Musiikintekijät -logo

Paljon enemmän apurahoja - vakavilla parempi talous kuin kevyillä

Paljon enemmän apurahoja – vakavilla parempi talous kuin kevyillä

Kesäkuun alussa julkistettiin Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmässä tehty tutkimus ”Säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellinen asema Suomessa.” Tutkimukseen vastasi viime talvena kaksisataa Elviksen jäsentä ja viisikymmentä Suomen Säveltäjien jäsentä. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Teosto.

Tutkija Aino-Maria Hansénin laatiman tutkimuksen mukaan kevyen musiikin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien musiikin luomisesta saama vuositulo on keskimäärin noin 15.000 mk. Kyseessä on tällöin mediaani eli keskitulo. Eli kahdestasadasta vastanneesta noin sadalla on tekijöinä tätä korkeammat vuositulot ja noin sadalla pienemmät. Vakavan musiikin säveltäjien säveltämisestä saama keskitulo on noin 12.000 mk vuodessa.

Tutkimuksessa ei laskettu tulojen keskiarvoa. Se olisi ollut selvästi korkeampi. Toisaalla tässä lehdessähän on taulukko, jonka mukaan Elviksen jäsenten Teostosta saamien vuoden 1997 tilitysten keskiarvo oli 41.685 mk.

(Tässä havaintoesimerkki siitä, mitä eroa on tulojen mediaanilla ja tulojen keskiarvolla: Oletetaan, että on kolme tekijää, joista yhden tulot ovat 1.000 mk, toisen 10.000 mk ja kolmannen 100.000 mk, niin näiden mediaani eli keskiluku on 10.000 mk. Keskiarvo sen sijaan on 37.000 mk. )

Tässä tutkimuksen tuloksista kertovassa jutussa käsitteellä ”keskimäärin” tarkoitetaan keskilukua eli mediaania. Ja tulot tarkoittavat tuloja vuodessa.

Vastaajien musiikin luomisesta saama tulo muodostuu pääosaltaan Teoston kautta saaduista tekijänoikeuskorvauksista. Muuta tuloa he saavat tekijöinä selvästi vähemmän. Muut tulot kertyvät mm. tilauspalkkioista, nuottirojalteista, sekä näyttämö-, mainos-, tv- ja radiomusiikin säveltämisestä.

Suurin osa kevyen musiikin tekijöistä sai tuloja myös musiikin esittäjänä. Valtaosa muistakin tuloista liittyi tavalla tai toisella musiikkiin (musiikkiin liittyvä opetustyö, kirjoittaminen, äänitteiden tuottaminen jne.). Vakavien säveltäjien kaikki tulot liittyivät musiikkiin. Opetustyö oli heillä vielä selvästi yleisempää kuin elvisläisillä.

Vakavan musiikin säveltäjien kaikista tulolähteistä saadut keskitulot olivat 164.800 mk. Kevyen musiikin puolella vuosittainen keskitulo oli 147.700 markkaa. Musiikin luomisesta saatuja tuloja oli siis molemmilla ryhmillä kymmenesosa tai vähemmän kokonaistuloista.

Kevyen musiikin tekijöistä vain joka kuudes sai apurahaa. Vakavan musiikin säveltäjien keskuudessa apurahoilla eläminen on huomattavasti yleisempää: runsaat 40 prosenttia ilmoitti kyselytutkimuksessa saaneensa apurahaa säveltämistyötä varten ja monet vastaajat pitivätkin apurahaa hyvin merkittävänä tulotason nostajana ja toimeentulon vakauttajana. Valtion taiteilija-apurahaa sai 25 % Suomen Säveltäjien jäsenistä ja 3 % elvisläisistä.

Jos lasketaan yhteen musiikin tekemisestä saadut tulot ja apurahat, päädytään seuraavaan laskelmaan: vakavan musiikin tekijät saivat yhteensä keskimäärin 54.500 mk ja kevyen musiikin tekijät keskimäärin 33.000 mk. Tällaista yhteenlaskua ei tutkimuksessa ole tehty, ja tarkkaan ottaen se on vain suuntaa antava. Joka tapauksessa näyttää siltä, että vaikka Suomen Säveltäjien jäsenet saavat Teostosta keskimäärin pienemmät tulot kuin elvisläiset, niin Teoston ulkopuolelta saamillaan suuremmilla sävellystuloilla ja apurahoilla he ajavat kirkkaasti ohi elvisläisten.

50000 ruplaaSuuret vuosittaiset vaihtelut säveltämisestä, sanoittamisesta ja sovittamisesta saaduissa tuloissa ovat ominaisia suomalaisille musiikintekijöille. Tosin tulotietoja on kysytty vain yhdeltä vuodelta, eikä tarkkaa kuvaa vaihtelujen jyrkkyydestä saada lukujen muodossa. Sanallisten vastausten mukaan vakavan musiikin säveltäjien keskuudessa merkittävin tulojen vaihteluun vaikuttava seikka näytti olevan apurahojen saamisessa tapahtuneet muutokset. Kevyen musiikin tekijöiden keskuudessa tulojen vaihteluun vaikuttavat tekijän uran aikana tekemien teosten määrän kasvaminen ja heidän teostensa lisääntynyt julkinen esittäminen.

Vastaajat kokivat taloudellisen asemansa pääosin epävarmaksi. Kevyen musiikin tekijöistä puolet ja vakavan musiikin säveltäjistä noin 40 prosenttia kokee taloudellisen tilanteensa säveltäjänä, sanoittajana tai sovittajana heikoksi. Elvisläisistä 43 prosenttia arvioi tulevaisuutensa Suomessa musiikin tekijöinä huonoksi ja 21 prosenttia arvioi näkymiä hyviksi. 22 prosenttia näki tulevaisuudessa sekä hyvää että kielteistä ja 14 prosenttia suhtautui tulevaisuuteen ”neutraalisti”.

Menestymisen mahdollisuudet ovat useimpien mukaan kaupalliset ehdot täyttävän musiikin puolella. Osa vastaajista näki lisääntyneen kaupallisuuden uhkana, joka luo kasvavia menestymisen paineita musiikintekijöille.

Vastaajat ovat luomistyössään kohtuullisen aktiivisia. Elvisläisten vastaajien vuosina 1994-1999 luomien teosten määrä oli keskimäärin 70. Aktiivisin neljännes oli tehnyt vähintään 150 teosta.

Tutkimuksen tuloksista riittää raportoitavaa ja kommentoitavaa myös seuraaviin Selviksiin (kts. myös tämän lehden pääkirjoitus). Tulokset ollaan myös tiivistämässä monisteeksi. Lisäksi aihetta käsitellään Teostoryssä. Tutkimuksesta tiedotusvälineille lähetetty tiedote (jonka Teoston työvaliokunta oli hyväksynyt) korosti ehkä turhaankin säveltämisestä saatujen keskitulojen alhaisuutta otsikolla ”Sävellystyö ei elätä tekijänsä”. Yhtä hyvin tutkimuksesta voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomessa voi elää myös säveltämisellä, sanoittamisella ja sovittamisella, vaikkakin se tekijöiden enemmistölle on taloudellisessa mielessä sivutoimi. Henkisestihän se on useimmille elämän tärkein asia.

Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan Mediaryhmän kotisivulta. Ne Elviksen jäsenet, jotka haluavat lukea koko tutkimuksen perinteisessä paperimuodossa, voivat ottaa yhteyttä toimistoon.

  • Kymmenesosa elvisläisistä saa musiikin tekemisestä tuloa yli 135.920 mk/v
  • Elvisläiset saavat keskimäärin tekemisestä tuloa 15.000 mk/v
  • Näistä bruttotuloista verotuksessa on hyväksytty keskimäärin 4.000 mk:n vähennykset
  • Vakavan musiikin säveltäjien kokonaistulot ovat keskimäärin 164.800 mk/v
  • Kevyen musiikin tekijöiden kokonaistulot ovat keskimäärin 147.650 mk/v
  • Lähes puolet vakavista saa apurahaa, keskimäärin 42.500 mk/v
  • Kuudesosa elvisläisistä saa apurahaa, keskimäärin 18.000 mk/v

Martti Heikkilä

Hyväksytyt henkilökohtaiset verovähennykset

Selitys taulukoihin:

F 90 on luku, jonka yläpuolella on kymmenesosa vastaajista

Yläkvartiilin yläpuolella on yksi neljäsosa vastaajista ja alapuolella kolme neljäsosaa

Mediaani on luku, jonka yläpuolella on puolet vastaajista ja alapuolella toinen puoli

Alakvartiilin alapuolella on yksi neljäsosa vastaajista ja yläpuolella kolme neljäsosaa

F 10 on luku, jonka alapuolella on kymmenesosa vastaajista

n on vastanneiden lukumäärä (se vaihtelee eri kohdissa, koska kaikki eivät ole vastanneet (ainakaan riittävän selvästi) joka kohtaan

Taulukosta voi lukea esimerkiksi sen, että musiikkiin liittyvistä verovähennyksistä noin puolet liittyi elvisläisillä musiikin luomiseen.

Tekijänoikeuskorvaukset Teostolta

Vakavan musiikin säveltäjistä 90 prosenttia ja kevyen musiikin tekijöistä 96 prosenttia ilmoitti saaneensa tekijänoikeuskorvauksia Teostolta. Vakavan musiikin säveltäjien Teostolta saamat korvaukset vaihtelivat 0 markan ja 370.000 markan välillä; kevyen musiikin tekijöiden korvaukset asettuivat 0 markan ja 920.000 markan välille. Vakavan musiikin tekijöiden Teostolta saama keskikorvaus (mediaani) oli 6.500 markkaa ja kevyen musiikin säveltäjien, sanoittajien ja/tai sovittajien keskikorvaus (mediaani) oli 12.000 markkaa.

Muut kuin Teostolta saadut sävellys-, sanoitus- ja/tai sovitustulot

Vakavan musiikin säveltäjistä 66 prosenttia ja kevyen musiikin tekijöistä 43 prosenttia ilmoitti saaneensa sävellys-, sanoitus- ja/tai sovitustuloja joltakin muulta taholta kuin Teostolta. Vakavan musiikin säveltäjien muulta taholta kuin Teostolta saamat sävellystulot vaihtelivat 0 markan ja 300.000 markan välillä; kevyen musiikin tekijöiden muulta taholta kuin Teostolta saamat sävellys-, sanoitus- ja/tai sovitustulot asettuivat 0 markan ja 250.000 markan välille.

Elvisläisten tulolähteet

Kaavio osoittaa kuinka suuri osa vastaajista ilmoitti saaneensa tuloja näistä lähteistä. 96 prosenttia sai Teostosta, 64 prosenttia esittämisestä jne.

Tekijöiden kokonaistulot

Suomen Säveltäjien jäsenten keskitulo on 17.150 markkaa korkeampi kuin elvisläisten. Yläpäässä (F90) elvisläiset tienaavat hiukan enemmän kuin vakavat.

Kaikki sävellys-, sanoitus- ja/tai sovitustulot

Eniten tienaava kymmenesosa yltää tekijänä tuloihin, joilla pysynee leivässä. Tosin nämä ovat bruttotuloja, eikä niistä ole vähennetty verotuksessa hyväksyttyjä kuluja. Palkansaajaan verrattuna ne eivät myöskään kerrytä sosiaaliturvaa.

Teksti: Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2001

Selaa lehden artikkeleita