Onko iPad soitin? Muuttuva musiikintekijyys on haaste koulutuskentälle

Tutkimus

Onko iPad soitin? Muuttuva musiikintekijyys on haaste koulutuskentälle

Erikoistutkija, FT, Riikka Hiltunen selvitti Musiikintekijöiden toimeksiannosta sitä, miten Suomessa tarjottava musiikintekemisen koulutus vastaa kansanvälisellä kentällä työskentelyn tarpeisiin.

Music Finlandin selvitysten mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Juuri tekijänoikeudet on ainoa musiikkiviennin alue, jossa nähtiin kasvua Suomessa myös pandemia-aikana. Myös tekijäjoukko on kasvanut jatkuvasti. Ennen vuotta 2006 popmusiikin teosvienti oli muutamien yksittäisten tekijöiden varassa, mutta vuonna 2022 vientibiisejä oli tekemässä 62 eri kirjoittajaa. Kaikkiaan Music Finlandin vuosien varrella keräämässä aineistossa on 180 tekijää ‒ joukko on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Keskeisiä markkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

Riikka Hiltunen kartoitti selvityksessään biisiviennin parissa jo jalansijaa saaneiden suomalaistekijöiden koulutusta, urapolkuja ja ajatuksia siitä, mitä kansainvälistyminen vaatii. Kyselyyn vastanneiden tekijöiden taustat osoittautuivat varsin erilaisiksi.

”Vain noin puolella vastaajista oli joko valmis tai keskeneräinen tutkinto musiikkialalta. Tämä ala on siitä erityinen, että monilla on tietynlaista popmusiikkiin liittyvää asiantuntijuutta pelkästään runsaan musiikinkuuntelun ansiosta. On aivan mahdollista ponnistaa musiikintekijäksi ilman koulutusta, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö koulutus voisi tarjota helpompia ja nopeampia teitä biisiviennin pariin”, Hiltunen toteaa.

”Tärkeintä on rohkeus: kuka tahansa voi pyrkiä ulkomaille musallaan, jos vaan on kova tahtotila ja 110 % usko itseensä.” (musiikintekijä)

Selvityksessä kartoitettiin biisiviennissä menestyneiden musiikintekijöiden näkemyksiä siitä, mitä kansainvälisellä kentällä toimimiseen tarvitaan. Esiin nousi musiikillisten taitojen lisäksi psyykkisiä ominaisuuksia, kuten rohkeus, röyhkeys ja hyvä itsetunto sekä taitoja, kuten englannin kielen taito, sosiaaliset taidot, verkostoitumistaidot, bisnesymmärrys ja popmusiikin historian tuntemus.

”Siinäpä monta haastetta koulutustarjontaan. Selvitykseen haastatellut koulutusvastaavat korostivat musiikintekijälinjoilla annettua psykologista tukea ja kunkin opiskelijan omiin vahvuuksiin keskittymistä, mutta vaikuttaa siltä, että kansainväliselle kentälle tähtäämiseen ja englanninkielisen musiikin tekemiseen ei erityisesti edelleenkään kannusteta”, Hiltunen kertoo.

Vastaajilta kysyttiin myös uran keskeisiä tekijöitä tai käännekohtia, jotka ovat edesauttaneet toimimista kansainvälisellä kentällä.

”Koulutuksen rooli jäi näissä vastauksissa vähäiseksi. Tärkeänä nähtiin kehittyminen biisintekijänä tai tuottajana, kustannussopimuksen tekeminen ja oikeiden co-writing-kumppaneiden löytäminen. Yksi vastaajista nosti esiin, että ensimmäinen ’oikea koulu’ biisintekoon oli työharjoittelu kustantajalla. Tällaista mahdollisuutta ei monikaan oppilaitos tarjoa tai ole välttämättä edes tullut ajatelleeksi.”

”Musiikkioppilaitoksissa opetetaan varman päälle ja oikein tekemiseen. Tarvittaisiin rohkeutta ja kokeilevaa omaperäisyyttä, jotta syntyisi taiteilijoita, eikä ns. musiikin metsureita.” (musiikintekijä)

Hiltusen raportissa nouseekin tärkeänä kehityskohteena esiin koulutuskentän ja toimialan välinen yhteistyö, joka vaikuttaa olevan Suomessa vähäistä esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Monet koulutuskentän edustajat kokevat, että toimialalla suhtaudutaan koulutukseen hieman väheksyen. Toisaalta vika voi olla myös koulutuspuolen itseriittoisuudessa – ajatellaan, ettei toimialan panosta tarvita.

Tärkeänä haasteena tutkija nostaa esiin myös resurssien puutteen, joka voi välillisesti vaikuttaa jopa biisintekijäjoukon yksipuolistumiseen.

”Moniin koulutusohjelmiin on hakijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa sisään. Kun tieto koulutuksista leviää suusta suuhun, paikat täyttyvät joka tapauksessa eivätkä oppilaitokset koe erityistä tarvetta markkinointiin. Tietyt viiteryhmät saattavat jäädä tavoittamatta. Resurssien puute vaikuttaa toki myös opetuksen sisältöön. Monet oppilaitokset ottaisivat mielellään esimerkiksi enemmän ulkopuolisia vierailijoita tai mentoreita kuin resurssit sallivat. Myös kansainvälisen oppilaitosyhteistyön luomiseen tarvittaisiin lisäresursseja.”

”Suomen musiikkiopetus on perinteiseen muusikkouteen erinomainen, mutta oli ainakin hetki sitten vielä melko lapsenkengissä co-writen ja elektronisemman musan suuntaan.” (musiikintekijä)

Erilaiset saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat tutkijan mukaan keskeinen haaste kaikilla koulutusasteilla, ulottuen koulujen musiikinopetukseen ja taiteen perusopetukseen, eli musiikkiopistojen, musiikkikoulujen ja kansanopistojen tarjontaan. Näiden osalta selvitys valotti katsauksenomaisesti, missä mennään niin sanotun musiikin luovan tuottamisen opetuksessa.

Musiikin luovalla tuottamisella viitataan kaikenlaiseen musiikillisten ideoiden kehittelyyn tai toteutukseen, joka voi olla vaikkapa improvisointia tai remixausta. Sekä peruskoulun että taiteen perusopetuksen nykyisissä opetussuunnitelmissa musiikin luovalla tuottamisella on merkittävä painoarvo. Ideaalitilanteessa siis jokainen suomalaislapsi pääsee jo peruskoulussa kokeilemaan, olisiko musiikintekeminen se oma juttu. On kuitenkin opettajakohtaista, missä määrin tämä tavoite toteutuu.

”Tässä tutkimuksessa ei selvitetty musiikkipedagogien koulutusten sisältöjä, mutta on selvää, että musiikintekemisen opettamisen valmiuksien lisäämisen pitäisi olla myös niissä keskeisessä osassa. Ja tietenkin täydennyskoulutusta pitäisi olla paljon tarjolla niitä opettajia silmällä pitäen, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten.”

”DAW haastanut meidät ihan totaalisesti, ja muutos nopeutuu koko ajan. Haaste on nimenomaan se, että me pysytään jollain tavalla edes kärryillä, koska jollei pysytä, se on kuolinisku tälle alalle.” (koulutusvastaava)

Sekä koulumaailmassa että ammatillisessa koulutuksessa suuri kysymys on myös, miten musiikintekeminen ylipäätään ymmärretään ja miten hyvin pysytään ajan tasalla siinä tapahtuvissa muutoksissa.

”Koulutusohjelmavastaavat joutuvat pähkäilemään esimerkiksi, voisiko DAW olla pääinstrumentti, jolla konservatorioon pääsee sisään, tai tarvitaanko oppilaitokseen sisäänpääsyyn nuotinlukutaitoa. Koulujen musiikinopetukseen on tuotu iPadeja, mutta kaikki opettajat eivät näe niitä soittimina.”

Hiltunen näkee musiikkikasvatuksessa ja musiikkikoulutuksessa suuren potentiaalin vaikuttaa siihen, että kansanvälisten menestyjien määrä saataisiin kasvuun.

”Lisää panostusta saavutettavuuteen, sensorit herkkinä alan muutoksille, kansainvälisen oppilaitosyhteistyön kasvattaminen ja runsaasti lisää yhteistyötä toimialan ja koulutuskentän välillä olisivat varmasti askelia oikeaan suuntaan”, tutkija summaa.

”Kansainvälisille markkinoille pääseminen tuntuu monesta erittäin haasteelliselta, jopa mahdottomalta. Ehkä siksi meidänkin opiskelijat pääsääntöisesti tähtäävät kotimaan musabisnekseen.” (koulutusvastaava

”Koulutuksesta kasvua biisivientiin! Musiikintekemisen opetuksen tarjonta, haasteet ja mahdollisuudet kansainvälistymisen näkökulmasta” -selvitys tehtiin jatkotyönä Music Finlandin Biisiviennin visiolle. Selvityksen painopiste oli musiikin tekemisen ammatillisessa koulutuksessa (ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) ja kansanopistojen ”biisintekemiseen” keskittyvissä linjoissa (vapaa sivistystyö). Lisäksi päivitettiin tilannetta musiikin luovan tuottamisen opetuksesta musiikin perusopetuksessa ja taiteen perusopetuksessa.


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2023

Selaa lehden artikkeleita