Musiikintekijät -logo

MPEG7 - LYHYT OPPIMÄÄRÄ

MPEG7 – LYHYT OPPIMÄÄRÄ

NÄIN TULEVAISUUDEN, ENKÄ OLE VARMA PIDÄNKÖ SIITÄ…

Vanhuus ei tule yksin ­ se tulee monien vaivojen kera. Eräs yleisimmistä on muutosvastaisuus, sillä kaikkihan tietävät, että ennen vanhaan kaikki oli paremmin. Yeah, right (= kaksi myönteistä sanaa muodostaa kielteisen ilmaisun, kyllä englanti on vaikea kieli…)

Olinpa vain kovin yllättynyt, että tunnistin itsessäni kolmekymppisen teknologiavastaisen konservatiivin. Minä, jota pidettiin typeränä kiihkoilijana, kun aloin tehdä ELVISille kotisivuja kolme ja puoli vuotta sitten. Nythän niillä käy noin 150 ihmistä viikossa ­ aika mukavasti 500 hengen marginaaliselle ammattiyhdistykselle.

Kaikki tämä lässytys siis taustana sille, että järkytyin muiden kuulijoiden kanssa Artspages/Cuidado -seminaarissa tammikuun alussa Oslossa kuullessani tulevasta MPEG7-standardista. MPEG21:kin on tulossa…

MPEG tulee alun perin sanoista Motion Picture Experts Group. Nykyään standardien parissa työskentelevät ammattilaiset ympäri maailmaa. Viralliset kotisivut tässä.

Oslossa MPEG7:aa evankelioimassa olivat Regis Rossi A.Faria São Paulon yliopiston The Laboratory of Integrated Systemsista (kuvassa oikealla) ja Vincent Puig Pariisin IRCAMista (kuvassa vasemmalla).

MPEG7:llä ei ole mitään tekemistä äänen tai kuvan kompressoinnin kanssa. Äänen ja kuvan kompressointi sisältyy jo valmiisiin MPEG1- ja MPEG2-standardeihin. Mitään MPEG3:a ei muuten ole vaan se MP3:na tunnettu audiostandardi on itse asiassa MPEG1 layer 3. MPEG1 layer 2 on muun muassa DAB-radion standardi ja MPEG2 on suunniteltu digi-TV:tä varten.

MPEG-standardeissa ei standardoida koodinpakkausmenetelmää (encoding), vaan ainoastaan lopputulos ja koodin purku (decoding). Niinpä esim. rahalla saa parempia MP3-pakkaajia kuin ilmaiseksi.

Tekeillä olevat standardit ovat MPEG4, MPEG7 ja MPEG21. MPEG4 tulee olemaan laiteympäristöstä riippumaton multimediamateriaalien kompressointi-, synkronointi- ja kuljetusstandardi. Joitain osia siitä on jo koekäytössä ja standardin pitäisi valmistua vuonna 2004.

Mikä sitten on tämä ämpeg seiska? Se on multimediasisällön eli äänen ja kuvan kuvausstandardi. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa kuvaa ja ääntä voisi hakea yhtä helposti kuin tekstiä. MPEG7:n ansiosta voisi esimerkiksi hakea mahdollisimman punaista kuvaa Vincent van Goghin tuotannosta tai biisiä hyräilemällä melodiaa mikrofoniin.

Kehitteillä on joukko automaattisia filttereitä, jotka pystyvät kuvaamaan mitä moninaisimpia asioita kuvasta ja äänestä. Tietenkin käsinkin on syötettävä tietoja kuten tekijätietoja ja kaikkia vähänkin subjektiivisempia genretietoja. Se mikä toiselle on rock, ei ole sitä välttämättä toiselle. Tietysti nyt kun tietokone jo voittaa ihmisen shakissa, ei kestä kauaa kun kone jo luokittelee kaiken koskaan tehdyn musiikin. Siinä voi olla sekin vaara, että aika paljon plagiaatteja paljastuu ja tekijänoikeus joudutaan määrittelemään uudelleen.

Menemättä sen enempää teknisiin yksityiskohtiin: MPEG7:n ansiosta voidaan aikanaan tehdä esim. sovelluksia, jotka analysoivat käyttäjien mieltymyksiä ja seulovat sitten sen perusteella mediamerestä sopivia uutuuksia. Eli rojahdat sohvalle ja TV sanoo sinulle: ”Tämä ohjelma olisi sinun normaalimakuasi vastaavaa tiistai-illan ohjelmaa. Vai pannaanko jotain älyllisempää?” Ajatelkaapas, kun ihminen (lue: länsimainen mies) ryhtyy digitalisoimaan, luetteloimaan ja luokittelemaan kaikkea luomaansa kulttuuria samalla vimmalla kuin se on universumia yrittänyt järjellä ja tieteellä järjestää tähänkin asti. Ei siitä välttämättä vain hyvää seuraa.

Musiikkialan huippuseminaarissa huomio tietenkin kiinnittyi enimmäkseen musiikin jakelu- ja tekijänoikeuskysymyksiin. EU:n rahoittama kolmivuotinen CUIDADO-projekti haluaakin kuulla myös sisällöntuottajien näkemyksiä ja tarpeita. Oslon seminaarissa esiin nousi kysymyksiä mm. esittäjien oikeuksista. Itse muistutin, että kuluttajat takuulla haluavat hakea musiikkia jonkun sanoituksen kohdan perusteella. Verrattuna esim. musiikin MIDI-kuvaukseen ja kaikkiin muihin parametreihin, joita standardiin halutaan sisällyttää, sanoitus ei todellakaan veisi paljoa tilaa. Itse asiassa äänitteeseen liittyvä alkuperäinen sanoittajan hyväksymä sanoitus voisi olla eräs laillisen äänitteen tunnistamiskeinoista.

Kuitenkin on ymmärrettävä, että MPEG7:n tarkoituksena ei ole ratkaista kokonaan tekijänoikeus- tai piratismiongelmia, vaikka se helpottaakin digitaalisen datan tunnistamista ja jäljitystä. MPEG7 on vain kuvaus- ja luettelointistandardi, joka tullee lisäämään piuhoja pitkin liikkuvia ääni- ja kuvavirtoja räjähdysmäisesti. Vasta MPEG21:n on tarkoitus luoda ratkaisuja bittitavaran suojaamiseen ja kauppaamiseen.

Ylipäätään ja ensi järkytyksestä toivuttuani näkemykseni on, että teknologista tai muutakaan kehitystä ei voi pysäyttää ja sen jarruttaminenkin on aika lyhytnäköistä. Rakentavinta on pyrkiä ohjaamaan kehitystä, niin että teknologiaa käytettäisiin enimmäkseen hyvään. Syntyvät MPEG-standardit eivät siis kaipaa jarrumiehiä, heitä ei yksinkertaisesti kuunneltaisi. On tärkeää, että sisällönluojia edustavat avarakatseiset ja kovaääniset tekijät, jotka näkevät uhkien lisäksi myös mahdollisuudet. Jos tekijät eivät ole aktiivisesti mukana, standardit syntyvät pelkästään käyttäjien ja yritysten ehdoilla.

Ja sama puhekielellä: ne perkeleet tekee sen kumminkin, joten parempi seistä vieressä vahtimassa, että siitä olisi meillekin jotain iloa.

LINKKEJÄ:

Virallinen MPEG7 FAQ englanniksi

Teksti ja valokuva: Petri Kaivanto

piirros: Vesa Huhtala

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2001

Selaa lehden artikkeleita