksi nykytekijöistä arvostan Chisua paljon. Ennen hakeuduttiin kuuntelemaan musiikkia, nykyään sitä kuunnellaan koko ajan ja joka paikassa. Vaaran tunne on kadonnut, musiikki on nykyään viihdyttämistä. Kohta tulevat taas uudet sukupolvet, joita ei selfiet kiinnosta yhtään. Niillä on sitten omat juttunsa.”
Seuraavaksi kirja
Juha Vainio -rahaston tunnustuspalkintoa Pelle Miljoona arvostaa. Kollegoilta tehdystä työstä saatu tunnustus lämmittää mieltä, ja nimenomaan se, että tunnustus annettiin tekstityksestä. Pelle vertaa sitä urheilussa jaettaviin vuoden pelaaja -palkintoihin.
Katse on kuitenkin jo tulevassa, uudet projektit odottavat. Uusi levy Kino Riviera ilmestyy kauppoihin syksyn aikana. Pelle Miljoona vakuuttaa, että sen sisältö on jotain ihan muuta kuin yhteiskunnallista. Hän on mielestään jo tehnyt ne kantaaottavimmat laulunsa. Tietyt asiat eivät muutu, siksi vanhoistakin lauluista löytyy aina ajankohtaista sanomaa. Artistilla taas on halu tehdä aina sillä hetkellä itselleen tärkeitä juttuja.
”Tää kaikkihan on ihan alitajuista toimintaa. Uudella levyllä on paljon nostalgisia biisejä, sekä Tumpilla että mulla. Tää aika mitä nyt eletään, on kaoottista, helvetin pelottavaa ja varmaan rankinta mun elämässä. Siksi sitä jotenkin tahtoisi tehdä sellaista puhdasta musiikkia ilman vääntöjä. Nyt on syntynyt biisejä, jotka kertovat menneestä ajasta. Niissä on puhtaita tuntoja. Olisi jotenkin liian helppoa vetää taas niitä juttuja, joita oon jo tehnyt. Artistina sitä haluaa liikkua johonkin suuntaan.”
Pelle Miljoona
Albumit
Eri kokoonpanoilla yli 40 albumia, mm. Pelko ja viha (1979), Moottoritie on kuuma (1980), Matkalla tuntemattomaan (1981), Diaspora (2013)
Kirjat
Romaaneja, mm. Kreuzberg (WSOY, 2010), Puerto Galera (Like, 2012), Roudari (Like, 2014)
Lyriikkakirjoja, mm. Eetos Goes Paatos - Pelle Miljoonan valitut lyyriikat (toim. Teija Varis, Reuna Kustantamo ja kirjakauppa, 2015)
Kattavampi diskografia fanisivuilla
www.pellemiljoona.net