Musiikintekijät -logo

Musiikin laillinen nettikauppa - missä mennään?

Musiikin laillinen nettikauppa – missä mennään?

Hyvät uutiset ensin: suomalaiskuluttajille on tarjolla mukava määrä musiikin ja muun kulttuurin laillisia nettipalveluja. Ja kaksikin tänä vuonna tehtyä kyselyä kertoo, että suhtautuminen nettipiratismiin on entistä kielteisempää. Sitten huonot uutiset: nettipiratismin suosio ei silti ole vähentynyt. Suomalaiset ovat edelleen kovin innoissaan laittomista lataamoista, kuten The Pirate Baysta.

Ei luulisi olevan tarjonnasta kiinni, jos suomalaiset eivät käytä digitaalista kulttuuria laillisesti. Sitä tarjoavia sivustoja on suomalaiskuluttajia varten luotu yli 50. Sivustoista reilut 20 kauppaa musiikkia, joko ladattavassa muodossa tai tilauspalveluna.

Musiikin ostaminen digitaalisessa muodossa kasvaa kuitenkin todella maltillisesti, ja samaan aikaan äänitteiden kokonaismyynti laskee. Viime heinäkuussa Suomessa myydystä musiikista 23 prosenttia oli digimuodossa. Esimerkiksi Ruotsissa digimusiikkia ja äänitteitä myydään fifty-fifty.

Piratismista ei tykätä, periaatteessa

Kaksi tänä vuonna tehtyä tutkimusta antavat luovan työn tekijälle melkein aihetta maltilliseen ilakointiin, sillä niistä käy ilmi, että asenteet piratismiin ovat melkoisen kielteisiä. Hymy hyytyy kuitenkin saman tien. Kyselyistä ilmenee, ettei piraattikielteisyys ole siirtynyt periaatteista käytännön tasolle.

Lyhty ry:n kesällä julkistama tekijänoikeusbarometri kertoo, että 85 prosenttia suomalaisista tietää nettipiratismin olevan laitonta. Vain 14 prosenttia suomalaisista hyväksyy piraattien imuroinnin ja kolme prosenttia niiden levittämisen. Varsinkin nuoret (15-24-vuotiaat) suhtautuvat piraattihommiin kielteisemmin kuin vielä vuonna 2009.

Mutta samasta tutkimuksesta ilmenee myös, että joka viidennessä kodissa imuroidaan muutakin kuin lattioita. Nuorten arvion mukaan – joka lienee todenmukaisempi – peräti joka toisessa kodissa imutetaan piraatteja netistä.

Taloustutkimus Oy:n alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan lailliset nettikaupat ja -palvelut ovat suomalaisille entistä tutumpia. Kaikista vastaajista 40 prosenttia ja alle 35-vuotiaista 70 prosenttia tunsi  nettikauppoja ja palveluita, muttei välttämättä ollut käyttänyt niitä.

Lisäksi kysely kertoo, että yli 75 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei musiikin, elokuvien, sähköisten kirjojen ja pelien laiton lataaminen ole hyväksyttävää. Toisaalta, lähes neljännes 15-24-vuotiaista ja viidennes 25-34-vuotiaista vastaajista ilmoitti käyttävänsä laittomia palveluja.

Käytännössä piraatit houkuttelevat

Suurin ja suosituin BitTorrent-tiedostonjakoa käyttävä sivusto, The Pirate Bay, on kävijämäärältään maailman 90. suosituin nettisivusto. Suomi saa kyseenalaisen kunnian: meillä se on kävijämäärältään 27. suosituin nettisivusto. Vain ruotsalaiset, kroatialaiset ja serbialaiset käyttävät tätä piraattilataamoa ahkerammin kuin suomalaiset.

Toiminnanjohtaja Antti Kotilainen TTVK:sta (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry) painottaa, että piratismin nujertaminen vain laillisia latauspalveluja lisäämällä ei ole onnistunut. Hänen mukaansa tarvitaan uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan nykyistä tehokkaammin puuttua ja estää Suomen ulkopuolelta suomalaisille tarjottavat laittomat palvelut, kuten esim. Pirate Bay.

– Huolestuttavaa, että harmaan talouden piraattimarkkinat vetävät suomalaisia yhä puoleensa, vaikka maksullisten laillisten palvelujen lisäksi on tarjolla mahdollisuus kuunnella musiikkia vaikka ilmaiseksi ja ihan laillisesti.

Kotimaisen nettikaupan haasteita

Piraattimarkkinat eivät toki ole laillisen nettikaupan ainoa haaste. Marko Alanko mm. DigiAnttilaa, CM Storea, Radio Rock Storea, NRJ kauppaa, DNA musiikkikauppaa sekä MTV3.download.fi-palvelua ylläpitävästä Securycast Oy:stä toteaa, että 23 prosentin arvonlisävero hankaloittaa suomalaisten kaupanpitäjien hintakilpailua esimerkiksi monikansallisen iTunesin kanssa, joka maksaa huomattavasti pienempää arvonlisäveroa.

Verotuskäytäntöä pitäisi Alangon mukaan yhdenmukaistaa ympäri Eurooppaa, etenkin kun kauppaa tehdään verkossa yli rajojen. Tässä kannattaa huomioida myös se kansallinen kulma, että monikansallisen kilpailijan keräämät verorahat tilittyvät toisiin maihin.

– Toinen haaste, kun puhutaan pelkästä musiikista, on kauppiaalle jäävä kateprosentti. Siinä on vielä viilaamista, jotta kauppias pystyisi merkittävästi investoimaan markkinointiin ja liiketoiminta-alueen kehittämiseen.

Myydyn levyn verottomasta hinnasta valtaosan ottaa nykyisin levy-yhtiö, yleensä 70-80 prosenttia. Kauppapaikka ottaa 10-15 prosenttia. Tekijöiden ja kustantajien yhteinen osuus on Teoston nykytaksalla 8 prosenttia. Levy-yhtiö tilittää osuudestaan artistille sen, mitä levytyssopimuksessa on sovittu.

Alanko muistuttaa, että musiikki ei ole enää ainoa sähköisen kaupan tuote, vaan sen kanssa maksavista asiakkaista kilpailevat yhä enenevässä määrin kirjat, pelit ja elokuvat.

Artikkelin lähteitä:

www.ifpi.fi/uutiset

www.antipiracy.fi/ajankohtaista

www.kulttuuri.net/tekijanoikeus

Lista laillista digikulttuuria tarjoavista sivustoista: www.dwnld.fi.

Teksti: Sanna Korkee

Kuva: Esa Vehmassalo

***

Meteli.net Downloads

Meteli.netin mp3-kauppa, josta löytyy 12 miljoonaa kappaletta ilman kopiorajoituksia, rekisteröintipakkoa tai erillisen ohjelman asentamista. 24-7 Entertainmentin alustan päällä pyörivä kauppa tarjoaa monipuolisia hakumahdollisuuksia.

Riippumaton tekijä ja artisti voi hyödyntää Metelin yhteistyötä Record Union -jakelijan kanssa ja saattaa musiikkiaan Meteliin sekä tärkeimpiin musiikkipalveluihin (Spotify, iTunes, Amazon, eMusic, Nokia jne) maailmanlaajuisesti.

Record Union ei peri kuukausi- tai vuosimaksuja, välityspalkkio myytävästä musiikista on 15 prosenttia.

http://www.meteli.net/downloads

Equal Dreams

Musiikkikauppojen yhteisö, johon kuka tahansa voi perustaa oman kaupan ja poimia sinne myytäväksi mitä tahansa Equal Dreamsin katalogista löytyvää musiikkia. Myynnistä saa 5 prosenttia. Kaupassa on myös haku koko katalogiin.

Mikäli musiikin tekijä haluaa tuoda omaa musiikkiaan katalogiin, hänen tulee varmistaa oikeudet myyntiin muilta oikeudenomistajilta.

Oman kappaleen myynnistä myyjä maksaa välityspalkkion 15 prosenttia tai kuitenkin aina vähintään 10 senttiä. Musiikkikaupan pitäminen on ilmaista ja myös fanituotteiden postimyynti on mahdollista. 

http://www.equaldreams.com

The DigiLabel

Digitaalisen sisällön jakelukanava, jonka avulla myös indie-bändit ja -artistit voivat saada tuotteensa digitaalisesti myytäväksi useisiin kauppapaikkoihin (DigiAnttila, CM Store, Radio Rock Store, NRJ kauppa, DNA musiikkikauppa sekä MTV3.download.fi-palvelu).

Sopimusehdot saa selville, kun täyttää yhteystietolomakkeen palvelun nettisivuilla.

http://www.digilabel.fi

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2011

Selaa lehden artikkeleita