Musiikintekijät -logo

Pari kysymystä tuotantopäälliköille

Pari kysymystä tuotantopäälliköille

Kaksi Elvis ry:n jäsentä löytyy tällä hetkellä ison levy-yhtiön tuotantopäällikön paikalta; Pekka Ruuska Warnerilta ja Juha Tikka EMI:ltä. Kävimme kysymässä, mitä heidän päivätyöhönsä kuuluu ja mitä he antavat vinkiksi niille, jotka haluavat aktiivisesti tarjota tuotantoaan.

Juha Tikka: Kaikki demot kuunnellaan

Tuotantopäällikkönä Juha Tikka etsii uusia artisteja ja heille levytettävän materiaalin yhdessä heidän kanssaan ja yhteistyössä sanoittajien ja säveltäjien kanssa, on yhteydessä kustantajiin, laatii levytysprojektien budjetit ja huolehtii niissä pysymisestä, suunnittelee markkinointia yhteistyössä siitä vastaavien henkilöiden kanssa …


EMI:n tuotantopäällikön Juha Tikan mukaan musiikin
kustannusyhtiöille olisi Suomessa tilaa, sillä nyt 
käytännössä vain yksi (Warner/Chappell Music Finland Oy)
tarjoaa palveluksiaan levy-yhtiöille. 
(kuva:Martti Heikkilä)

– Minä lapioin rompetta sisään ja toiset lapioi sitä ulos. Missä kohtaa vastuu vaihtuu, on veteen piirretty viiva.

EMI -levy-yhtiössä on kaksi tuotantolinjaa. Gabi Hakanen hoitaa rock- ja bändi-puolen ja mulla on kaikki, mitä jää sen ulkopuolelle. Mua pyydettiin nimenomaan nostamaan iskelmäliiterin nurkka pystyyn – siihen asti EMI:llä oli ollut selvä rockpainotus. Ihan aluksi, puolitoista vuotta sitten, kiertelin ympäri Suomea lavoilla ja etsin nuorta, lahjakasta laulajaa, josta kansa tykkää. Löydettiin Maarit Peltoniemi, hommattiin tytölle bändi, etsittiin Riku Niemen kanssa sopivia biisejä ja lopputuloksena oli cd- Haaveiden laiva, josta tuli saman tien radioiden soitetuimpia.

Tuotantopäällikön huoneessa on demoja kasapäin. Vähintään pari kolme tulee päivässä. Kaikki kuunnellaan, kaikkiin vastataan, ennemmin tai myöhemmin.

Hyvien tekstien ja sävelmien löytäminen on Juhan mukaan aina yhtä hankalaa ja aina yhtä yllättävää.

Tekijöitä on loppujen lopuksi aika vähän. Joka projektiin etsitään tietynlaista ilmettä, ja siksi otetaan yhteyttä sopivimpiin tekijöihin. Demoista yksi kymmenestä saattaa olla mahdollinen levytettäväksi, niistä yksi kymmenestä menee tuotantoon ja niistä yksi kymmenestä myy niin, että tulee voittoa. On melko ennustamatonta, mikä lopulta menee yleisöön. Levy-yhtiö on liiketaloudellinen yritys, joten pelkkään päänsilitykseen ei ole varaa Ohjeitasi musiikin tekijöille?

– Ei näin: “tossa on tällanen biisi, onks tällä jotain käyttöä”. Etukäteen on hyvä miettiä esimerkiksi se, kenelle artistille biisi sopii. Vähintään ärsyttävä on väite, että iskelmämusiikkia osaa tehdä kuka tahansa. Jokainen osaa ehkä tehdä muodoltaan yksinkertaista, mutta eihän se ole vielä mitään. Musiikilliset tavoitteet tässä(kin) työssä ovat kunnianhimoiset. Ei voi saada aikaan mitään hyvää, jos asenne työtä kohtaan on väheksyvä: mä teen vaan iskelmää.

EMI yksi Suomen kuudesta monikansallisesta levy-yhtiöstä. Oy EMI Finland Ab on levy-yhtiö, joka ei pakota tekemään kustannussopimuksia. Tekijät saavat itse päättää, tekevätkö kustannussopimuksen vai eivätî, Juha Tikka sanoo.

Pekka Ruuska: Hyvien tekstien tarve on suuri

Kotimaisen musiikin tuotanto keskittyy luonnollisesti kotimaan markkinoille. On kuitenkin havaittavissa mielenkiinnon suuntautumista siihen, kuka suomalaisista pääsee ensimmäisenä läpi ulkomailla. Miten on, Warner Music:n kotimaisen musiikin tuotantopäällikkö Pekka Ruuska? Merkitseekö tämä musiikin tekijöiden mahdollisuuksien kapenemista kotimaassa?

Ei, vaan se päinvastoin lisää yhden huiman mahdollisuuden. Tottakai levy-yhtiöt pyrkivät koko ajan tekemään tuotantoa kotimaahan, mutta Suomi ei saa jäädä takapajulaksi. Kaikki Pohjoismaat Islantia myöten ovat jo lyöneet läpi ulkomailla. Aika on tuonut uudet haasteet; MTV-sukupolven odotuksiin on yritettävä vastata. Rahaa siihen uppoaa, mutta mahdollinen läpilyönti tuo sen kyllä takaisin.


Suolaa ja pippuria – Pekka Ruuskan

parhaat -cd toi Ruuskan tänä syksynä

pitkästä aikaa esille artistina. Levy-yhtiön

tuotantopäällikönä hän suosittelee biisejä

tarjoaville tekijöille sivistynyttä painostusta.

Minkälaisia ohjeita annat laulujaan tarjoaville?

-Ammattimaisesti levy-yhtiöille tarjoavia lauluntekijöitä voisi olla nykyistä enemmän – niitä, joilla on oikea asenne: tehdä lauluja paljon ja koko ajan. Joka laulun ei tietenkään pidä olla, eikä joka laulu voikaan olla, elämää suurempi. Pääasia, että syntyy. Tietysti taso pitää olla. Ja tekijällä pitää olla pitkä vieteri; on oltava sietokykyä ja valmiutta muokkaukseen työn kaikissa vaiheissa. Tarvitaan myös kärsivällisyyttä, sillä joku laulu voi roikkua pari vuottakin ennen kuin se löytää oikean esittäjän.

– Varsinkin hyvien tekstien tarve on suuri. On hyvä olla oma-aloitteinen: etsiä säveltäjä ja tehdä demo – vaikka kuinka vaatimaton, kunhan sanoista saa selvää. Pelkkiä nuotteja ei kannata levy-yhtiöön lähettää. Tekijän on hyvä pitää biisit itsellään ja tarjota niitä levy-yhtiölle pieninä annoksina, mieluiten vain 1-3 laulua kasettia kohden. Jos ei palautetta ala kuulua kohtuullisen ajan kuluttua, suosittelen sivistynyttä painostusta, perään soittelua – ei ihan joka päivä kuitenkaan.

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/1998

Selaa lehden artikkeleita