Musiikintekijät -logo

Musiikin ihmeitä osa 1

Musiikin ihmeitä osa 1

Olen ihmetellyt seuraavia asioita silloin kun uni ei ole tullut ja on ollut senteistä pulaa, siis usein.

Piirros: Vesa Huhtala

Viulusta

Vanha viulu on kummallinen soitin. Kaksisataa vuotta vanha sikarilaatikko, jossa on siellä täällä uhanalaisesta afrikkalaisesta puusta vuoltuja palikoita. Siihen on pingotettu aikoinaan eri elukoiden suolia. Sitä hangataan pihkalla käsitellyillä uroshevosen perskarvoilla. Naaras ei käy, koska se on pissinyt jouhensa pilalle tähän tarkoitukseen. Pintaan on laitettu monenmoista ihmeellistä ainetta: mm. pirtuun liuotettuja koppakuoriaisten kuoria. Parhaimmillaan litku on värjätty melkein nälkäänkuolleen, pelkkiä mangon lehtiä syöneen lehmän virtsalla. Ja sitten tämä eläin-, erite- ja puukokoelma maksaa miljoonia euroja. Aina kun näen kauniin ja eteerisen naisviulistin soittavan iltapuvussaan, en voi olla ajattelematta sitä, siis tuota edellä mainittuakin.

Populaarimusikista

Pura ja kokoa uudelleen -kloonibiisistä ja sen esittäjästä (joka on myös klooni), tehdään kolmen minuutin musiikkivideo. Tämä yrite-ja huuhaakokoelma maksaa myös miljoonia euroja. Aina kun näen kauniin ja eetteröidyn naissolistin pomppivan lähes puvuttaan, en voi olla ajattelematta sitä, siis tuota tämänkin edellä mainittuakin.

Orkesterimusiikista

Siteeraan Eero Hämeenniemeä: ”On tosi kummallista että säveltäjä ährää kuukausikaupalla kammiossaan ja sitten pitää viidenkymmenen ihmisen pukeutua pingviiniksi ennen kuin teos voidaan esittää julkisesti..” Ilmeisesti myötätunnosta usein myös osa satapäisestä yleisöstä pukeutuu pingviineiksi. Toinen siteeraus sukulaiseltani, joka liidaa joskus klassista: ”Kun tulen kukkien kanssa kotiin onnistuneen keikan jälkeen mietin että mitä tuli tehtyä: Seurasin ja seurautin samoja kärpäsenpaskoja paperilla yhdessä kymmenien ihmisten kanssa ja homma meni hyvin koska se meni lähes yhtä hyvin kuin muillakin, jotka taas ovat tehneet sen satoja kertoja ennen meitä…”

Rapista

Mersujensa katolla ylipainoiset ja -suuriin mustiin nahkavaatteisiin pukeutuneet afroaat räpättävät siitä – minkä kultaisten ankkuriketjujensa helinältä pystyvät – miten vaikeaa on elää ghetossa. Yrittävät osua asiakkaan silmään etu- ja pikkusormella aina välillä.

Sähkökitaroista

Kaksitoistavuotias säröanarkisti pystyy puhumaan saarnin, vaahteran ja floridalaisen suolepän akustisista ominaisuuksista tuntikausia vaikka ei erota pihlajaa pajusta.

Tähdistä

Tähden teko onnistuu, ja se osaa vielä laulaa. Mistä puhuvat lehdet? No siitä miten tähden ”uusi rakas” on törttöilyt kapakassa tai menneisyydessä. Oikeesti olisi kiva kuulla tähden ajatuksia musiikista, laulamisesta ja niin pois päin. Vinkki muusikoille: Joka keikan alussa on viiden minuutin puhejakso, johon on kerätty yksityiskohtia toimittajien yksityiselämästä. Ovathan he jos ketkä julkisuuden henkilöitä, hehän juuri julkisuuden väittävät tekevänsä.

Kysymyksiä

Savuke voi kestää noin kolme minuuttia. Mitä tapahtuisi, jos jokaisesta kuulemastamme pak-kosyötetystä musiikkikappaleesta maksaisimme yhden savukkeen verran? Tai entä jos ne biisit olisivatkin ruokaa: Kuka kestäisi sitä ripulipizza-maksalaatikkosadetta yhtäkään päivää? Klassinen kysymys: Miksi toisten pitää kouluttaa äänensä sellaiseksi ettei sanoista saa selvää.? Populääri kysymys: Miksi toisten pitää jättää äänensä kouluttamatta niin ettei sanoista saa selvää? Sanoittajan kysymys: Miksi sanoista yleensä pitäisi saada selvää? Järjestäjien kysymys: Millä ihmeellä muusikon saisi selväksi?

Entäpä jos musiikkiin ja taiteeseen sovellettaisiin samoja doping-säädöksiä kuin urheiluun yritetään? Teosta tai esitystä ei hyväksyttäisi, jos se on toteutettu esim vaikka vain alkoholin avulla. Jos täysin raittiin musiikkisuorituksen ja douppaamattoman urheilijan esiintymistiheys on samalla tasolla, niin Pate Koivulaa soimaa, mustelmia kummallakin.

Jos flyygelin koskettimien on pakko olla norsun luuta, kannattaa kysyä siltä sen siivouspäivä.

Jani Inkolahti

Kirjoittaja on musiikin osapäiväalalainen, joka ei osaa lakata ihmettelemästä sitä miksi ei tule toimeen ilman monipuolista musiikkia eikä sillä (monipuolisella musiikilla). Kirjoittajan ihmettelyt eivät ole Elvis ry:n edes epävirallisia mielipiteitä.

SÄHKEUUTISET

Jazz Bar täytti kymmenen vuotta

Jyväskylän ja Suomen pitkäaikaisin elävää Jazzia tarjoava Jazz Bar täytti kymmenen vuotta 18.7. Juhlia vietettiin uudessa isommassa baarissa 16.7. alkaneella juhlaviikolla, johon mahtui monipuolisia ja tasokkaita konsertteja. Samalla julkaistiin ”Jazz Bar kymmenen vuotta” -juhlacd, jolla esiintyy 10 Jyväskyläläisvetoista ja -lähtöistä kokoonpanoa: Samuli Mikkosen ja Joona Toivasen Triot, Kari Ikosen Karikko, Tuomo Dahlblom, Vivaldi ja Wispilät, He, Larry Benson Ensemble, Myöhä, Tony ja Markus Ezlgland. Vanha Baari muuttui Poppariksi, jossa konsertit ja jamit jatkuvat. Tarkoituksena on tarjota Jazz Barista saatujen hyvien kokemusten mukainen estradi soittovälineineen myös heille joiden genren voi määritellä ”kansainväliseksi populäärimusiikiksi 60-luvulta tähän päivään”.

Vesa Huhtala

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2002

Selaa lehden artikkeleita