Musiikintekijät -logo

PAHIS

Mikko Kuoppala Haastattelu

PAHIS

Mikko Kuoppala kirjoittaa ihmisyyden pimeitä puolia Pyhimyksen räppeihin.

Kuoppala ei liiemmin nauti kameran kohteena olemisesta, ja siksi vakavasta ilmeestä on tullut osa Pyhimyksen henkilöbrändiä. Hymykuopat tulevat esiin kun kuvaussessio päättyy. Haastattelutilanteessa Kuoppala on helposti lähestyttävä, avoin ja puhelias.

”Mä olen ollut jo koulussa tosi äänekäs ja huomionkipeä. Hölöttänyt koko ajan jotain. Samaan aikaan olen tarkkaillut ulkoapäin sitä pelleä. Nyt teen samaa työkseni”, hän sanoo.

”Olen introvertti, siksi itsereflektio on mulle luontaista.”

Mun sisäistä maailmaani ei voi tavoittaa kukaan, lausuu Pyhimys biisissä Saaret ovat alkaneet kiehtoa minua.

”Ajattelen, että ihmisen sisäiset ajatukset eivät ole sanoja tai kuvia, vaan joitakin oivalluksen tunteita. Se on musta tosi mielenkiintoista. Miten ne voi jakaa sanojen ja musiikin muodossa, tai haastattelujen?”

Viimeisimmän vuoden aikana median kiinnostus on keskittynyt, enemmän kuin koskaan ennen, henkilöön Pyhimyksen musiikin takana. Pyhimys hyödyntää tilanteen julkaisemalla seuraavaksi levyn, jonka nimi on MIKKO.

Sosiaalisen median kanavillaan hän kertoo tulevasta levystään:

”En halua sanoa, että kyse olisi silti mistään henkilökohtaisemmasta albumista sinänsä, vaan enemmänkin itsereflektiosta sen kautta miten ihmiset heijastaa mulle mun omaa kuvaa niiden käsitysten kautta. Tää on tavallaan identiteettipoliittinen teko, eli haluan ottaa sen tarinan mun omaan hallintaan ja kertoa sen just niin vääristellen, kuin itse valitsen.”

Tammikuussa julkaistava MIKKO on Pyhimyksen seitsemäs soololevy. Edellinen, Tapa poika (2018), on myynyt tuplaplatinaa. Sen toinen single Jättiläinen oli vuoden 2018 striimatuin biisi.

Pyhimys on suositumpi ja työllistetympi kuin koskaan. Viime kesänä hän teki yhteensä puolensataa keikkaa soolona ja eri kokoonpanoissa (Saimaa, Teflon Brothers). Viime Emma-gaalasta Pyhimys roudasi työhuoneelleen 6 pystiä. Hän voitti kaikki sarjat, joissa oli ehdolla.

Kuoppala sai vuoden 2019 Juha Vainio -sanoittajapalkinnon ”kyvystä pukea ikuisuusaiheet ajankohtaiskuosiin ja ajankohtaisaiheet tarinoiksi, jotka tekevät yleisestä yksityistä ja päinvastoin”. Kuoppala tekee tekstejä, jotka jättävät kuulijalle ajattelun ja löytämisen vaivan ja vapauden, sanotaan palkitsemisperusteluissa.

Kuoppala aloitti uransa Pyhimyksenä julkaisemalla omakustanteita. Ensimmäisen nimi oli Poikkeustapaus, koska soolohomman piti olla vain harha-askel.

”Heikki ja Voli meni inttiin, ja aloin tekee soololevyä ikään kuin itselleni. Silloin syntyi Pyhimys-hahmo”, Kuoppala kertoo.

Heikki Kuula ja Voli ovat Kuoppalan nuoruudenystäviä, joiden kanssa hän teki ensimmäisiä räppikokeilujaan Helsingin Malminkartanossa vuosituhannen vaihteessa. Äkkiväärää bilepoppia tekevän Teflon Brothersin kolmikko perusti vuonna 2006.

Kuoppala kertoo, että Pyhimyksen omin tapa kirjoittaa hahmottui jo ensimmäisillä soolojulkaisuilla.

”Omasta mielestäni en ollut silloin yhtään naiivi, ja pateettisissa teksteissä oli jo silloin muka ironiaakin. On ne ekat jutut silti hävettävää kuunneltavaa.”

Pyhimyksen soolotuotantojen tekstit ovat omakohtaisia ja pohdiskelevia, ja niistä puuttuu räpille tyypillinen vakuuttelu omasta paremmuudesta.

”Mulle ei oo ikinä ollut tärkeää vertailla tekemisiäni muihin. Jos vertaan niin teen sen siksi, että erottuisin”, Kuoppala sanoo.

”En muutenkaan allekirjoita hiphopin konventioita. Kuten sitä, että misogyyninen naiskuva on ok, koska se on ’vain bilejuttu’. Miks ylipäätään mitään arvoja pitää yhdistää johonkin tiettyyn ilmaisutapaan?”

”Mun musiikissani minä-hahmo, nimestään huolimatta tai juuri kontrastina sille, ei ole hyvis vaan pahis. Koska mua on aina kiinnostanut, miksi ihminen toimii itsekkäästi.”

Ihmisen kaksijakoisuus on Kuoppalan loputtoman mielenkiinnon kohde. Hän tutkii sitä tekstiensä kautta.

”Mun musiikissani minä-hahmo, nimestään huolimatta tai juuri kontrastina sille, ei ole hyvis vaan pahis. Koska mua on aina kiinnostanut, miksi ihminen toimii itsekkäästi”, Kuoppala kertoo.

”Välillä mun teoria on, että on erilaisia aivojen kerrostumia. On se mantelitumake, joka on sellainen eläinaivo. Ja sen päällä on sosiaalinen aivo, joka yrittää selittää niitä haluja pyrkimyksiä, jotka on tiedostamattomia ja eläimellisiä. Tai sitten on liskoaivo, nisäkäsaivo ja kolmantena tasona ihmisaivo.”

”Toisaalta pohdintani saattavat olla eettisiä: onko hyvää ja pahaa olemassa, vai onko kyseessä vain sosiaalinen rakenne? Nämä on mun loputtoman mielenkiinnon kohteita, ja sen takia en ole tyytynyt siihen, että teen yhden levyn ja sitten kaikki on sanottu. Tosin melkein kaikilla Pyhimys-levyillä sanon, että nyt kaikki on sanottu. Se kuuluu brändiin.”

”Mä uskon, että ihminen on myös ne puolet, joita se ei aktiivisesti toteuta. Kuten Stephen King on sanonut, että hänen kirjojensa pahimmatkin pahikset kertovat hänestä itsestään, niin myös kaikki Pyhimyksessä on minua. Mutta en voisi elää itseni kanssa jos toteuttaisin tosielämässä kaikki ne asiat, joita toteutan levyillä”, Kuoppala sanoo.

”Mulla on enemmän ideoita ja muistiin kirjoitettuja havaintoja kuin aikaa kirjoittaa ne teksteiksi.”

Lyyrikkona Kuoppala on tuottelias. Vaikka hän onkin sitä mieltä, että kaikki aiheet on käytetty ja oivallukset oivallettu, löytyy sanottavaa aina.

”Mulla on enemmän ideoita ja muistiin kirjoitettuja havaintoja kuin aikaa kirjoittaa ne teksteiksi.”

Vielä aikaakin vähemmän Kuoppalalla on henkistä energiaa. Tietokoneen avaaminen ahdistaa. Voi mennä viikko ennen kuin hän saa kuunneltua kolmen minuutin demon.

Sitten kun Kuoppala ryhtyy toimeen, teksti syntyy usein yhdeltä istumalta ja jälki on liki valmista.

”Oon ihan alusta asti kirjoittanut ajatellen, että teksti pitää saada nopeesti valmiiksi. Jälkikäteen viilaan pois epäloogisuudet, joita tekstiin jää kirjoitus-flowssa”, Kuoppala kertoo.

”Yleensä olen tosi järjestelmällinen, mutta sanoittajana impressionisti. Kymmenen viime vuoden aikana itseluottamus on kasvanut niin, että uskon tekstin olevan hyvä jos se kuulostaa ja tuntuu hyvältä.”

Sanoitusten ei tarvitse kestää lähempää teknistä tarkastelua; tavujen laskemista ja riimikaavojen ratkomista.

Cheek puhuu Palefacen 13 kertaa kovempi -kirjassa siitä, kuinka orjallisen tarkka hän on riimien kanssa. Mä oon ihan päinvastainen. Saatan rimmata kaksi kertaa samassa biisissä minä ja sinä, mikä on riimiteknisesti erittäin köyhää.”

”Oon ennemminkin puhuja tai luennoitsija kuin räppäri. Mä ajattelen aina sitä, miten kuulija kuulee lauseen.”

Kun Pyhimys tulkitsee tekstejään, hän keskittyy eri asioihin kuin räpissä ”pitäisi”. Olennaisinta ei ole se, että tavut osuvat iskuille vaan se, miten teksti tulee ulos mahdollisimman luontevasti.

”Toki yritän tehdä musaa mukailevia rytmityksiä, mutta se ei ole ikinä prioriteetti”, Kuoppala sanoo.

”Oon ennemminkin puhuja tai luennoitsija kuin räppäri. Mä ajattelen aina sitä, miten kuulija kuulee lauseen. Mietin, mitä asioita painotan ja sitä, kuinka pitkiä pitkät tavut on ja miten tauotan lauseita. Se on hienosäätöä, ja jopa snare-saundin vaihtaminen voi johtaa siihen, että mun pitää räpätä uudestaan, kun teksti ei enää osukaan biisiin samalla tavalla.”

Juha Vainio -palkinnon perusteluissa sanotaan: Pyhimyksen suosio on kyseenalaistanut käsityksen, että hitissä tekstin pitää olla helppo ja aueta ensikuulemalta. Kuoppala tekee monitulkintaisia lyriikoita, joita kuulija joutuu miettimään ja analysoimaan.

”Mun tekstien punainen lanka ei ole kronologinen. Teksteistä saattaa puuttua pari riviä välistä, ja kuulijan pitää itse täyttää ne tyhjät kohdat. Se, ettei asiaa kerrota kuin lastenkirjassa, aktivoi mieltä”, Kuoppala sanoo.

”Kuten Asa on sanonut: proosa menee eteenpäin, mut biisi menee ympäri, ympäri ja ympäri. Joka kerta kun tullaan kertsiin, pitää olla uusi motiivi tulla siihen samaan toistoon. Niin, että kertsin sisältö on tietyllä tapaa eri, vaikka se onkin sama. Nämä havainnot tekee leikistä mielenkiintoista.”

Kuoppala pyrkii siihen, että sanoitukset koskettaisivat ja olisivat muutakin kuin rytmistä hölinää.

”Hyvä lyriikka voi toki olla myös sitä, että poimii hyvän lainin ja laittaa sen oikeaan paikkaan. Vaikka olenkin Tefloneissa yrittänyt tehdä iskusävelmiä, niin se ei ole ihan mun ominta aluetta.”

Pyhimyksen soololevyillä tapaa olla kantava teema. Pyhimys & Saimaa -albumin (Olisinpa täällä 2019) sanoitusten lähtöajatus oli: Entä jos Pekka Streng olisi ollut räppäri?  Streng oli muusikko ja lauluntekijä, joka menehtyi syöpään 26-vuotiaana.

Tekstien tematiikka käsittelee kuolemaa elämän väistämättömänä osana sekä rakkauden vaikeutta.

”Ajattelen siinä, että jos äkkiä pitäisi purkaa osiin onnen lähde, niin se olisi rakkaus. Elämä on rajallista, eikä rakkaus koskaan ole täydellistä”, pohtii Kuoppala.

”On romanttista rakastua ensisilmäyksellä, mutta entä jos rakastuukin viimeisellä? Jos viimeinen kokemus on rakastuminen, onko se tragedia? Vai olisiko hienoin tapa mennä se, että saa rakastumisen kokemuksen ja kuolee siihen ilman, että se rakkaus koskaan toteutuu?”

Tapa poika -albumilla on isä-poika-teema. Kuoppala sanoo, ettei albumi kerro hänestä, vaan on ennemminkin sukupolvikokemus.

Jättiläinen-biisin kertosäkeistön Kuoppala sanoitti Heikki Salon kanssa. Hän halusi biisin asioita, joita ei itse kirjoittaisi.

Yksinään me täällä ryömitään, on mun laini ja seuraava: Ei jäätävä tuuli laula meille, se laulaa lähteneille, on Heikin. Noissa vaihtuu sivellin hyvällä tavalla. Lauseet sopii mun mielestä tosi hyvin yhteen.”

”Heikki myös kommentoi mun räppiosuuksia tyyliin: tossa on liikaa toistoa, tota mä en ymmärrä. Sain tavallaan vertaistukea ja ihmisen, joka katsoo tekstiä eri kulmasta, mikä oli tarkoituskin. Se homma meni maaliin.”

”Mä koen, että ollaan sekä tekstillisesti että tuotannollisesti poikkeuksellisen kevyen musiikin ympäröimiä, vaikka raskassävytteiset biisit voivat olla tosi voimaannuttavia.”

Mikko Kuoppala on ollut yrittäjä koko musiikkiuransa ajan. Se on hänelle luontevaa. Vuodesta 2013 hän on hoitanut yrityksensä kautta myös Johanna Kustannuksen tuotantopäällikön hommia ja ollut myös joidenkin Universalin artistien A&R. Kokemus on antanut hänelle taitoa ja työkaluja Pyhimyksen soolouran kehittämiseen.

”Mun artistitie on vaatinut sen, että oon ollut A&R. Oon oppinut paljon Rikulta (Mattila), ja oon oppinut paljon artisteilta”, Kuoppala sanoo.

”Tosi pieni osa julkaisuista menee maaliin. Siitä ei pidä ottaa itseensä. Pitää laittaa uutta spagettia pyssyyn ja katsoa, tarttuuko se seinään. Musiikkibisnes on peliä, jossa pitää olla suunnitelmallinen.”

Pyhimyksen valtti on lohduttomuus.

”Mä koen, että ollaan sekä tekstillisesti että tuotannollisesti poikkeuksellisen kevyen musiikin ympäröimiä, vaikka raskassävytteiset biisit voivat olla tosi voimaannuttavia.”

 

Artikkelissa mainitut biisit
Pyhimys: Jättiläinen, san. Väinö Wallenius, Riku Mattila, san. Mikko Kuoppala, Heikki Salo
Pyhimys & Saimaa: Saaret ovat alkaneet kiehtoa minua,  säv. Eppu Kosonen, Matti Mikkola, san. Mikko Kuoppala


Info

Mikko Pyhimys Kuoppala (s. 1981) on sanoittaja, räp-artisti, tuottaja sekä yrityksensä Yellowmic Oy:n toimitusjohtaja.

Kuoppala vietti lapsuutensa Helsingin Malminkartanossa. Hänen unelma-ammattinsa oli elokuvaohjaaja. Pyhimys äänitti ensimmäisen räppidemonsa 1999 ja julkaisi ensimmäisen soololevynsä 2004. Hänen toinen räppinimensä on Lika-Aki.

Pyhimys on artisti ja tekijä yhtyeissä Teflon Brothers (2006–), Ruger Hauer (2008–2016) ja useilla räppäreiden yhteislevyillä. Hän on tehnyt sanoituksia kotimaisille artisteille (mm. Kasmir, Diandra, Jannika B).

Kuoppala on opiskellut filosofiaa ja matematiikkaa, mutta opettajaopinnot jäivät kesken, koska musiikki vei. Hän on ensimmäinen räppäri, jolle on myönnetty Juha Vainio -sanoittajapalkinto (2019). Pyhimys oli mukana Vain elämää -ohjelman 9. tuotantokaudella (2018).

Kuoppalan perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä.


Sooloalbumeja
Salainen maailma (Monsp, 2007)
Tulva (Monsp, 2008)
Medium (Monsp, 2011)
Paranoid (Monsp, 2011)
Pettymys (Johanna Kustannus, 2015)
Tapa poika (Johanna Kustannus, 2018)

Pyhimys & Saimaa: Olisinpa täällä (Etenee ja Johanna Kustannus, 2019)

Emmat 2018
Miessolisti
Artisti (yleisöäänestys)
Hip hop / R&B
Albumi: Tapa poika
Biisi: Jättiläinen
Striimatuin biisi: Jättiläinen

pyhimys.com

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2019

Selaa lehden artikkeleita