Oletusjako vai tasaava muuntelujako?

Oletusjako vai tasaava muuntelujako?

SELVIS kysyi sanoittajilta miten uusi jakosääntö on otettu vastaan käytännössä. Uudet systeemithän ovat kohta olleet voimassa vuoden. Kyselyn perusteella uudistuksissa on menty oikeaan suuntaan, mutta ainakin tasaava muuntelujako on monelle vielä outo niin teoriassa kuin elävässä elämässäkin.

KYSYMYKSET:

Tunnetko termit oletusjako ja tasaava muuntelujako? Mitä ne tarkoittavat? (Oikea vastaus täällä)

Oletko antanut teostesi uusista sovituksista muuntelulupia ja osuuksia yhdessä säveltäjän kanssa?

Onko teoksistasi tehty sellaisia versioita, joissa kustantajakin olisi antanut osuuksia sovittajalle tai kääntäjälle?

Uudessa jakosäännössä sävelen ja tekstin keskinäinen jako voi vaihdella aina 25/75 jakoon asti. Oletko tehnyt tänä vuonna teoksia, joissa jako on jotain muuta kuin 50/50?

Muita mielipiteitä uudesta jakosäännöstä?

PENNI AIRAS

1.Sanat ovat kyllä tuttuja.

2.En.

3.Ei.

4.En.

5.Tuotantoni on aika pieni, joten en ole vielä käytännössä joutunut paljon pohtimaan eri vaihtoehtoja.

ANNE KOIVUNEN

1.Tiedän. ELVISin johtokunnassa työskentelyn myötä jakosäännön kiemurat ovat tulleet tutuiksi. 

2.Kyllä!

3.No ei.

4.Kaikki ovat menneet oletusjaon mukaan.

5.Hyvään suuntaan ollaan menty. On hyvä että erityyppisissä tilanteissa voidaan sopia, koska teoksiakin on niin erilaisia.

PAULI HANHINIEMI

1.Oletusjako on vissiin semmosta, että sanottaja ja säveltäjä ovat tasoissa ja sovittajan osuus otetaan säveltäjältä. Tasaava muuntelujako on sitten joku tasaava muunneltu systeemi.

2.Vähiin on jäänyt muunteluluvan antamiset.

3.Ei. Kustantajista ei ole toistaiseksi ollut mitään hyötyä ja kokemukseni kustantajista ovat aika huonoja. Toisaalta luulen, että jos ilmaantuisi todellinen intressi uuden version aikaansaamiseksi, luulen että kustantaja voisi suostuakin. Neuvottelutaitokysymys.

4.Tänä vuonna tekemissäni biiseissä on käytetty oletusjakoa. Oman bändini Perunateatterin puitteissa teen sävellykset yhdessä Pasi Hiidenniemen kanssa ja tekstin itse. Kun juuri sain listan uusista teoksista Teostosta ja näin osuudet, tunsin piston sydämessäni ja ajattelin, että hänen panoksensa teokseen on kyllä suurempi kuin 25%, joten jatkossa varmasti sovittelen Pasin osuudet suuremmiksi.

5.Kaiken kaikkiaan hyvä, että tapauskohtaisesti voi ja täytyykin nyt sopia enemmän. Neuvotteluiden lähtökohdaksi oletusjako on sopiva. Syyt eri jakoihin pitäisi olla itse biisissä.

JUKKA ITKONEN

1.Tiedän mistä on kyse.

2.En vielä. Tänä vuonna olen tehnyt satukirjan ja runokirjan ja aika vähän uusia biisejä.

3.Ei.

4.En vielä.

5.Aika vähän.

PEKKA LAAKSONEN

1.Olen kuullut kyllä. Oletan tietäväni. Kesken jääneet oikeustieteen opinnot ovat jättäneet minulle kammon pykälien pänttäämistä kohtaan.

2.Ei.

3.Ei.

4.Ei.

5.Kannattaisi varmaan paneutua aiheeseen ja soveltaa tilanteen mukaan.

TURKKA MALI

vastaa kännykkään autonratissa Alicantessa Espanjassa. Aurinko paistaa ja markkinoille menossa.

1.En.

2.Ei.

3.Ei.

4.En.

5.Kustannusoikeuden määräaikaisuus on hyvä uudistus (kaikki rahat olisi kiva saada eläessään!) ja muutenkin on oikeaan suuntaan menty.

JORMA TOIVIAINEN

1.Uskoisin tietäväni. Oletusjako on vanhan systeemin mukainen käytäntö, jossa sovittajan osuus menee säveltäjältä ja käännösosuudet sanoittajalta. Tasaava muuntelujako on yritys saada kustantaja osallistumaan tekijöiden rinnalla sovittajan ja kääntäjän osuuksiin. 

2.Olen.

3.Ei ole. Vielä.

4.En ole.

5.Tervetullut muutos, antaa pelivaraa vähän puoleen jos toiseenkin. Vielä kun saisi tuon tasaavan muuntelujaonkin toimimaan käytännössä.

PIA PERKIÖ

1.Asiayhteyden tunnen, en osaa selittää.

2.Ei.

3.Ei.

4.En

5. Uusi systeemi on reilu, 50/50 on hyvä lähtökohta. Suurempimuotoisissa teoksissa, esimerkiksi oopperassa säveltäjän täytyy tietenkin saada enemmän. On vaikeaa puhua säveltäjän kanssa rahasta ja siksi etukäteen sopiminen usein jää tekemättä. Sitä jää vain elämään toivossa, että joskus saa jonkun korvauksenkin.

JORI NUMMELIN

1.Oletusjako on se normaali jako teosilmoituskortissa. Tasaava on hämäävä… olisiko se että säveltäjältä otetaan sovittajan osuus. Taisi mennä nyt väärin.

2.Yhden kerran on ehdotettu sellaista. En sillä kertaa suostunut, mutta en vastusta ajatusta.

3.Ei.

4.En.

5.Ainoana tulee mieleen, että jotkut kustantajat ovat ottaneet tavakseen esitäyttää teosilmoituskorttinsa. Nuorempien ja kokemattomien varsinkin täytyy huolellisesti katsoa mihin nimensä pistää. Kovin paljon on vielä vanhojakin teosilmoituskortteja liikenteessä.

VASTAUS KYSYMYKSEEN 1.:

Oletusjako perustuu pitkälti vanhan jakosäännön mekanisointikorvausten jakoon, jossa sävel ja teksti ovat omat erilliset kakkunsa. Vanhassa jakosäännössähän suurin epäkohta oli se, että esityskorvauksissa sovittajan osuutta otettiin myös sanoittajalta, mutta tähän ei tarvittu sanoittajan lupaa. Nykyään siis keneltäkään oikeudenomistajalta ei voi ottaa promilleakaan pois ilman tämän allekirjoitettamaa teosilmoitusta.

Oletusjaossa sovittajan osuus otetaan säveltäjältä ja kääntäjän osuus sanoittajalta.

Manusversiossa prosentit ovat siis esimerkiksi:

säv.33,33 sov.16,67 san.50,00

tai säv.33,33 sov.16,67 san.33,33 kääntäjä 16,67

ja kustannetussa teoksessa vastaavasti:

säv.22,22 sov.11,11 san.33,33 kust.33,33

säv.22,22 sov.11,11 san.22,22 kääntäjä 11,11 kust.33,33.

Jos teosilmoituskortissa ei ole sovittu muusta jaosta, Teosto rekisteröi teoksen oletusjaon mukaan.

Tasaavassa muuntelujaossa muuntelijoiden (sovittaja & kääntäjä) osuudet otetaan tasaisesti kaikilta säveltäjiltä, sanoittajilta ja kustantajilta. Manusversiossa siis esimerkiksi:

säv.41,67 san.41,67 sov.16,67

ja kustannetussa versiossa:

säv.29,63 san.29,63 sov.11,11 kust.29,63

Petri Kaivanto Tasaava muuntelujako voidaan valita rastimalla teosilmoituskortissa kyseinen vaihtoehto. Tällöinkään ei tarvitse täyttää itse mitään prosenttilukuja.

Muu jako voi olla esimerkiksi seuraava:

säv. 27,78 san 27,78 sov 11,11 kust 33,33.

Tällöin prosenttiluvut on kirjoitettava oikeaan pystysarakkeeseen kunkin kohdalle erikseen.

Petri Kaivanto

Muistettavaa

Jotta vuoden 1998 esityksistä saisi tilityksiä, on uusia teoksia ja teosversioita koskevien teosilmoitusten oltava Teostossa viimeistään 15.1. 1999. On myös hyvä muistaa, että sovitusversioita koskevat teosilmoitukset on nykyisin toimitettava Teostoon jo ennen kuin tätä sovitettua versiota esitetään. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että sovittajalta jäävät osuudet saamatta ennen sovitusversion rekisteröintiä raportoiduista esityksistä. Sovitus voidaan myös rekisteröidä alustavasti, jos sovittaja lähettäessään sovituslupapyynnön toimittaa siitä kopion Teostoon. Tässä kopiossahan ei vielä ole säveltäjän ja mahdollisten muiden oikeudenhaltijoiden allekirjoituksia. Sen perusteella Teosto voi jo kuitenkin “varata rahaa” sovittajaa varten.

Teosilmoitusten kannalta tärkeä päivämäärä on myös 31.8. Siihen mennessä on teosilmoituksen oltava Teostossa, jotta se varmasti ehtii mukaan tallennekorvausten tilitykseen saman vuoden alkupuoliskolta. Tämä tilityshän tapahtuu yleensä joulukuussa. Tallennekorvauksia voi esityskorvauksia helpommin saada myös takautuvasti.

Takautuvasti ei sen sijaan (ainakaan näillä näkymin) ole toivossa korvauksia niille sanoittajille, joiden manusteksti oli liitettynä kustannettuun sävellykseen ennen kuin jakosääntöä tältä osin kesällä 1997 muutettiin. Ennen tätähän kustantaja sai sanoittajankin osuudesta kolmanneksen vaikka sillä olisi ollut sopimus vain säveltäjän kanssa. Nythän tätä ei enää tapahdu ja Teosto on korjannut automaattisesti jaon niiden teosten osalta, jotka on rekisteröity vuonna 1991 tai sen jälkeen. Mutta jos teos on rekisteröity ennen vuonna 1991 ja siinä sävel on kustannettu mutta sanat manuksena, on sanoittajan itse ilmoitettava Teostolle haluvansa uuden jakosäännön mukaista muutosta. Jos vielä löytyy joku sanoittaja, joka ei ole tätä tehnyt, yksityiskohtaisemmat ohjeet olivat Selviksen numerossa 4/97 sivulla 26.

Lisää uudesta jakosäännöstä

Jos haluat kerrata uuden jakosäännön kiemuroita, tässä lista niistä artikkeleista ja tiedotteista, joita Elvis ja Teosto ovat tähän mennessä julkaisseet:

Elvis jäsenkirje 3.12. 1997

Elvis jäsenkirje 16.1. 1998

Selvis 1/98 s. 27

Selvis 3/98 s. 19

Teostory 4/97 s. 13-14

Teoston asiakaskirje 14.1.1998

Teoston asiakastiedote 17.6. 1998

Lue edes ”Mikään ei enää ole normaalia” (Selvis 3/98) eli aika usein kysytyt kysymykset.

Koko jakosääntö löytyy Teoston sivuilta www.teosto.fi. Tosin edelleen moni asia selviää parhaiten tarttumalla puhelimeen tai kysymällä sähköpostitse.

puhelinhaastattelut: Petri Kaivanto

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/1998

Selaa lehden artikkeleita