Verkossa velloo yhä enemmän rahaa ja liikemiehen vainulla varustetut tahot heittävät kilvan omia vieheitään nettivesistöön. Nettikauppa kannattaa, koska siinä logistiset kustannukset jäävät pakostakin pieniksi. Perinteinen postimyynnin tapainen nettilevymyynti saa ensi vuoden alusta rinnalleen digitaalisen nettijakelun, joka mahdollistaa musiikin imuroinnin suoraan kotitallentimelle.

Musiikin digitaalisen verkkokaupan on virallisesti aloittamassa ensi vuoden alussa ainakin kolme yritystä. Esitimme muutaman aiheeseen liittyvän kysymyksen näiden edelläkävijöiden luotseille; Pokon Epe Heleniukselle, Smok:n Bianca Moralesille ja Levy-yhtiön Ari Tiaiselle (Toim.huom.Tämä on aika pitkä sivu, nämä haastattelut sivun loppupuolella). Asiantuntijalausunnoista kiitämme Muusikkojen Liiton Ahti Vänttistä, Gramexin Lauri Rechardtia, oik.tiet. tohtori Marjut Salokannelta sekä Teostoa, jonka kotisivulta löytyvät selkeät lupaehdot internet-musiikin käytölle.

Streamingiä ja down loudausta

Digitaalinen musiikin verkkokauppa myy tiedostoja. Siis ykkösiä ja nollia, jotka soivat ja kuulostavat musiikilta. Nettimusiikkia voi virallisesti ostaa ja imuroida kahdella tavalla. Streaminginä, jolloin nettisurfailija voi tilata haluamansa biisin ja kuunnella sitä vaikka tauotta vuorokauden ajan. Tämä muistuttaa 24 tunnin jukeboksia tai radiolähetystä. Toinen tapa on down loudaus, jolloin musiikkia voi tallentaa omalle kotitallentimelleen; kirjoittavalle cd:lle, mp3-soittimelle, minidiscille tai vaikkapa kasetille.

Tulevaisuus näyttää, missä laajuudessa tämä DPD-palvelu (Digital Phonogram Delivery) eli musiikkitiedostojen jakelu tulee korvaamaan äänitteiden fyysistä jakelua. MP3.com on vasta vuoden ikäinen amerikkalainen yritys, jonka listautuminen pörssiin viime kesänä oli menestys. Sen sivuilla oli viime syyskuussa jo 100.000 biisiä 18.000 bändiltä ja artistilta. Samaan aikaan yrityksellä oli 3,9 miljoonaa musiikin käyttäjää rekisterissään. Musiikkitarjonnasta valtaosa on bändien ja artistien omaa tuotantoa. Yrityksen tuloista 90 % tulee mainonnasta eli vain pieni osa musiikin myynnistä. MP3.com on solminut sopimuksen ASCAP:n kanssa (toinen USA:n teostoista).

Maksullisen myynnin kasvaessa yleisimpiä maksutapoja lienevät alussa luotto- ja pankkikortit, mutta myös uusia maksuvirityksiä on kehitteillä. Ilmaista on, ainakin toistaiseksi, alle puolen minuutin musiikkinäytteiden kuuntelu. Näitä ilmaisnäytteitä löytyy levy-yhtiöiden esittelysivuilta tai bändien omilta kotisivuilta. Ongelmallisempaa on epävirallisempi musiikin ilmaistarjonta. Miten saada piraattien suosimassa mp3-formaatissa tapahtuva ilmaisjakelu kuriin? Padat porisevat ja tästä käydään nyt vilkasta keskustelua. Yhtään yksinkertaisemmaksi asiaa ei tee se, että kaikki mp3-formaatissa myydyt biisit eivät olekaan piraatteja. Esimerkiksi kotimaisista digijakelijoista Smok ja Levy-yhtiö suunnittelevat käyttävänsä juuri mp3-formaattia down loudattavan musiikin myynnissä.

Paljonko nettimusiikki maksaa?

Ruotsissa äänitteiden verkkomyynnin aloittava yhtiö Deodotcom (deo.com) on määrittänyt yhden imuroidun kappaleen hinnaksi noin 10 mk. Kotimaisia hinnastoja ei ole vielä saatavilla. Jos yleisesti sovittua käytäntöä ei tule, on mielenkiintoista seurata, miten eri nettimyyjät hinnoittelevat musiikkinsa.

Seuraava spekulaatio perustuu Muusikkojen Liiton laskelmiin (Muusikko-lehti 10/99). Kympin arvoisesta verkkobiisistä menee arvonlisäveroa muutama markka. Pankit rokottavat maksupalvelua kohti ainakin yhden markan. Verkkopalvelun pyörittäjä haluaa myös omansa pois, jolloin levy-yhtiölle jää jaettavaksi ainakin viisi markkaa. Tekijät haluavat verkkobiiseistä isomman tekijänoikeuskorvauksen kuin perinteisestä cd:llä myydystä biisistä (koska kyse on myös esityksestä eikä vain mekanisoinnista). Teosto perii tällä hetkellä 12% liikevaihdosta eli 1,20 markkaa (tämä markkamäärä on myös Teoston minimikorvaus). Jos biisi on kustannettu, kolmannes tekijänoikeusmarkasta menee kustannusyhtiölle ja loput taiteilijoille (= tekijöille) itselleen. Jos rojaltiprosentti olisi vain 5%, taiteilijalle (=esittäjälle) kuuluisi 40 pennin rojalti. Tällä erää on vielä arvoitus, minkälaisia sopimuksia taiteilijoihin pitäisi soveltaa nettimusiikin tapauksessa. Poikkeuksia ovat ne, jotka ovat erikseen asioista tarkasti sopineet.

Tekijänoikeusmarkkojen jako

Tekijänoikeustulot voivat olla joko tallennus- eli mekanisointikorvauksia tai esityskorvauksia. Miten jakautuvat tekijänoikeusmarkat tekijöiden ja esittäjien kesken, kun nettibiisi imuroidaan? Milloin on kyse tallentamisesta ja milloin esittämisestä? Yksi periaate voisi olla se, että down loudaus perustuu tallentamiseen, eikä esittämistä ja streaming tai yksittäisten näytteiden kuuntelu perustuu puolestaan esittämiseen. Tallentamisesta maksetaan mekanisointikorvauksia ja streamingistä maksetaan esityskorvauksia. Gramexin Lauri Rechardt toteaa nettijakelun esityskorvausten kuuluvan saman tekijänoikeuslainsäädännön piiriin kuin muukin esittäminen ja Gramexin systeemissä puolet korvauksesta kuuluu esittäjille ja puolet tuottajalle.

Se, että levy-yhtiöt ja taiteilijat eivät vaadi toisiltaan korvauksia musiikkinäytteistä, jotka ovat yhtiöiden ja taiteilijoiden kotisivuilla, perustuu jonkinlaiseen herrasmiessopimukseen. Alle puolen minuutin pätkällä ei varsinaisesti ole hintaa ja tähän pohjautuu se, että alle puolen minuutin musiikkinäytteitä voi kuunnella netistä ilmaiseksi. (Teosto tosin perii maksun, mutta se perii sen siltä, joka näytteen sijoittaa verkkoon yleisön saataville). Uudelleen mekanisointi tapahtuu asiakkaan päässä ja musiikki mekanisoituu vasta siinä vaiheessa, kun se fyysisesti imuroidaan kotitallentimelle. Silloin tallennuskorvaus on yhtä kuin levymyynti.

Tulevaisuudessa digitaalinen musiikkiäänitys voidaan heti alkuunsa varustaa vesileimalla. Watermark-käytännöstä kaavaillaan tuholaismyrkkyä piraattiötököiden torjumiseksi. Tekijänoikeuksien hallinnoimisesta vastaavat tahot tulevat tekemään parhaansa vaikuttaakseen EUn tekijänoikeuksia digitaalisessa ympäristössä sääntelevän direktiivin ja vastuukymyksiä säätelevän sähköisen kaupankäynnin direktiivin käsittelyssä.

Vesileiman kehittämisessä pisimmällä on hanke nimeltä SDMI (Secure Digital Music Initiative). Siitä kiinnostunut voi surffailla osoitteeseen www.sdmi.org. Ideana on se, että kaikkiin uusiin äänityksiin sijoitetaan vesileima, jolloin ainoastaan laillinen kuuntelu on mahdollista. Äänitteen leima on käytännössä tietyn tyyppistä kohinaa, joka ei tietenkään kuulu normaalikuuntelussa mutta jonka tietyt laitteet pystyvät tunnistamaan.

Vanha totuus on se, että teknistä osaamista löytyy myös rikollisilta. EU:ssa parhaillaan väännettävän tietoyhteiskuntadirektiivin yksi suuria kysymyksiä onkin se, että kaikenlaisen suojauksien murtamisen pitäisi olla laitonta ja myös rangaistuksen sen verran tuntuva, että se ehkäisee rikollisuutta.

Nettijakelu houkuttelee

Trendi on tällä hetkellä se, että nettijakeluun erikoistuneita yrityksiä tai yritysten kylkiäisiä, jotka kilvan tarjoavat palvelujaan artisteille ja bändeille, syntyy kasapäin. Muusikkojen Liittokin kantaa kortensa kekoon nettikauppa-asiaan, mutta ilman dollareita silmäkulmassa. Liiton ja sen osastojen omistama yhtiö ottaa pyörittääkseen verkossa toimivan musiikkikaupan.

”Haluamme tarjota väylän kenelle tahansa musiikin tekijälle tai tuottajalle, jolla on tarvittavat oikeudet taskussa. Kuka tahansa voi linkittää omilta kotisivuiltaan materiaalia. Ideologiamme poikkeaa kansainvälisten levy-yhtiöiden toiminta-ajatuksesta siten, että haluamme kaiken, mikä pankin kulujen, teostomaksujen ja arvonlisäverojen jälkeen jää käteen, rapsahtavan taitelijan tilille”, sanoo Muusikkojen Liiton lakimies Ahti Vänttinen. ”Muusikkojen Liitto haluaa olla mukana ratkaisemassa marginaali-musiikin dilemmaa (pienet kotimarkkinat, tavoittamattomat ulkomaan markkinat) ja edesauttaa pientuotannon kannattavuuden kasvua. ”

Kansainväliset levy-yhtiöt maksavat nettijakelulevyistä esiintyvälle taitelijalle samaa tai jopa alempaa rojaltia kuin tallennemyynnistä. Ahti Vänttisen mielestä tämä käytäntö on taiteilijoiden höynäyttämistä. ”Nettikauppa on luonteeltaan tekninen palvelu. Sen logistiset kustannukset ovat lähes olemattomat, koska käytännössä kysehän on vain tiedostojen välittämisestä.”

Miten käy äänitemyynnin?

Valitettavaa on, että äänitemyynnin kasvukäyrä on tällä hetkellä taittunut alassuin ja tämä johtuu pitkälle piraattimarkkinoiden kukoistuksesta ja mp3-ilmaisjakelun heilimöinnistä. Tuleeko nettimyynti muodostumaan koskaan vakavaksi uhaksi perinteisille levykaupoille? Sitä ei vielä kukaan osaa varmasti sanoa, mutta selvää on, että siitä tulee houkutteleva täky ainakin oblomov-tyyppiselle ostajalle, joka haluaa tehdä ostokset mukavasti kotilaiskanlinnasta käsin. Ei enää jonoja, ei aukioloaikoja, ei ruttuisia seteleitä, ei viuhuvia luottokortteja. Vain klikkaus hiirellä ja musiikki alkaa virrata omalle kotitallentimelle samalla kun musiikin ostaja, kotisukat jalassaan, voi kaikessa rauhassa silmäillä vaikka lempikirjaansa tai siemailla jotain virvoittavaa juomaa. Toivoa sopii, että tämä virallisempikin musiikin verkkokauppa paisuisi kuin mummon joulupitko. Silloin nettijakelun nisuista saisivat myös tekijät, esittäjät, kustantajat ja levy-yhtiöt omat rusinansa.

Miten digitaalinen verkkokauppa vaikuttaa tekijänoikeuksien hallinnointiin?

Vastaajana oik.tiet. tohtori Marjut Salokannel

”Kun puhutaan musiikin tekijänoikeuksien lisensioinnista verkkoympäristössä on ensiksi tehtävä ero fyysisiin teoskappaleisiin liittyvien tekijänoikeuksien lisensioinnin ja varsinaisen musiikin verkkolevityksen lisensioinnin välillä. Ensiksi mainittu tarkoittaa sitä, että yleensä joko äänitetuottaja tai vähittäiskauppa myy äänitteitä verkon välityksellä. Näin tekevät esimerkiksi Amazon com, Boxman, Sony Music Entertainment etc. Tämä ei sinänsä vaikuta tekijänoikeuksien hallinnointiin muuten kuin siten, että perinteiset alueelliset jakelusopimukset eivät luonnollisesti sovi globaaliin verkkokauppaan.”

”Kun taas puhutaan varsinaisesta musiikin myymisestä internetin välityksellä siten, että tilatut teokset tai kokonaiset äänitteet voidaan down-loudata joko väliaikaisesti tai pysyvästi omalle koneelle, tämä väistämättä vaikuttaa musiikin nykyisiin lisensiointikäytäntöihin. Ennen kaikkea tämä vaikuttaa musiikin tallentamisoikeuksien territoriaaliseen eli alueelliseen lisensiointiin, joka on perinteisesti tapahtunut kansallisten tai tiettyjä maaryhmiä edustavien tekijänoikeusjärjestöjen toimesta. Lähtökohtana luonnollisesti pitäisi olla, että oikeudet lisensioidaan kerralla koko maailmaa varten. Jotta lisensiointi ei keskittyisi vain tiettyihin ”edullisiin” maihin, tekijänoikeusjärjestöjen pitäisi pystyä koordinoimaan verkkolevitystä koskeva tariffipolitiikkansa. Tämän lisäksi on tietysti sovittava siitä, minkä maan tekijänoikeusjärjestö huolehtii lisensioimisesta. Ensiksi mieleen tulee tällöin musiikkipalvelun tarjoajan kotipaikan järjestö. Tekijänoikeusjärjestöjen välillä on tällä hetkellä käynnissä neuvottelut toimivien lisensiointiratkaisujen löytämiseksi.”

”Kansainvälisellä tasolla on selvästi noussut esille uusi ilmiö musiikin jakelussa: artistit alkavat itse myydä omaa tuotantoaan oman verkkosivunsa ja yhtiönsä kautta suoraan kuluttajille. Tämä koskee yhtä hyvin uusia aloittelevia bändejä kuin kuuluisia artisteja. Mikäli yksittäinen bändi tai artisti katsoo, että hän ei tarvitse tuotantoyhtyeen markkinointi- ja teknisiä palveluita, musiikin myyminen suoraan kuluttajille muodostuu kannattavaksi vaihtoehdoksi. Esimerkiksi rap-tähdet Chuck D. (Public Enemy) ja Ice T ovat ryhtyneet myymään tuotantonsa oman yrityksensä kautta verkon välityksellä. He ovat sitä mieltä, että tämä on ainoa keino säilyttää kontrolli omaan tuotantoonsa. Uudelle aloittelevalle artistille internet voi tarjota hyvän mahdollisuuden päästä julkisuuteen ja mahdollisesti saada myöhemmin levytyssopimus tuotantoyrityksen kautta. Muusikoiden piirissä keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti itsenäisen verkkolevityksen hyvistä ja huonoista puolista.”

”Äänitetuottajille verkkolevitys antaisi mahdollisuuden lisensioida koko repertuaarinsa itse ohi tekijänoikeusjärjestöjen ja he ovatkin voimakkaasti ajaneet tämän kaltaista ratkaisua. Mikäli muusikot alkavat omien yhtiöidensä kautta lisensioida tuotantonsa suoraan verkon välityksellä, myös he voivat haluta tehdä tämän ohi järjestöjen. Tulevaisuudessa tekijänoikeusjärjestöjen tuleekin pystyä joustavasti sallimaan asiakkaidensa ohjelmiston jakamisen eri käyttötapojen perusteella. Tämän on Euroopan Unionin korkein tuomioistuin todennut jo 1970-luvun alussa ns. GEMA -päätöksissään ja tänä päivänä kysymys on entistä ajankohtaisempi. Esimerkiksi MCPS, joka valvoo Englannissa mekanisoimisoikeuksia, tuo tämän mahdollisuuden selvästi esille säännöissään.”

”Kaiken kaikkiaan musiikin verkkolevitys tulee tulevaisuudessa muuttamaan olemassa olevia käytäntöjä usealla eri tasolla. Muusikoiden ja musiikin tekijöiden suhde sekä heidän tuotantoyhtiöihinsä että tekijänoikeusjärjestöihin tulee muuttumaan. Musiikin tekijöiden suhde kuluttajiin voi muuttua niiltä osin kun verkkoyritykset ryhtyvät jakamaan musiikkia suoraan kuluttajille. Tulevaisuus näyttää missä määrin uudet jakelutavat korvaavat vanhoja vai toimivatko ne niiden täydentäjinä ja uusien kuulijoiden houkuttelijoina, mikä tietysti olisi paras ratkaisu.”

Kari E. Helenius (”Epe”)

1. Milloin (Pokon) digitaalinen verkkokauppa käynnistyy?

Alunperin oli tarkoitus, että deo.com, jonka kanssa meillä on sopimus digitaalisesta jakelusta netissä, avaa suomenkielisen saittinsa joulukuussa. Nyt heillä on kuitenkin lokalisoidun saitin kanssa pieni viivästys ja he avaavat ensin englanninkielisen ”International” saitin, johon Pokonkin biisit tulevat. Ensin kaikki meidän cd:nä julkaistut kappaleet ja helmikuussa analoginauhoilta konvertoitu back-kataloogi. Silloin myös suomenkielisen deo.com sivuston pitäisi olla auki.

2. Miten nettijakelu toimii käytännössä?

Näytteitä voipi kuulostella ilmaiseksi streaminginä ja sitten maksua vastaan downloudata (en muista kuollaksenikaan mikä salaus niillä on imuroitavissa tiedostoissa). Piraattien suosimaan MP3-muotoon Deo.com pakkaa ainoastaan ilmaisjakeluun tarkoitetut, uusien tekijöiden omakustanteet, muissa musiikkitiedostoissa käytetään Microsoftin WMA-formaattia.

3. Miten nettiostokset maksetaan?

Pankkikorteilla ja luottokorteilla ensin alkuun, mutta kehitteillä on myös erilaisia verkko-kukkaro ja micro-payment ratkaisuja.

4. Mitkä ovat nettijakelun hyvät/huonot puolet?

Parhaana puolena taitaa olla maailmanlaajuisuus (ainakin vientibändeille) ja netin nopeus mediana. Huonoista mainittakoon valtava piraattitarjonta, minkä kanssa joudumme skabaamaan, varsin mittavat perusinvestoinnit, joita toki kanssamme on jakamassa deo.com ja toistaiseksi hitaahkot siirtonopeudet.

5. Miten luvat saadaan tekijöiltä ja esittäjiltä?

Jakelija (deo.com) hankkii tarvittavat tekijöiden luvat ja hoitaa korvauksista sopimisen NCB:n kautta. Esittäjille lähetämme lähiaikoina, kun tekniset yksityiskohdat on selvitetty, selvityksen projektista ja siitä heille tulevien korvausten määräytymisestä. Jos joku artisti haluaa kieltää musiikkinsa digijakelun, poistamme musiikin saitilta. En kuitenkaan usko kenenkään kieltäytyvän lisätulosta, varsinkin kun korvaus näyttäisi ylittävän reippaasti äänitemyynnin rojaltiprosentin.

6. Miten korvaukset (tallennus- & esityskorvaukset) kulkeutuvat tekijöille & esittäjille?

Tekijöiden osalta kysymys pitäisi osoittaa NCB:lle, esittäjät saavat korvaukset puolivuosittain meiltä, kuten muutkin rojaltinsa.

7. Mitä katalooginne pitää sisällään?

Suomalaista rockia, n. 6000 kappaleen masterit vuosilta 1977 – 99

8. Miten määräytyvät nettilevyjen royaltiprosentit?

Samalla tavoin kuin muussakin kolmansille osapuolille tapahtuvassa lisensoinnissa. Jakosuhteet vaihtelevat meillä eri sopimuksissa esittäjän osuuden ollessa yleensä 30 – 50 %.

9. Onko jotain aiheeseen liittyvää, mitä haluaisit vielä sanoa?

Mielestäni tämä digitaalinen Internet -jakelu on loistava nykytilaa täydentävä jakelukanava, mutta levy tulee aina olemaan SE JUTTU.

Bianca Morales / SMOK (suomalaisen musiikin osuuskunta):

1. Milloin (SMOK:n) nettijakelu käynnistyy?

SMOKin jukebox julkistetaan heti joulukuun alussa ja jo nyt voi käydä ostoksilla sähköisessä levykaupassa osoitteella: www.huiput.com (eli entinen www.netinlevy.fi). Kun palvelu käynnistyy, se löytyy osoitteesta www.smok.com/jukebox.

2. Miten nettijakelu toimii käytännössä, onko se down loudausta vai streamingia vai molempia… minkälainen tämä jukebox- projekti on?

Smok-jukebox on internetissä toimiva jukeboxi, johon Suomalaisen Musiikin Osuuskunta uploudaa jukeboxin kuukausittaiselle soittolistalle rajatun määrän biisejä /kk, joita kuulija voi tilata ja kuunnella Real Audiona (streaming-tekniikalla) omalla tietokoneellaan maksua vastaan.

Jukeboxiin liittyy myös räätälöity Custom CD-R-palvelu, jonka kautta Jukeboxin asiakkaat voivat tilata oman kokoelma-cd:n listalta valitsemistaan biiseistä. Kukin tuottaja voi itse päättää haluaako myydä yksittäistä biisiään tätä kautta vai ei. SMOK tilittää korvaukset eteenpäin.

Tulevaisuudessa biisejä voi myös downloudata mp3 tiedostona sovittua korvausta vastaan.

3. Miten nettiostokset maksetaan?

Jukebox-biisit maksetaan aluksi Soneran Internet Laskutuspalvelun maksutavoilla. Asiakas voi käyttää iNET ­ PRO-tunnuksiaan sekä GSM-maksamistapaa. Myöhemmin lisäämme myös Avant- ja Solo- verkkomaksut, joille määrittelemme minimimaksun. Jukeboxin MP3 downloudattavat biisit ja Custom CD-R-levyt (räärälöidyt CD-R:ät) tilataan/maksetaan www.huiput.fi sivuilla olevien maksutapojen mukaisesti.

4. Mitkä ovat nettijakelun hyvät/huonot puolet?

Nettijakelun hyviä puolia ovat nopeus, edullisuus, ”koko maailma avoin”. Huono puoli on se, että kun tarjonta lisääntyy, on vaikeampaa päästä esille omalla yksittäisellä tuotteellaan. Se vaati monesti kekseliästä markkinointia ja verkottautumista. Eli yhteistyö on voimaa.

5. Miten luvat saadaan tekijöiltä ja esittäjiltä?

SMOK laatii JUKEBOX-soittolista-tilauksen yhteydessä erilliset sopimukset, jotka tehdään tekijänoikeuksien haltijoiden ja äänilevytuottajien kanssa. SMOK:lla on sopimus Teoston kanssa ja SMOK edellyttää, että levy-yhtiöt hankkivat esittäjiltä asianmukaiset luvat.

6. Miten korvaukset (tallennus- & esityskorvaukset) kulkeutuvat tekijöille & esittäjille?

Koska SMOK on solminut sopimukset musiikin tallentamisesta Teoston kanssa, joka kerta kun biisi soi jukeboxissa, siitä myös suoritetaan Teostolle asianmukainen korvaus. Näin tapahtuu myös CD-R-levyjen biisien ja MP3´downloudattavien biisien kohdalla. Levy-yhtiöiden asia on sopia korvauksista esittäjien kanssa.

7. Mitä katalooginne pitää sisällään?

Tällä hetkellä SMOKin toiminta ei tähtää tuottamiseen, vaan luomme palvelupaketteja ja markkinointityökaluja kataloogien hallinnoijille sekä indie-tuottajille ja indie-kustantajille. Jos tarvetta jatkossa tulee, olemme valmiita perustamaan levymerkin.

8. Miten määräytyvät nettilevyjen royaltiprosentit?

Määrittelemme parhaillaan Teoston ja eri äänilevytuottajien kanssa ko. prosentteja erilaisille myyntitavoille, joten tulevaisuudessa voidaan yksittäisiä biisejä myydä esim. MP3-formaatilla ja kokoelma-CD-R-levyinä. Tarkkaa vastausta ko. kysymykseen ei vielä voi antaa.

9. Onko jotain aiheeseen liittyvää, mitä haluaisit vielä sanoa?

SMOKin toiminnan tavoitteena on luoda hyvä pohja suomalaisen musiikin jakelulle Suomessa ja miksei myös ulkomailla. Teemme uraauurtavaa työtä markkinointi-, koulutus- ja jakelusektoreilla, jonka vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä tähtäimellä.

Ari Tiainen ”Arska”, Levy-yhtiö:

1. Milloin (Levy-yhtiön) nettijakelu käynnistyy?

Lehden ilmestyessä on jo käynnistynyt osoitteessa www.levy-yhtio.com

2. Miten nettijakelu toimii käytännössä?

Lähdimme rakentamaan koko paketin itsenäisesti, joten laajennusmahdollisuudet ovat olemassa kaikille sektoreille. Aloitamme mp3:lla ja fyysisten tuotteiden postimyynnillä. Muutoksia voimme tehdä tarvittaessa päivittäin, esim. hintaan, joka on varmasti alussa muuttuvin tekijä sen etsiessä uomaansa.

3. Miten nettiostokset maksetaan?

Koska sirukortti-, sekä maksupalvelujärjestelmät ovat alkeellisia ja kankeita voi rakentamamme mp3:n tilaamisen maksaa puhelimitse. Soitat palvelunumeroon, saat koodin ja imuroit biisin, helppoa. Me puolestamme maksamme arvonlisäveron, teleoperaattorimaksun, teostomaksun ja bändiroyaltin.

4. Mitkä ovat nettijakelun hyvät/huonot puolet?

Äänitteiden jakelu on ajautunut murrokseen, joka on mullistamassa koko teollisuuden haaran. Puhumme piratismin noususta, Mustamäentorista mustana paholaisena, suuntaamatta katsetta kuitenkaan sinne missä musiikki liikkuu kaikkein nopeiten laittomasti ihmiseltä toiselle, eli verkkoon.

Yhtiöt ovat pari vuotta myöhässä tämän asian kanssa. Uskon fyysisen piratismin tulevan olemaan enää pisara meressä parin vuoden kuluessa linjanopeuksien kehittyessä. Se, etteivät levy-yhtiöt reagoi asiaan, pahentaa asiaa entisestään. Ihmisillä ei ole selkeää kuvaa onko mp3:sten levittäminen, tai niiden imuroiminen laillista. Nettimyynti tulee normaalin fyysisen tuotemyynnin rinnalle, tarkoituksenamme ei siis ole tuhota levykauppoja, tai muita myyntiportaita.

Nettimyynti poistaa paikkakuntarajoitteet. Sanomattakin on selvää, että Sonkajärvellä asuva Jukka diggaa ajatuksesta. Enää ei ole 300 kilsaa kauppaan, vaan voit parissa minuutissa imuroida haluamasi biisin. Kaikissa kaupungeissa ja kylissä kun ei ole mahdollista ostaa levyjä. Tämä osaltaan mahdollistaa äänitteiden myynnin kasvua. Kaikilla nuorilla on käytössään nettiyhteys, joko koulussa, tai kotona. Yliopistoissa ja kouluissa on valokaapeliyhteydet, jotka myös Helsingin keskustaan asennettiin ja laajennusta tapahtuu koko ajan. Tätä muutosta vertaisin kaapelikanavien tulemiseen 80-luvulla. Kodeissa on kuparisen puhelinlinjan kautta mahdollisuus 28800 tiedonsiirtonopeuteen, isdn:n kautta 64000:een ja tulevalla adsn:llä siitä vielä kymmenen kertaiseen nopeuteen.

5. Miten luvat saadaan tekijöiltä ja esittäjiltä?

Järjestelmämme takaa tekijöille paremman mahdollisuuden saada kappaleitaan esiin. Esim. tuotannosta poistettujen singlejen b-puolet ovat kysyttyä tavaraa ja vanhaa materiaalia ei löydy monestakaan kaupasta. Näin ollen imuroimalla on mahdollisuus päästä käsiksi näihin herkkuihin ja se lisää bändin ja yhtiön tulosta ja mikä tärkeintä, fanien tyytyväisyyttä.

6. Miten korvaukset (tallennus- & esityskorvaukset) kulkeutuvat tekijöille & esittäjille?

Meillä teleoperaattorilaskennasta tehdään selkeä royaltierottelu.

7. Mitä katalooginne pitää sisällään?

Lähes kaikki julkaisemamme biisit. Joitakin herkkuja on jätetty pois keräilijöitä ajatellen, toisaalta myös netissä on jotain mitä ei levyiltä löydy, tarkoittamatta sitä että nettimyynnin tulisi alentaa julkaisukynnystä.

8. Miten määräytyvät nettilevyjen royaltiprosentit?

Levy-yhtiössä bändit saavat 50% voitosta.

9. Onko jotain aiheeseen liittyvää, mitä haluaisit vielä sanoa?

Tietenkin herää kysymys mitä vaaratekijöitä voi seurata edellämainitun piratismin lisääntymisen lisäksi mikäli levy-yhtiöt eivät laita jalkaa oven väliin? Koko järjestelmä keskittyy teleoperaattoreille, jotka haluavat asiakkaat linjoilleen ja saavat sitä kautta rahaa. Tällöin kysymykseen tulevat musiikin suoraostot artisteilta, bändeiltä, tai levy-yhtiöiltä kertakorvausta vastaan. Teleoperaattori tulisi tämän hypoteesin mukaan jakelemaan musiikkia ja videoita ilmaiseksi sivuillaan, saaden kuitenkin tulosta ihmisten viettäessä aikaa heidän puhelinlinjoillaan, joita pitkin nettiyhteys otetaan.

Teoston 1,20 mk:n minimikorvaus tulee sulkemaan pois monia pienyrittäjiä ja demoportaan bändejä. Mielestäni Teostomaksu tulisi porrastaa netissä myytävien mp3:n liikevaihdon mukaiseksi, teleoperaattoreita lukuunottamatta. Demobändeille ja omakustantajille maksua ei tulisi langettaa.

Teksti: Kirsi Snellman

Teoston lupaehdot

• Tariffit ja muut lupaehdot ovat kokeiluluontoisia ja lupa on voimassa vain määräajan.
• Tekijäasiakkaan omalta kotisivulta Teosto perii ainoastaan 200 markan rekisteröintimaksun (kunhan sivulla on vain kyseisen tekijän omia teoksia). Kustantamattomille teoksille ei tällöin ole rajoituksia tallennusformaatin tai keston suhteen.