Musiikintekijät -logo

NPU ja NKR koolla Helsingissä

NPU ja NKR koolla Helsingissä


NPU-kokouksen osanottajat ehtivät myös Halosenniemen maisemiin
puheenjohtaja Jani Uhleniuksen johdolla. Elokuun lopun tummenevassa
illassa vaihdettiin alan kuulumiset ja todettiin, että yhteisiä uhkia
musiikintekijöillä riittää.

 
NPU ja NKR kokoontuivat Helsingissä
Tekijät kiirehtivät pohjoismaista allianssia

Pohjoismaiset tekijäjärjestöt kokoustivat elokuun lopussa Helsingissä. Kevyen musiikin tekijöiden NPU ja vakavien NKR kokoontuivat sekä erikseen että yhdessä. 28. elokuuta pidetyn yhteiskokouksen tärkein aihe oli kansainvälinen tilanne, joka tuo monenlaisia muutospaineita tekijänoikeusseurojen toimintaan.

Yhteiskokouksessa hyväksyttiin myös julkilausuma, joka osoitettiin Pohjoismaiden ja Baltian tekijänoikeusseurojen sekä NCB:n hallituksille. Tekijät toivovat seuroilta mahdollisimman pikaista toimintojen yhteensovittamista online-alueella, jotta musiikin käyttäjät voisivat neuvotella koko tätä aluetta koskevan sopimuksen keskitetysti. Käyttäjät, jotka tarvitsevat luvat ainoastaan yhden maan alueella tapahtuvaan lisensiointiin, voisivat edelleen asioida paikallisen toimiston kanssa.

Pohjoismaiset tekijät ovat huolissaan kehityksestä sen jälkeen, kun EU:n komissio antoi viime vuoden lokakuussa suosituksen musiikin tekijänoikeuksien hallinnoinnista verkkoympäristössä. Komissio pyrkii kannustamaan seuroja keskinäiseen kilpailuun ja samalla mahdollisia kilpailun esteitä pyritään karsimaan. Isot musiikkikustantajat ovat seurojen kilpailuttamisen tämän vuoden aikana jo käytännössä aloittaneet.

Tekijöiden arvio muuttuneessa tilanteessa on se, että Pohjoismaiden ja Balttian seurojen on syytä muodostaa yhteinen allianssi, joka on riittävän iso pärjätäkseen kilpailussa. NPU:n omassa kokouksessa keskusteltiin mm. siitä, tuleeko kehitys johtamaan niin sanottujen kansallisten varojen vähenemiseen ja jopa loppumiseen. Yleisin arvio oli, että ne tulevat joka tapauksessa huomattavasti vähenemään. Esimerkiksi Ruotsin SKAP:ssa kaavaillaan jo yhdistyksen vuotuisen jäsenmaksun korottamista 500 kruunusta 1.000 kruunuun, mikäli yhdistyksen saama tuki kansallisista varoista loppuu.

Genret pois myös Norjassa ja Ruotsissa

Yksi NPU-kokouksen aiheista olivat genret. Teostossahan niistä luovuttiin jo 1994 mutta Ruotsin Stim:ssä ja Norjan Tono:ssa ne edelleen ovat käytössä vaikuttaen myös suomaisten näistä maista saamaan tilitykseen. Nyt näyttää siltä, että myös Tono on niistä luopumassa ja järjestelmä on saanut yhä kasvavaa kritiikkiä myös Ruotsissa. Naapurimaassa on laskettu, että tilitysten genretuki on nykytasolla 12 miljoonaa kruunua vuodessa ja siitä ainoastaan 1,8 miljoonaa tilitetään eläville ruotsalaisille säveltäjille ja runsaat 600.000 kruunua ”aktiivisille” ruotsalaisille kustantajille. Valtaosa rahasta tilitetään ulkomaisille klassisen musiikin menestyssäveltäjille (useimmiten perikunnille) ja heidän kustantajilleen.

Niin Ruotsissa kuin Norjassa etsitään sen vuoksi järjestelmää, jossa tuki voitaisiin rajata kotimaisiin eläviin säveltäjiin. Juuri näin tehtiin Teostossa, kun genret lopetettiin ja tilalle luotiin kansallisista varoista rahoitettava partituurimusiikin tuki. Tässä uudistuksessa suurin häviäjä oli Sibeliuksen perikunta, joka siis edelleen saa huomattavia tukia Ruotsista ja Norjasta. Genretön ja kaikkia musiikinlajeja tasapuolisesti kohteleva on ainoa oikea ja kestävä periaate. Teoston tilitysjärjestelmässä laskutetut korvaukset on jo vuosia tilitetty ”euro sisään – euro ulos” -periaateella.

Tanskan Kodassakin tiettyä vanhakantaista tilitysten kulttuuripolitiikkaa edelleen on vaikka genret on sielläkin kuopattu. Tietyillä tilitysalueilla on käytössä kerroinjärjestelmä, jossa teoksen ensiesitys saa 100 %, toinen esitys 50 % ja muutaman esityksen jälkeen enää 10 %. Keinotekoinen järjestelmä suosii siis harvoin esitettäviä teoksia.

Taas kerran osoittautui, että Teoston tilitysjärjestelmä kestää parhaiten ne avoimuuden, läpinäkyvyyden ja tehokkuuden vaatimukset jota EU:n komissiokin peräänkuuluttaa. Yksi kanto Pohjoismaiden ja Balttian toimintoja tiivistettäessä voikin olla juuri siinä, miten nopeasti muut pystyvät seuraamaan Teoston esimerkkiä.

Teksti ja kuva: Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2006

Selaa lehden artikkeleita