Elävän musiikin arvo vuonna 2020 laski yli 70 prosentilla, ja tulonmenetykset ovat ainakin 360 miljoonaa. Musiikkialan ammattilaisfreelancereiden tulonmenetykset vuonna 2020 olivat noin 106,5 miljoonaa euroa. (Luvuissa on jo huomioitu OKM:n ja säätiöiden musiikkialalle jo suunnatut korona-avustukset, noin 29 miljoonaa euroa.)

Valtion budjetin ensimmäinen lisätalousarvio on valmisteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa siihen 15:ttä miljoonaa euroa jaettavaksi koko kulttuurialan freelancereille. Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on pettynyt lisätuen määrään.

”Vähintäänkin kaksinkertaista odotin. Koko menetystä olisi toki mahdoton korvata kerralla, mutta tuo summa tulee hajoamaan niin pieniin osiin, että se ei helpota kenenkään arkea. Suureksi häviäjäksi jää nyt joukko, joka massiivisten tulonmenetysten lisäksi kärsii myös surkeasta työttömyys- ja sosiaaliturvasta.”

Tuen jakaa tällä tietoa Taike. Sen tuet ovat verotonta apurahaa taiteelliseen työskentelyyn. Musiikkialan näkemyksen mukaan freelancereiden tuki olisi jaettava korvauksena menetetyistä tuloista. Hakemuksia ei tulisi arvioida taiteellisin perustein tilanteessa, jossa freelancereiden elinkeino on perustuslain vastaisesti estetty.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yritysten kustannustuen kolmatta hakukierrosta huhtikuun lopulle. Valmistelussa on huomioitu osa musiikki-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan muutosehdotuksista. Kustannustuki on kuitenkin haastava useille musiikkialan toimijoille. Sitä ei ole tarkoitettu liiketoiminnan menetysten korvaamiseen, vaan nimenomaisesti kustannusten kattamiseen.

Tapahtumaliiketoiminta on koko pandemian ajan ollut tilanteessa, jossa pitkälle toteutettu tapahtuma joudutaan perumaan pahimmillaan vain päiviä ennen sen toteuttamista muuttuvien viranomaisrajoitusten tai -suositusten vuoksi. Tällöin tapahtuman vaatiman ennakkotuotannon kulut ovat jo syntyneet, mutta kaikkien tapahtumaan kiinnitettyjen osapuolten tulot jäävät toteutumatta.

Tapahtumien takuutuen mallia tehdään niinikään työ- ja elinkeinoministeriössä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on luvannut, että se julkaistaan maaliskuun aikana.

”Jos tuen toimintamekanismit esitellään alalle luvatusti, niillä voi olla takaava vaikutus vielä tulevan kesän tapahtumiin. Jos informointi venyy, alkaa tuen vaikutus näkyä vasta syyskesän ja syksyn tapahtumissa. Tukimekanismien aikaan saamisella on siis kiire”, toteaa Kati Kuusisto, Tapahtumateollisuus ry:n hallinnon ja edunvalvonnan johtaja.

Musiikkiala ehdottaa, että tapahtumien takuutukea maksettaisiin suoraan valtionkonttorista sekä tapahtuman järjestäjälle että sen sidosryhmille (alihankkijat, välittäjäporras, artistiyhtiöt ja -toiminimet), ja yksityishenkilöille muita kanavia pitkin, jos tapahtuma peruuntuu, sen sisältö muuttuu tai kävijäkapasiteetti pienentyy oleellisesti koronan vuoksi.

Maksetun tuen tulisi perustua syntyneisiin kustannuksiin ja tehtyyn ennakkotyöhön, joka tulisi tulkita korvattavaksi kustannukseksi.

Music Finlandin johtaja Kaisa Rönkkö sanoo, että valtionhallinto on kuullut musiikkialaa, mutta siltä puuttuu kokonaisnäkemys musiikkialan ekosysteemin kokonaistarpeista. Alan ekosysteemi on erityinen, ja se pitäisi ottaa kokonaisuutena huomioon tukimuotojen valmistelussa. Selviytyäkseen kriisistä musiikkiala tarvitsee pikaisesti myös exit-suunnitelman sekä pitkän tähtäimen rakennetuen.

”Aidosti on nyt myönnetty, että musiikkialan rakenteet eivät ole olleet tuttuja. Se on ymmärrettävää ja anteeksiannettavaa. Mutta nyt kun on vuosi menty kriisissä, toivoisin päätöksentekijöiltä luottamusta alan esittämiin ratkaisumalleihin”, Rönkkö summaa.

”Koko kulttuuriala on koonnut ihan fantastisesti rivit kuntoon, ja meillä on analyyttiset ratkaisumallit ja tilastot. Toivoisin, että niitä nyt katsottaisiin. Se säästäisi kaikkien resursseja. Koen turhautumista siitä, ettei ole poliittista tahoa, joka veisi asiamme maaliin. Sen eteen teemme nyt hartiavoimin töitä.”

Artikkelin lähteenä on käytetty Music Finlandin lausuntoa, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2021 ensimmäiseksi talousarvioksi.